<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" >

<channel><title><![CDATA[REHELLISET UUTISET - Historia]]></title><link><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia]]></link><description><![CDATA[Historia]]></description><pubDate>Wed, 14 Oct 2026 15:27:08 -0700</pubDate><generator>Weebly</generator><item><title><![CDATA[FEENIKS RUNO (EXETER BOOK: "fiiniks")]]></title><link><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/feeniks-runo-exeter-book-fiiniks]]></link><comments><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/feeniks-runo-exeter-book-fiiniks#comments]]></comments><pubDate>Tue, 13 Oct 2026 04:56:24 GMT</pubDate><category><![CDATA[Uncategorized]]></category><guid isPermaLink="false">http://www.rehellisetuutiset.org/historia/feeniks-runo-exeter-book-fiiniks</guid><description><![CDATA[Etymologiinen katsaus nimeen Exeter ennen runoaJos katsotaan puhtaasti sanoja&nbsp;ex&nbsp;ja&nbsp;eter&nbsp;tai ether (latinaksi&nbsp;aether), kyseess&auml; on fraasi, joka k&auml;&auml;ntyy muotoon:&rdquo;Eetterist&auml;&rdquo;&nbsp;tai&nbsp;&rdquo;ylemmist&auml; taivaista&rdquo;.&nbsp;[1]-&nbsp;Ex:&nbsp;Ilmaisee liikkumista tai l&auml;htemist&auml; jostakin ulos (kuten englannin&nbsp;exit).- Ether (aether):&nbsp;Antiikin filosofiassa ja latinassa t&auml;m&auml; tarkoitti&nbsp;avaruutta, ylint [...] ]]></description><content:encoded><![CDATA[<div class="paragraph" style="text-align:left;"><font size="4"><strong>Etymologiinen katsaus nimeen Exeter ennen runoa</strong></font><br /><br />Jos katsotaan puhtaasti sanoja&nbsp;<strong>ex</strong>&nbsp;ja&nbsp;<strong>eter</strong>&nbsp;<strong>tai ether </strong>(latinaksi&nbsp;<em>aether</em>), kyseess&auml; on fraasi, joka k&auml;&auml;ntyy muotoon:<br /><strong>&rdquo;Eetterist&auml;&rdquo;</strong>&nbsp;tai&nbsp;<strong>&rdquo;ylemmist&auml; taivaista&rdquo;</strong>.&nbsp;[<a href="https://www.etymonline.com/word/ether">1</a>]<br /><br /><span><strong>-&nbsp;Ex:</strong>&nbsp;Ilmaisee liikkumista tai l&auml;htemist&auml; jostakin ulos (kuten englannin&nbsp;<em>exit</em>).</span><br /><span><strong>- Ether (aether):</strong>&nbsp;Antiikin filosofiassa ja latinassa t&auml;m&auml; tarkoitti&nbsp;<strong>avaruutta, ylint&auml; puhdasta ilmakeh&auml;&auml;, taivaankantta</strong>&nbsp;tai jumalten hengitysilmaa.</span>&nbsp;[<a href="https://en.wiktionary.org/wiki/ether">1</a>,&nbsp;<a href="https://www.etymonline.com/word/ether">2</a>]<br /><span>Sanan&nbsp;</span><strong>Exeter</strong>&nbsp;merkitys ja alkuper&auml; juontavat juurensa muinaisenglantiin ja keltin kieleen, ja se tarkoittaa kirjaimellisesti&nbsp;<span>&rdquo;linnoitusta Exe-joen varrella&rdquo;</span>.&nbsp;[<a href="https://www.etymonline.com/word/Exeter">1</a>]<br />Nimi koostuu kahdesta eri osasta:<ol><li><span style="color:rgb(0, 0, 0)"><strong>Exe:</strong>&nbsp;Kaupungin halki virtaavan joen nimi. Se puolestaan tulee kelttil&auml;isest&auml; sanasta&nbsp;<em>Eisca</em>&nbsp;(tai&nbsp;<em>Isca</em>), joka tarkoittaa yksinkertaisesti&nbsp;<strong>vett&auml;</strong>&nbsp;tai&nbsp;<strong>kalaisaa vett&auml;</strong>. (Sama kielellinen juuri on esimerkiksi gaelin kielen vett&auml; ja viski&auml; tarkoittavalla sanalla&nbsp;<em>uisge</em>).</span><font color="#000000">&nbsp;[</font><a href="https://www.exetermemories.co.uk/em/_areas/exetername.php">1</a><font color="#000000">] </font><font color="#3387a2">Se mik&auml; on unohdettu on Uisko.