Gnezdovo on tärkeä Varangian keskus muinaisella Venäjällä, joka kukoisti 800- ja 1100-luvuilla. Se on Venäjän suurin viikinkikalmistoalue.
Se on suurempi kuin viikinkiajan siirtokunta Birkassa, Dublinissa ja Ribenissä.
Gnezdovo on arvioitu olevan suurimman Hedebyn kanssa lähes saman kokoinen, mutta sen ainutlaatuinen piirre on, että paikalle ei ole rakennettu myöhempää kaupunkia, joten kaivauksia siellä voidaan tehdä vapaasti.
Paikkaa ympäröi hautakumpujen puoliympyrä ( venäjäksi kurgans ), joita on jopa 6 000, joista vain 1 500 on enää nykyään olemassa, ja noin 1 200 on kaivettu vuodesta 1867 lähtien, jolloin paikalta löydettiin sattumalta suuri viikinkiaikainen aarre rautatien rakennustöiden aikana. Sen jälkeen sieltä on löydetty vielä kahdeksan aarretta.
Gnezdovo vastaa venäläisten kroniikoiden Smolenskia ja Miliniskaa, jonka Constantine Porphyrogennetos mainitsi De Administrando Imperiossa 950-luvulta (nykyinen Smolensk on 12 km Gnezdovosta itään). Se on myös sama kuin Sýrnes, joka kuvataan Hauksbókissa, 1300-luvun skandinaavisessa maantieteellisessä tutkielmassa. Sýrnes tarkoittaa vanhannorthmannksi "sianniemeä", ja Gnezdovo sijaitsee niemekkeellä Dnepr- ja Svinets-jokien yhtymäkohdassa, jälkimmäinen nimi liittyy venäjän sanaan "sika". Muinainen nimi Gnezdov tuli Svinets-joen, Dneprin oikean sivujoen, nimi näytti *Svinechesk , *Svinechsk nimeltä, sikojen joki. Svinfylkingars villisika soturit oli yksi viikinkien berserker ryhmästä. Mahdollisesti juurikin tätä aluetta asuttanut kultti tai heimo....
Se on suurempi kuin viikinkiajan siirtokunta Birkassa, Dublinissa ja Ribenissä.
Gnezdovo on arvioitu olevan suurimman Hedebyn kanssa lähes saman kokoinen, mutta sen ainutlaatuinen piirre on, että paikalle ei ole rakennettu myöhempää kaupunkia, joten kaivauksia siellä voidaan tehdä vapaasti.
Paikkaa ympäröi hautakumpujen puoliympyrä ( venäjäksi kurgans ), joita on jopa 6 000, joista vain 1 500 on enää nykyään olemassa, ja noin 1 200 on kaivettu vuodesta 1867 lähtien, jolloin paikalta löydettiin sattumalta suuri viikinkiaikainen aarre rautatien rakennustöiden aikana. Sen jälkeen sieltä on löydetty vielä kahdeksan aarretta.
Gnezdovo vastaa venäläisten kroniikoiden Smolenskia ja Miliniskaa, jonka Constantine Porphyrogennetos mainitsi De Administrando Imperiossa 950-luvulta (nykyinen Smolensk on 12 km Gnezdovosta itään). Se on myös sama kuin Sýrnes, joka kuvataan Hauksbókissa, 1300-luvun skandinaavisessa maantieteellisessä tutkielmassa. Sýrnes tarkoittaa vanhannorthmannksi "sianniemeä", ja Gnezdovo sijaitsee niemekkeellä Dnepr- ja Svinets-jokien yhtymäkohdassa, jälkimmäinen nimi liittyy venäjän sanaan "sika". Muinainen nimi Gnezdov tuli Svinets-joen, Dneprin oikean sivujoen, nimi näytti *Svinechesk , *Svinechsk nimeltä, sikojen joki. Svinfylkingars villisika soturit oli yksi viikinkien berserker ryhmästä. Mahdollisesti juurikin tätä aluetta asuttanut kultti tai heimo....