</font></li><li style="color:rgb(0, 0, 0)"><span><strong>-ter:</strong>&nbsp;Nimen loppuosa tulee muinaisenglannin sanasta&nbsp;<em>ceaster</em>&nbsp;(joka puolestaan on lainattu latinan sanasta&nbsp;<em>castrum</em>). Se tarkoittaa&nbsp;<strong>linnoitusta</strong>&nbsp;tai&nbsp;<strong>roomalaista varuskuntakaupunkia</strong>.</span>&nbsp;[<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Exeter">1</a>,&nbsp;<a href="https://www.etymonline.com/word/Exeter">2</a>]</li></ol> Latinan sana&nbsp;<strong>Exeter&nbsp;</strong>tarkoittaa "ulkopuolla".<br /><br /><br /><strong><font size="5">&#8203;Feeniks</font></strong><br /><br />Alla on&nbsp;<strong>kirjaimellinen</strong>&nbsp;suomennos Gordonin vuoden 1959 englanninkielisest&auml; tekstist&auml;. Olen s&auml;ilytt&auml;nyt kuvakielen, toistot ja kristilliset nimitykset mahdollisimman l&auml;hell&auml; l&auml;ht&ouml;teksti&auml;. K&auml;&auml;nn&ouml;s on siis Gordonin englanninnoksesta, ei suoraan muinaisenglannista. Mukana on my&ouml;s teoksen johdanto; liitteen&auml; on samaa teksti&auml; sis&auml;lt&auml;v&auml; katkelma.&nbsp;<span><span><span><a href="https://ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws.com/web/direct-files/attachments/75039095/d2548f94-99e4-461f-86b0-579de0c1359b/Gordon1959-Phoenix-exeter.pdf?X-Amz-Algorithm=AWS4-HMAC-SHA256&amp;X-Amz-Checksum-Mode=ENABLED&amp;X-Amz-Credential=ASIA2F3EMEYEWYOXR4SA%2F20261013%2Fus-east-1%2Fs3%2Faws4_request&amp;X-Amz-Date=20261013T081839Z&amp;X-Amz-Expires=1340&amp;X-Amz-Security-Token=IQoJb3JpZ2luX2VjEND%2F%2F%2F%2F%2F%2F%2F%2F%2F%2FwEaCXVzLWVhc3QtMSJIMEYCIQCvDqVnOs0%2FQQ1%2FwkpZ5whlR2Xio5rbsZO9Db0VXxc61gIhAOXuTwovOROcqZ7wH4nCPdVbaNcgfng6c2R8F3K8LZVpKokFCJj%2F%2F%2F%2F%2F%2F%2F%2F%2F%2FwEQARoMNjk5NzUzMzA5NzA1IgyqlummZ5rZK0gt82Aq3QTDQ%2BId%2B1xpeOLUN5wmen6BRzn2nVJIbQkrml3O71aTtrbT5rj6BzdoMw1ser7bzYRoA6wwKr1ANVR6EVNAjXnXhLsW%2FkmtGChP1IshXmReovMF81xW7t2wGHd4zf3iLKfDIVck8mt6klkhJC3cQzpKJXk%2FM0hMTS4j4duCh%2FrEjlcQE%2BrnKf9I%2FWJnX9DJC3Ewcqr17djwiNAG8A1hjSao1d209c57zBikY%2B62yIiG%2FJYtYUB%2FtbWWLCwRlHnMxgJflulSyx6jMqZB3PziEAF2v4pITQVqNy3LBIFAAZe3VSAtewuSYVepYQOP53gTITKDeFeSR0sZTViI3BLL9l%2Btz0B8TYIuz3cnYsBqoGK3i6q%2BhI7i9snFJd9Qllpl3s97wJNXvp1ZfzfpxvybPKMXKf7ELK9eXf7a%2FBNoRP%2BWSB4K76tWFrL32dFQpzX%2Fm5H7Dggmql7asg%2FxPp0oZfoPXe2qFxabH8mvGRviNzJ97RjGZzTPTQmol8h2WweZb4lywk%2FY14B1S0PsiGo%2FMrY8UEz0hW6al8KWRQl0HVgNfsv%2BD3%2FrDfg691BMNTsJ3bubyjzEc0EQMgpaM%2BmTwJhfk2bio%2Bqd6%2FKi%2FAW%2FB72r1hWK6jkL1ZmYWfmD8s1ETtang5KDNWO4dZU5WltO8IbcvHR%2FpW3GWkHccpoIhsHYnWBEcd5D4tPr5L5WaLYpM93ylZ6PLOwDJjWrw%2FrrGjAoMk2zNIwyx0a9hKAr0jsDC6xGB%2FtLU45vvLh7wXyU62iF5g5NxFroxV0TNafeWMhZE8YOhpk30wxNgWMmVDDIwbfWBjqXAU9JChBJUWZXrqyJ4SKftAhPw7vD%2BCm75bUA3CWeppFJDEv7JTuWnU5xpvDcjStLijwE4afVel6I4yjmObLvBWlFE%2FyaL2n%2BqsRyDFjLGzyZOBeCI2idEpUeUAoC8S2LoRJubFu46SW%2FYz0d0ueY1gsuHU7tKQgUlXsNVTrzG4fb23N7iggYcnTgTQf7mWXfMHVYmK6QtA4%3D&amp;X-Amz-SignedHeaders=host&amp;x-id=GetObject&amp;X-Amz-Signature=abc3b2d167deae2e14f64c447c41eebf047548e60f0189e41cd37441d4b37346" target="_blank"><span><span><span>Gordon1959-Phoenix-exeter.pdf</span></span></span></a></span></span></span><br /><br />Tekstiss&auml; on muutamia ongelmallisia ja katkenneita kohtia. &nbsp;Jatkan kuitenkin varmistuksia muista k&auml;&auml;nn&ouml;ksist&auml; sek&auml; alkuper&auml;isl&auml;hteen otteista.