Gnezdovo sijaitsi Kasplya- ja Dnepr-jokien välisessä satamassa Varangian tiellä, suurella kauppareitillä Skandinaviasta Kiovan Venäjän kautta Bysantin valtakuntaan. Tämä oli reitin viimeinen portti, ja laivat saattoivat tiivistyä täällä ennen matkaa Konstantinopoliin. Nimi Smolensk liittyy venäjän verbiin, joka tarkoittaa 'tiivistä', mikä ei luultavasti ole sattumaa.
Näillä mailla asuivat Krivichit, varhainen suomalaisten heimo (ainakin genetiikan mukaan). Krivichit muodostivat suurimman osan Gnezdovon asukkaista, mutta jopa neljännes asukkaista oli varangeja. Skandinaviasta tulleet soturit näyttävät olleen rikkain ja johtava osa siirtokuntaa. Sekä slaavien että suomalaisten hautausrituaalit olivat samanlaisia: vainajat poltettiin heidän henkilökohtaisen omaisuutensa kanssa, minkä jälkeen pirssin päälle pystytettiin kumpu. Polttohautauksen jälkeen jäljelle jäänyt kerättiin saviuurniksi. Joissakin tapauksissa hautausuurnoissa oli mukana välineitä, aseita, koruja, kolikoita ja vaatteita. Siellä on kumpuja, joissa myös miekkoja ja keihäitä "tapettiin" rituaalisesti. Miekat ja keihäät rikottiin ja syöksyttiin sitten mukana tuleen. Joskus aseiden yläpuolelle laitettiin kilpiä ja ruoria, mitä pidetään paikallisena rituaalina, jota ei ole todistettu Skandinaviassa.
10. vuosisadalla upeimmat "suuret kurganit" pystytettiin hautausmaan keskiosaan. Jopa 9 metriä korkeat kummut muistuttavat Ibn Fadlanin kuvausta Varangian päällikön hautausseremoniasta Volga-joella vuonna 922. Korkealle savitasanteelle pystytettiin torni. Siihen sijoitetussa laivassa oli miesten ruumiit täydessä haarniskassa ja naisten juhlapukuissa. Sitten kaikki poltettiin ja jäännökset laitettiin saviuurnoihin edellä kuvatulla tavalla.
Kaivaukset Gnezdovossa ovat jatkuneet tähän päivään asti.
Alue sisältää erityisen paljon suomalaista genetiikkaa.
Näillä mailla asuivat Krivichit, varhainen suomalaisten heimo (ainakin genetiikan mukaan). Krivichit muodostivat suurimman osan Gnezdovon asukkaista, mutta jopa neljännes asukkaista oli varangeja. Skandinaviasta tulleet soturit näyttävät olleen rikkain ja johtava osa siirtokuntaa. Sekä slaavien että suomalaisten hautausrituaalit olivat samanlaisia: vainajat poltettiin heidän henkilökohtaisen omaisuutensa kanssa, minkä jälkeen pirssin päälle pystytettiin kumpu. Polttohautauksen jälkeen jäljelle jäänyt kerättiin saviuurniksi. Joissakin tapauksissa hautausuurnoissa oli mukana välineitä, aseita, koruja, kolikoita ja vaatteita. Siellä on kumpuja, joissa myös miekkoja ja keihäitä "tapettiin" rituaalisesti. Miekat ja keihäät rikottiin ja syöksyttiin sitten mukana tuleen. Joskus aseiden yläpuolelle laitettiin kilpiä ja ruoria, mitä pidetään paikallisena rituaalina, jota ei ole todistettu Skandinaviassa.
10. vuosisadalla upeimmat "suuret kurganit" pystytettiin hautausmaan keskiosaan. Jopa 9 metriä korkeat kummut muistuttavat Ibn Fadlanin kuvausta Varangian päällikön hautausseremoniasta Volga-joella vuonna 922. Korkealle savitasanteelle pystytettiin torni. Siihen sijoitetussa laivassa oli miesten ruumiit täydessä haarniskassa ja naisten juhlapukuissa. Sitten kaikki poltettiin ja jäännökset laitettiin saviuurnoihin edellä kuvatulla tavalla.
Kaivaukset Gnezdovossa ovat jatkuneet tähän päivään asti.
Alue sisältää erityisen paljon suomalaista genetiikkaa.