&nbsp;<br /><br /><strong>Johdanto</strong><br /><br />[Feeniksin ja Cynewulfin tunnustettujen runojen v&auml;liset yht&auml;l&auml;isyydet ovat johtaneet jotkut hyv&auml;ksym&auml;&auml;n h&auml;net t&auml;m&auml;n teoksen kirjoittajaksi, mutta asiasta ei ole varmuutta. Runon ensimm&auml;inen puolisko, jossa kuvataan maanp&auml;&auml;llist&auml; paratiisia, linnun kauneutta, sen lentoa korkeaan ik&auml;&auml;n tultuaan Syyriassa kasvavalle palmulle, sen pes&auml;n rakentamista, sen kuolemaa ja uutta syntym&auml;&auml;, on per&auml;isin latinankielisest&auml; runosta&nbsp;<em>De Ave Phoenice</em>, jonka kirjoittajaksi on katsottu Lactantius. Mutta englantilainen runoilija k&auml;sittelee aihetta vapaasti. H&auml;n laajentaa, j&auml;tt&auml;&auml; pois ja muuttaa; h&auml;n antaa runolleen l&auml;pikotaisin kristillisen s&auml;vyn, jota latinankielisess&auml; runossa ei ole. Runon loppuosa, jossa feeniks otetaan kristillisen el&auml;m&auml;n vertauskuvaksi t&auml;ss&auml; maailmassa ja tulevassa sek&auml; my&ouml;s Kristuksen vertauskuvaksi, ei perustu Lactantiukseen.<br /><br />Runo sis&auml;lt&auml;&auml; hyvin vanhoja uskomuksia ja perinteit&auml;. Egyptiss&auml; feeniksi&auml; pidettiin nousevan auringon ja yl&ouml;snousemuksen vertauskuvana. Herodotoksen kertomuksen mukaan lintu lent&auml;&auml; Arabiasta Heliopoliin, Auringon kaupungin, temppeliin. Se kantaa is&auml;&auml;ns&auml; mirhaan suljettuna ja hautaa h&auml;net temppeliin. T&auml;m&auml; tapahtuu noin joka viidessadas vuosi. Tarinan toisissa versioissa lintu poltetaan tuhkaksi temppelin alttarilla, ja tuhkasta se nousee uuteen el&auml;m&auml;&auml;n. Plinius sanoo&nbsp;<em>Luonnonhistoriassaan</em>, ett&auml; vain yksi feeniks on elossa kerrallaan ja ett&auml; se poltetaan pes&auml;ss&auml;&auml;n. Sen ruumiista tulee mato, joka muuttuu uudeksi feeniksiksi. Juuri t&auml;t&auml; versiota k&auml;ytet&auml;&auml;n Lactantiuksella ja englantilaisessa runossa.<br /><br />Varhaiskristilliset kirjoittajat omaksuivat feeniksin yl&ouml;snousemuksen vertauskuvaksi ja todisteeksi sek&auml; my&ouml;s Kristuksen vertauskuvaksi. Feeniks s&auml;ilyi keskiajan yli, ja sit&auml; tavataan usein Elisabetin ajan kirjailijoilla. Esimerkiksi Shakespeare k&auml;ytt&auml;&auml; vanhaa tarinaa tahtoessaan ylist&auml;&auml; Elisabetia ja h&auml;nen seuraajaansa:<br />Eik&auml; t&auml;m&auml; rauha nuku h&auml;nen kanssaan; vaan niin kuin ihmeen lintu kuollessaan, neitseellinen feeniks,<br />luo tuhkastaan uudelleen toisen perillisen, yht&auml; suuren ihailussa kuin se itse, niin h&auml;n j&auml;tt&auml;&auml; siunauksensa yhdelle,&nbsp;<br />kun taivas kutsuu h&auml;net t&auml;st&auml; pimeyden pilvest&auml;, joka h&auml;nen kunniansa pyh&auml;st&auml; tuhkasta nousee t&auml;hden tavoin, yht&auml; suurena maineessa kuin h&auml;n oli, ja niin pysyy lujana.]<br /><br /><strong>I.&nbsp;</strong>Olen kuullut, ett&auml; kaukana t&auml;&auml;lt&auml; id&auml;ss&auml; on maista jaloin, ihmisten keskuudessa kuuluisa. Monet maan asukkaista eiv&auml;t maailman halki kulkiessaan l&ouml;yd&auml; tuon maan pintaa, vaan Jumalan mahdilla se on asetettu kauas pahantekij&ouml;ist&auml;. Ihana on koko maa, iloilla varustettu, maan suloisimmilla tuoksuilla; vailla vertaansa on tuo vesien maa, jalo sen Tekij&auml;, ylv&auml;s, mahdiltaan rikas; H&auml;n loi tuon seudun.<br /><br />Siell&auml; taivaan ovi usein asetetaan avoimeksi ja paljastetaan autuaille, sointujen iloksi. Se on kaunis kentt&auml;; vihre&auml;t mets&auml;t levitt&auml;ytyv&auml;t taivaan alla. Siell&auml; eiv&auml;t sade eiv&auml;tk&auml; lumi, eiv&auml;t pakkasen henk&auml;ys eiv&auml;tk&auml; tulen puhallus, eiv&auml;t rakeiden putoaminen eiv&auml;tk&auml; kuuran pisarointi, eiv&auml;t auringon kuumuus eiv&auml;tk&auml; keskeytym&auml;t&ouml;n kylmyys, eiv&auml;t l&auml;mmin s&auml;&auml; eiv&auml;tk&auml; talvinen sadekuuro tee mit&auml;&auml;n vahinkoa; vaan maa makaa onnellisena ja vahingoittumattomana. Tuo jalo maa on kukkien peitossa.<br /><br />Siell&auml; eiv&auml;t kukkulat tai vuoret seiso jyrkkin&auml; eiv&auml;tk&auml; kivikalliot kohoa korkeuksiin niin kuin t&auml;&auml;ll&auml; meid&auml;n luonamme; siell&auml; ei my&ouml;sk&auml;&auml;n ole laaksoja, notkoja, vuorten luolia, kumpuja tai kohoavaa maata; siell&auml; ei ole lainkaan ep&auml;tasaisia rinteit&auml;. Mutta jalo kentt&auml; on hedelm&auml;llinen taivaan alla, kauneudessa kukoistava.<br /><br />Tuo s&auml;teilev&auml; maa on kaksitoista sylt&auml; korkeammalla, niin viisaat tiet&auml;j&auml;t viisaudessaan kertovat meille kirjoituksissaan kuulopuheen perusteella, kuin yksik&auml;&auml;n niist&auml; vuorista, jotka t&auml;&auml;ll&auml; meid&auml;n luonamme kohoavat korkeuksiin kirkkaudessa t&auml;htien alla.<br /><br />Lempe&auml; on tuo voiton tasanko; aurinkoinen lehto hohtaa; miellytt&auml;v&auml; on mets&auml;. Hedelm&auml;t eiv&auml;t putoa, kirkkaat ovat kukat; vaan puut seisovat alati vihrein&auml;, niin kuin Jumala niit&auml; k&auml;ski. Talvella ja kes&auml;ll&auml; yht&auml; lailla mets&auml; riippuu t&auml;ynn&auml; hedelmi&auml;; lehdet taivaan alla eiv&auml;t koskaan kuihdu pois, eik&auml; tuli koskaan vahingoita niit&auml;, ennen kuin muutos tulee maailman ylle.<br /><br />Kun kauan sitten vesien virta, meren tulva, peitti alleen koko maailman, maan piirin, silloin Jumalan armosta jalo kentt&auml; pysyi turvassa villien aaltojen sy&ouml;ksylt&auml;, v&auml;h&auml;&auml;k&auml;&auml;n vahingoittumatta, onnellisena, tahrattomana. N&auml;in se pysyy kukassa tulen tulemiseen, Jumalan tuomioon asti, jolloin haudat, ihmisten hautakammiot, revit&auml;&auml;n auki.<br /><br />Maassa ei ole vihollista, ei itkua, ei tuskaa, ei surun merkki&auml;, ei vanhuutta, ei murhetta, ei julmaa kuolemaa, ei el&auml;m&auml;n menetyst&auml;, ei vihatun asian tulemista, ei synti&auml;, ei riitaa, ei surullista murhetta, ei k&ouml;yhyyden kamppailua, ei varallisuuden puutetta, ei surua, ei unta, ei raskasta sairautta, ei talvista myrsky&auml;, ei rajua s&auml;&auml;n muutosta taivaan alla; eik&auml; kova pakkanen kylmine j&auml;&auml;puikkoineen ly&ouml; ket&auml;&auml;n.<br /><br />Siell&auml; eiv&auml;t rakeet eiv&auml;tk&auml; kuura putoa maahan; siell&auml; ei my&ouml;sk&auml;&auml;n ole tuulen ajamaa pilve&auml;; eik&auml; siell&auml; vesi tule alas puuskan ajamana. Mutta siell&auml; virrat, ihmeellisen loistavat, pulppuavat esiin; ne kastelevat maata kauniilla l&auml;hteill&auml;. Miellytt&auml;v&auml;t vedet metsien keskelt&auml;, jotka kumpuavat maaper&auml;st&auml; merenkylmin&auml;, kulkevat toisinaan loistavina koko lehdon halki. Herran k&auml;sky on, ett&auml; kauniin virtaavan veden tulee kulkea tuon loistavan maan halki kaksitoista kertaa.