Kuva toimii likkinä Smolenskin kaupunki on kiinnostava paikka, koska esi-isät ovat asuttaneet sitä jo noin 2000 eaa., koska vanhimmat ja lähestulkoon ainoat haploryhmä löydöt alueelta on suomalaista N1c Ydna haploryhmää aina 900 jKr. ajalle. Smolenskin maakunnan aluella väinäjoen rannoilla sijainnut Serteya II arkeologinen kaivausalue sisälsi N1c haploryhmää ja arvioiden mukaan se oli ajalta 3500 eaa. Ikävä kyllä radiohiiliajoitusta ei suoritettu, mutta tutkimusraportin arvio oli tämä. Smolenskin kaupungissa on yli 8 metriä kulttuurikerrosta, joten mahdollisuudet vanhempiinkin näytteisiin genetiikasta on tulevaisuudessa mahdollisia.
Smolensk nimi tulee joko vanha slaavilaisesta sananasta смоль (smol), joka tarkoittaa mustaa maaperää (musta multa). Vaihtoehtoinen alkuperä nimelle voi olla venäjänkielinen sana смола (smola), joka tarkoittaa hartsia, tervaa tai pikeä. Alueella kasvaa mäntyjä, ja kaupunki oli aikoinaan hartsin käsittelyn ja kaupan keskus, sekä toimii trans-siperian rautatien yhtenä tärkeimmistä risteysasemista.
Smolensk on yksi venäjän vanhimmista kaupungeista ja se toimi Krivitšien pääkaupunkina ja sitä on menneisyydessä kutsuttu myös nimellä Smolenshchina, joka nostaa hieman karvoja paikan nimen ja ihmisten taustojen suhteen. Pohjois-kiinaa kun ovat asuttaneet aina Younger Dryas ajalta lähtien suomalaisen genetiikan ihmiset aina 98 jkr. saakka, kun hunnien valtakunta tuhottiin. Genetiikkaa esiintyy edelleen runsaasti Kiinan alueella.
Smolenskin alue
Alue on jaettu Dneprin ja Väinäjoen valuma-altaiden kesken. Alueen pohjoisosan joet laskevat Kasplya-jokeen, Väinäjoen vasemmalle sivujoelle. Kasplyan lähde on alueella. Dnepri ylittää alueen idästä länteen. Alueen eteläosa kuuluu Sozh-joen valuma-alueelle, joka on Dneprin suuri vasen sivujoki.
Tutkija Tatiana Jackson on tutkimuksissaan huomannut, että viikinkien saagoissa on paljon tietoja Väinäjoesta (muinaisskandinaaviksi Dyna), jopa enemmän kuin mistään muusta Itä-Euroopan joesta. Tämä osoittaa Väinäjoen reitin merkittävyyden viikingeille.
Gnjozdovo sijaitsee Väinä- ja Dneprjokien vedenjakajien kupeessa. Siinä Svinetsjoki ja muutamat muut pikkujoet laskevat vetensä Dnepriin. Alun perin asutus tuli Svinetsjoen Dneprin puoleisiin niemiin, jolloin vesi suojasi aluetta eri suunnilta.
Gnjozdovo kukoisti nimenomaan etelään Konstantinopoliin, länteen Väinäjoen sekä pohjoiseen Ilmajärvelle menevien kauppareittien solmukohtana. Ilmajärveltä sinne pääsi Lovatjokea pitkin etelään maakannakselle, jonka luona laivat vaihdettiin tai vedettiin vetotaipaleita pitkin seuraavaan vesistöön. Tällä tavoin päästiin Väinäjoen kautta Dneprille. Dnepr tarjosi suoran, joskin myös pitkän ja vaarallisenkin yhteyden Mustallemerelle ja Bysanttiin. Gnjozdovosta pääsi myös Okajoen kautta Volgan vesistöön kohti Kaspianmerta. Gnjozdovo oli myös oiva suoja- ja lepopaikka lännestä (Väinäjoelta) ja pohjoisesta (Lovatjoelta) tuleville varjageille ennen vaarallista matkaa etelään.