<br />Lehdot riippuvat t&auml;ynn&auml; kukintoja, kauniita hedelmi&auml;; siell&auml; mets&auml;n koristeet, pyh&auml;t taivaan alla, eiv&auml;t koskaan kuihdu; eiv&auml;tk&auml; keltaiset hedelm&auml;t, puiden kauneus, siell&auml; putoa maahan. Vaan puiden oksat siell&auml; ovat aina loistavasti kuormitetut, hedelm&auml; aina uusi.<br /><br />Ruohotasangolla lehtojen kirkkaus seisoo vihre&auml;n&auml;, riemullisesti koristettuna Pyh&auml;n voimalla; mets&auml; s&auml;ilytt&auml;&auml; v&auml;rins&auml; haalistumattomana. Siell&auml; pyh&auml; tuoksu t&auml;ytt&auml;&auml; tuon ilon maan. Se ei koskaan k&auml;rsi muutosta, ennen kuin H&auml;n, joka sen alussa muovasi, saattaa vanhan, kauan sitten perustetun ty&ouml;n p&auml;&auml;t&ouml;kseen.<br /><br /><em><font color="#3387a2">L&auml;hdetekstin alaviite:&nbsp;T&auml;ss&auml; kuvatun kaltaisen maanp&auml;&auml;llisen paratiisin tarina on vanha. [Alaviite on viittaus Ensimm&auml;isen Mooseksen kirjan 2. lukuun.]</font></em><br /><br />Ihmeellisen kaunis lintu, siivilt&auml;&auml;n mahtava, jota kutsutaan Feeniksiksi, asuu tuossa mets&auml;ss&auml;. Yksin se siell&auml; pit&auml;&auml; asuinsijansa, urhean elintapansa; koskaan kuolema ei vahingoita sit&auml; tuossa miellytt&auml;v&auml;ss&auml; paikassa niin kauan kuin maailma kest&auml;&auml;.<br /><br />Siell&auml; sen sanotaan katselevan auringon kulkua ja tulevan kasvokkain Jumalan kynttil&auml;n, armollisen jalokiven, kanssa, t&auml;hyilev&auml;n innokkaasti, kunnes taivaankappaleista jaloin nousee hohtaen meren aaltojen yli id&auml;st&auml;, Is&auml;n muinainen ty&ouml;, Jumalan s&auml;teilev&auml; merkki, koristeissaan loistava.<br /><br />T&auml;hdet ovat k&auml;tkeytyneet, peittyneet aaltojen alle l&auml;nness&auml;, sammuneet aamunkoitossa; ja pime&auml; y&ouml; poistuu synkkyyksineen. Silloin lintu, lennoltaan mahtava, siipisulistaan ylpe&auml;, katsoo innokkaasti valtamerta, vesien yli taivaan alla, kunnes taivaankannen valo tulee liukuen yl&ouml;s id&auml;st&auml; valtavan meren yli.<br /><br />Niin jalo lintu muuttumattomassa kauneudessaan asuu vesil&auml;hteen luona, kuohuvien virtojen &auml;&auml;rell&auml;. Siell&auml; loistava olento kylpee purossa kaksitoista kertaa ennen merkkivalon, taivaan kynttil&auml;n, tulemista; ja aivan yht&auml; monta kertaa, jokaisella merenkylm&auml;ll&auml; kylvyll&auml;, se maistaa l&auml;hteen miellytt&auml;vi&auml; vesi&auml;.<br /><br />Sitten vedess&auml; leikitty&auml;&auml;n se nousee ylpe&auml;n&auml; korkeaan puuhun, josta se voi helpoimmin n&auml;hd&auml; liikkeen id&auml;ss&auml;, kun taivaan kynttil&auml;, hohtava valo, loistaa kirkkaasti lainehtivien vesien yli. Maa kaunistuu, maailma tehd&auml;&auml;n kauniiksi, kun loistava jalokivi, taivaankappaleista kuuluisin, kulkien meren avaruuden yli, vuodattaa valoa maahan kautta maailman.<br />Heti kun aurinko kohoaa korkealle suolaisten virtojen ylle, harmaa lintu l&auml;htee kirkkaudessaan lehdon puusta; siivilt&auml;&auml;n nopeana se lent&auml;&auml; korkealle, vuodattaa sointua ja laulua taivaalle. Silloin linnun tapa on niin kaunis, sen syd&auml;n kohonnut, ilossa riemuitseva: se laulaa vaihtelevaa laulua kirkkaalla &auml;&auml;nell&auml; ihmeellisemmin kuin yksik&auml;&auml;n ihmisen poika on koskaan kuullut taivaan alla sen j&auml;lkeen, kun mahtava Kuningas, kirkkauden Luoja, perusti maailman, taivaan ja maan.<br /><br />Tuon laulun sointu on suloisempi ja kauniimpi kuin kaikki musiikki ja miellytt&auml;v&auml;mpi kuin mik&auml;&auml;n s&auml;velm&auml;. Eiv&auml;t torvet eiv&auml;tk&auml; sarvet, ei harpun &auml;&auml;ni eik&auml; kenenk&auml;&auml;n maan p&auml;&auml;ll&auml; olevan ihmisen &auml;&auml;ni, ei urkujen pauhu eik&auml; laulun suloisuus, ei joutsenen h&ouml;yhenpuku eik&auml; mik&auml;&auml;n niist&auml; iloista, jotka Jumala on suunnitellut ilahduttamaan ihmisi&auml; t&auml;ss&auml; ankeassa maailmassa, voi vet&auml;&auml; vertoja tuolle vuodatukselle.<br /><br />N&auml;in se laulaa ja veisaa, autuaan iloisena, kunnes aurinko on painunut etel&auml;isell&auml; taivaalla. Silloin se vaikenee ja ryhtyy kuuntelemaan; se kohottaa p&auml;&auml;ns&auml; rohkeana, ajatuksiltaan levollisena; ja kolmesti se ravistaa lennossa nopeita h&ouml;yheni&auml;&auml;n; lintu on mykk&auml;.<br /><br />Aina se panee merkille tunnit kaksitoista kertaa p&auml;ivin ja &ouml;in, niin kuin on m&auml;&auml;r&auml;tty, jotta se, lehdon asukas, saisi siell&auml; pit&auml;&auml; tasangon ilossa ja nauttia onnesta, el&auml;m&auml;st&auml; ja iloista, maan kauneuksista, kunnes se, mets&auml;lehdon vartija, on el&auml;nyt tuhat vuotta t&auml;t&auml; el&auml;m&auml;&auml;.<br /><br />Silloin ik&auml;&auml;ntyneen&auml;, vuosiltaan vanhana, harmaah&ouml;yheninen k&auml;y raskaaksi; lintujen kunnia pakenee vihre&auml;st&auml; maasta, kukkivasta maasta; ja etsii silloin asunnokseen ja kodikseen valtavan alueen maailmasta, jossa ei el&auml; ihmisi&auml;. Siell&auml; se mahdissaan hallitsee lintujen sukua, joukon ylimp&auml;n&auml;; ja jonkin aikaa se asuu er&auml;maassa niiden kanssa.<br />Sitten lennoltaan mahtavana, siipisuliltaan nopeana, vuosien painamana se l&auml;htee lent&auml;m&auml;&auml;n l&auml;nteen. Linnut tungeksivat jalon ymp&auml;rille; jokainen pyrkii palvelemaan ja seuraamaan kuuluisaa herraa, kunnes se lukemattoman saattueen kanssa saapuu syyrialaisten maahan.<br /><br />Siell&auml; puhdas lintu &auml;kki&auml; eroaa niist&auml;, niin ett&auml; se asettuu asumaan autioon paikkaan, varjoon mets&auml;lehdossa, peitettyn&auml; ja k&auml;tkettyn&auml; ihmisten joukolta. Siell&auml; mets&auml;ss&auml; se viipyy ja asuu korkeassa, lujajuurisessa puussa taivaan holvin alla; ihmiset kutsuvat puuta maan p&auml;&auml;ll&auml; linnun nimen mukaan &rdquo;Feeniksiksi&rdquo; (Firmiana Simplex).<br /><br />Loistava Kuningas, ihmiskunnan Herra, on, niin olen kuullut, suonut puulle, ett&auml; kaikista maan p&auml;&auml;ll&auml; korkeuksiin kohoavista puista t&auml;m&auml; on kukinnaltaan kirkkain. Mik&auml;&auml;n katkera ei voi julmasti vahingoittaa sit&auml;, vaan aina vartioituna se pysyy vahingoittumattomana niin kauan kuin maailma kest&auml;&auml;.<br /><br />[<em>Jobin kirjassa (29:18) heprean sana ch&ocirc;l (&#1495;&#1493;&#1500;) k&auml;&auml;nnet&auml;&auml;n usein "hiekkana" ("Min&auml; ajattelin: pes&auml;ss&auml;ni min&auml; kuolen, ja minun p&auml;iv&auml;ni tulevat paljoksi kuin hiekka"), mutta vanhoissa juutalaisissa tulkinnoissa ja joissain raamatunk&auml;&auml;nn&ouml;ksiss&auml; sen katsotaan tarkoittavan feniks-lintua, joka syntyy tuhkasta uudelleen.