Väitetään, että vuonna 882 Gnjozdovon valtasi Novgorodin ruhtinas Oleg Viisas ja liitti sen Kiovan Rusiin. Mutta kaiketi tämä ihan täyttä huttua. Gnjozdovo oli jo ennen Kiovan Rusia suomalaisten tärkeä lastauspaikka.
Gnjozdovo rupesi taantumaan 1000-luvulla yhdessä muiden Viikinkien idäntien kaupunkien kanssa. 1000-luvun loppuun mennessä Gnjozdovon oli kauppakaupunkina kokonaan korvannut viereinen Smolensk.
Venäläisten tutkimusten mukaan borisfeniitti skyytit asuttivat Väinäjoen ja Dneprin välistä aluetta eli Smolenskin maakuntaa. Borisfeniitit kääntyy etymologisesti muotoon susi-suomalaiset. Myös gelonien ja budini skyyttin en väitetty asuneen alueella. Tästä ei löydy kartta tai historioitsijoiden sanomisille juuri viitteitä. Budini skyyttien ja Kreikkalaisten Gelonien jättimäinen hirsilinnoitus Gelonus oli meren rannalla Herodotoksen mukaan. Mutta tätä teoraa ei silti voi poissulkea, koska on välietappi Suomesta Kreikkaan.
Serteya kulttuuri väinäjoki (Smolensk)
(Serteya - Sirtya?)
Serteya -kulttuuri rakensi suo-ja järvialueille talonsa hirsipylväiden varaan. Tämä kulttuuri tunnetaan myös Arkangelin alueelta vienajoen varrelta.
Kulttuurista viitteitä 13 000 vuotta.
Mites ne "Land of the Punt" -ihmiset asuivatkaan? No ne, jotka olivat alkuperäiset egyptiläiset, josta haettiin 800 000 unssia meripihkaa Egyptiin Hatshepsutin johdolla? Ah niin, pylväiden varassa veden päällä.
Lähteet:
Lähde 1): N1c haploryhmä Serteya II, oletettavasti 3. vuosituhannen puoliväli eKr., ei radiohiilidataa
s. 287-294. Taulukko s. 294. // Järviasutusten arkeologia IV-II vuosituhannella eKr. esim.: kulttuurien kronologia ja luonnon-ilmastorytmit. - Pietari: Periphery LLC, 2014
Lähde 2): The Ancestors of the Rusins and the Nomadic Tribes: Etho-Cultural Interactions S. G. Sulyak St. Petersburg State University 7/9 Universitetskaya Embankment, Saint Petersburg, 199034, Russia
3) Wikipedia
Smolensk nimi tulee joko vanha slaavilaisesta sananasta смоль (smol), joka tarkoittaa mustaa maaperää (musta multa). Vaihtoehtoinen alkuperä nimelle voi olla venäjänkielinen sana смола (smola), joka tarkoittaa hartsia, tervaa tai pikeä. Alueella kasvaa mäntyjä, ja kaupunki oli aikoinaan hartsin käsittelyn ja kaupan keskus, sekä toimii trans-siperian rautatien yhtenä tärkeimmistä risteysasemista.
Smolensk on yksi venäjän vanhimmista kaupungeista ja se toimi Krivitšien pääkaupunkina ja sitä on menneisyydessä kutsuttu myös nimellä Smolenshchina, joka nostaa hieman karvoja paikan nimen ja ihmisten taustojen suhteen. Pohjois-kiinaa kun ovat asuttaneet aina Younger Dryas ajalta lähtien suomalaisen genetiikan ihmiset aina 98 jkr. saakka, kun hunnien valtakunta tuhottiin. Genetiikkaa esiintyy edelleen runsaasti Kiinan alueella.
Smolenskin alue
Alue on jaettu Dneprin ja Väinäjoen valuma-altaiden kesken. Alueen pohjoisosan joet laskevat Kasplya-jokeen, Väinäjoen vasemmalle sivujoelle. Kasplyan lähde on alueella. Dnepri ylittää alueen idästä länteen. Alueen eteläosa kuuluu Sozh-joen valuma-alueelle, joka on Dneprin suuri vasen sivujoki.