<br />Kiinalaisessa ja it&auml;aasialaisessa mytologiassa puolestaan feeniks-lintu (Fenghuang) on eritt&auml;in tarkka siit&auml;, miss&auml; se lep&auml;&auml;. Tarujen mukaan se suostuu laskeutumaan ja pesim&auml;&auml;n ainoastaan kiinanvarjopuun (Firmiana simplex, kiinaksi wutong) oksille.&#8203; Feenikspuu eli Firmiana Simplex on my&ouml;s Kiinalaisen kanteleen (<span style="color:rgb(32, 33, 34)">guzheng)&nbsp;</span>valmistuspuu sen loistavien &auml;&auml;niiominaisuuksiensa vuoksi</em>]<br /><br /><strong>III.</strong> Kun tuuli on vaiennut ja s&auml;&auml; on kaunis ja taivaan jalokivi loistaa kirkkaana pyhyydess&auml;&auml;n, kun pilvet ovat hajonneet ja vesimassat lep&auml;&auml;v&auml;t tyynin&auml;, kun kaikki myrskyt ovat tyyntyneet taivaan alla ja taivaan kynttil&auml; hohtaa etel&auml;st&auml; ja vuodattaa valoa ja l&auml;mp&ouml;&auml; ihmisten ylle, silloin se alkaa rakentaa oksistoon, muovata pes&auml;&auml;ns&auml;.<br /><br />Suuri into sill&auml; on mielens&auml; kehotuksesta vaihtaa vanhuus el&auml;m&auml;&auml;n, tarttua nuoruuteen. Silloin se poimii ja kokoaa kaukaa ja l&auml;helt&auml; suloisimmat asiat, miellytt&auml;v&auml;t kasvit ja mets&auml;n kukat asuinsijaansa varten, miellytt&auml;vien kasvien jokaisen suloisen tuoksun, jonka loistava Kuningas, kaikkien luotujen Is&auml;, loi maan p&auml;&auml;lle, suloisimmaksi taivaan alla, ihmiskunnan kunniaksi.<br /><br />Se kantaa kirkkaan aarteen puun sis&auml;&auml;n, miss&auml; kauniina ja ihanana villi lintu muovaa talonsa er&auml;maahan korkeaan puuhun ja asuu siell&auml; itse ylh&auml;isess&auml; asemassaan. Lehtien varjossa se ymp&auml;r&ouml;i ruumiinsa ja siipens&auml; joka puolelta pyhill&auml; tuoksuilla ja maan jaloimmilla kukilla; se istuu lennolle valmiina.<br /><br />Kun taivaan jalokivi, kes&auml;ajan aurinko, loistaa kuumimmillaan varjon yl&auml;puolella ja kulkee m&auml;&auml;r&auml;tty&auml; rataansa, katsoo yli koko maailman, silloin pilvet&ouml;n taivas kuumentaa sen talon; kasvit l&auml;mpenev&auml;t, miellytt&auml;v&auml; asunto antaa suloisia tuoksuja; sitten hehkussa lintu poltetaan pes&auml;ns&auml; kanssa tulen syleilyss&auml;.<br /><br />Rovio syttyy; silloin liekki sulkee sis&auml;&auml;ns&auml; murheellisen olennon asunnon; rajusti se kiiruhtaa, keltainen liekki kuluttaa; ja Feeniks, pitkien vuosien vanhentama, palaa; sitten tuli k&auml;y hauraan ruumiin kimppuun. Tuomitun olennon el&auml;m&auml;, henki, on l&auml;htem&auml;isill&auml;&auml;n pois; sitten hautajaistuli polttaa lihan ja luun.<br /><br />Mutta m&auml;&auml;r&auml;ajan j&auml;lkeen el&auml;m&auml; palaa sille j&auml;lleen uudestaan, kun tuhka kuohuvan liekin j&auml;lkeen alkaa taas vet&auml;yty&auml; yhteen, palloksi kutistuneena. Kun pesist&auml; kirkkain, urhean linnun asunto, on kokonaan tuhoutunut tulessa, sen ruumis on kylmennyt, sen ruumiinrakenne on hajonnut ja palaminen sammuu.<br /><br />Sitten roviosta, tuhkasta, l&ouml;ydet&auml;&auml;n my&ouml;hemmin omenan kaltainen muoto. Siit&auml; kasvaa mato, ihmeellisen kaunis, kuin se olisi tuotu esiin munista, kirkkaana kuoresta. Sitten se kasvaa varjossa niin, ett&auml; aluksi se on kotkan poikasen kaltainen, kaunis linnunpoika.<br /><br />Sitten se viel&auml; edelleen kukoistaa onnellisena, kunnes se on kooltaan vanhan kotkan kaltainen ja sen j&auml;lkeen h&ouml;yhenpuvun rikkaassa asussa, kirkkaasti koristettuna niin kuin alussa. Silloin sen liha on kokonaan muovattu uudeksi, uudelleen syntynyt, synneist&auml; erotettu.