Tutkija Tatiana Jackson on tutkimuksissaan huomannut, että viikinkien saagoissa on paljon tietoja Väinäjoesta (muinaisskandinaaviksi Dyna), jopa enemmän kuin mistään muusta Itä-Euroopan joesta. Tämä osoittaa Väinäjoen reitin merkittävyyden viikingeille.
Gnjozdovo sijaitsee Väinä- ja Dneprjokien vedenjakajien kupeessa. Siinä Svinetsjoki ja muutamat muut pikkujoet laskevat vetensä Dnepriin. Alun perin asutus tuli Svinetsjoen Dneprin puoleisiin niemiin, jolloin vesi suojasi aluetta eri suunnilta.
Gnjozdovo kukoisti nimenomaan etelään Konstantinopoliin, länteen Väinäjoen sekä pohjoiseen Ilmajärvelle menevien kauppareittien solmukohtana. Ilmajärveltä sinne pääsi Lovatjokea pitkin etelään maakannakselle, jonka luona laivat vaihdettiin tai vedettiin vetotaipaleita pitkin seuraavaan vesistöön. Tällä tavoin päästiin Väinäjoen kautta Dneprille. Dnepr tarjosi suoran, joskin myös pitkän ja vaarallisenkin yhteyden Mustallemerelle ja Bysanttiin. Gnjozdovosta pääsi myös Okajoen kautta Volgan vesistöön kohti Kaspianmerta. Gnjozdovo oli myös oiva suoja- ja lepopaikka lännestä (Väinäjoelta) ja pohjoisesta (Lovatjoelta) tuleville varjageille ennen vaarallista matkaa etelään.
Väitetään, että vuonna 882 Gnjozdovon valtasi Novgorodin ruhtinas Oleg Viisas ja liitti sen Kiovan Rusiin. Mutta kaiketi tämä ihan täyttä huttua. Gnjozdovo oli jo ennen Kiovan Rusia suomalaisten tärkeä lastauspaikka.
Gnjozdovo rupesi taantumaan 1000-luvulla yhdessä muiden Viikinkien idäntien kaupunkien kanssa. 1000-luvun loppuun mennessä Gnjozdovon oli kauppakaupunkina kokonaan korvannut viereinen Smolensk.
Venäläisten tutkimusten mukaan borisfeniitti skyytit asuttivat Väinäjoen ja Dneprin välistä aluetta eli Smolenskin maakuntaa. Borisfeniitit kääntyy etymologisesti muotoon susi-suomalaiset. Myös gelonien ja budini skyyttin en väitetty asuneen alueella. Tästä ei löydy kartta tai historioitsijoiden sanomisille juuri viitteitä. Budini skyyttien ja Kreikkalaisten Gelonien jättimäinen hirsilinnoitus Gelonus oli meren rannalla Herodotoksen mukaan. Mutta tätä teoraa ei silti voi poissulkea, koska on välietappi Suomesta Kreikkaan.
Serteya kulttuuri väinäjoki (Smolensk)
(Serteya - Sirtya?)
Serteya -kulttuuri rakensi suo-ja järvialueille talonsa hirsipylväiden varaan. Tämä kulttuuri tunnetaan myös Arkangelin alueelta vienajoen varrelta.
Kulttuurista viitteitä 13 000 vuotta.
Mites ne "Land of the Punt" -ihmiset asuivatkaan? No ne, jotka olivat alkuperäiset egyptiläiset, josta haettiin 800 000 unssia meripihkaa Egyptiin Hatshepsutin johdolla? Ah niin, pylväiden varassa veden päällä.
Lähteet:
Lähde 1): N1c haploryhmä Serteya II, oletettavasti 3. vuosituhannen puoliväli eKr., ei radiohiilidataa
s. 287-294. Taulukko s. 294. // Järviasutusten arkeologia IV-II vuosituhannella eKr. esim.: kulttuurien kronologia ja luonnon-ilmastorytmit. - Pietari: Periphery LLC, 2014
Lähde 2): The Ancestors of the Rusins and the Nomadic Tribes: Etho-Cultural Interactions S. G. Sulyak St. Petersburg State University 7/9 Universitetskaya Embankment, Saint Petersburg, 199034, Russia
3) Wikipedia
RSS Feed