<br /><br />Hieman niin kuin ihmiset sadonkorjuussa tuovat kotiin ravinnokseen maan hedelm&auml;t, miellytt&auml;v&auml;n ruoan, ennen talven tulemista, leikkuuaikaan, jottei rankkasade tuhoaisi niit&auml; pilvien alla; niist&auml; he saavat hy&ouml;ty&auml;, juhla-aterian iloa, kun pakkanen ja lumi peitt&auml;v&auml;t maan talvivaatteisiin suurella voimalla.<br /><br />Noista hedelmist&auml; ihmisten vauraus versoo j&auml;lleen viljan luonnon mukaisesti, viljan, joka ensin kylvet&auml;&auml;n pelkk&auml;n&auml; siemenen&auml;; sitten auringon kirkkaus, el&auml;m&auml;n vertauskuva, tuo kev&auml;&auml;ll&auml; esiin maailman aarteen, niin ett&auml; hedelm&auml;t, maan runsas tuotto, syntyv&auml;t uudelleen oman luontonsa mukaisesti.<br /><br />N&auml;in lintu, vuosien j&auml;lkeen vanhaksi tullut, uudistaa nuoruutensa, lihaan puettuna. Se ei ota ruokaa, ravintoa maan p&auml;&auml;lt&auml;, paitsi ett&auml; se sy&ouml; v&auml;h&auml;n hunajakastetta, jota usein putoaa keskiy&ouml;ll&auml;. Sill&auml; urhea lintu ravitsee el&auml;m&auml;&auml;ns&auml;, kunnes se j&auml;lleen etsii muinaisen asuinsijansa, oman asuntonsa.<br /><br />Kun lintu, h&ouml;yhenpuvustaan ylpe&auml;, kasvaa kasvien keskell&auml;, kun sen el&auml;m&auml; on uudistunut, nuorena, t&auml;ynn&auml; armoa, silloin se, j&auml;senilt&auml;&auml;n nopea, kokoaa tomusta ruumiinsa, palamisen j&auml;&auml;nn&ouml;ksen, jonka tuli aiemmin tuhosi.<br />Taitavasti se kokoaa luut, jotka ovat murentuneet tulen ankaruudessa; ja sitten panee j&auml;lleen yhteen luut ja tuhkan, liekin j&auml;tt&auml;m&auml;t j&auml;&auml;nn&ouml;kset; ja peitt&auml;&auml; kasveilla tuon kuoleman saaliin, runsaasti puettuna. Sitten sit&auml; ajaa halu etsi&auml; j&auml;lleen omaa kotiaan.<br /><br />Silloin se tarttuu jaloillaan tulen j&auml;&auml;nn&ouml;ksiin, puristaa niit&auml; kynsill&auml;&auml;n; ja etsii iloiten j&auml;lleen kotimaansa, aurinkoiset oleskelupaikkansa, onnellisen synnyinmaansa. Kaikki tehd&auml;&auml;n uudeksi, sen el&auml;m&auml; ja h&ouml;yhenpuku, niin kuin oli alussa, kun voittoisa Jumala ensi kerran asetti sen jalolle tasangolle.<br /><br />Se tuo sinne omat luunsa, my&ouml;s tuhkan, jonka tulen kuohu aiemmin sulki syleilyyns&auml; hautaroviolla. Sitten urhea lintu hautaa luut ja tuhkan kaikki yhdess&auml; tuohon vesien maahan. Auringon merkki uudistuu sille, kun taivaan valo, jalokivist&auml; kirkkain, jalojen t&auml;htien paras, loistaa esiin id&auml;st&auml; meren yli.<br /><br />Lintu on aina v&auml;rilt&auml;&auml;n kaunis, edest&auml; rinnan ymp&auml;rilt&auml; kirkas vaihtelevin s&auml;vyin; sen p&auml;&auml; on takaa vihre&auml;, ihmeellisesti sekoittunut, purppuraan sulautunut. Sitten pyrst&ouml; on kauniisti jaettu: osaksi ruskea, osaksi karmiininpunainen, osaksi taitavasti valkoisin t&auml;plin kirjottu.<br /><br />Siivet ovat k&auml;rjist&auml; valkoiset ja kaula vihre&auml; alhaalta ja ylh&auml;&auml;lt&auml;; ja nokka hohtaa kuin lasi tai jalokivi; kirkkaat ovat sen leuat sis&auml;lt&auml; ja ulkoa. Voimakas on sen silm&auml;n laatu ja v&auml;rilt&auml;&auml;n kiven kaltainen, kirkkaan jalokiven, kun se seppien taidolla asetetaan kultaiseen astiaan.<br /><br />Sen kaulan ymp&auml;rill&auml; on auringon keh&auml;n tavoin renkaista kirkkain, h&ouml;yhenist&auml; kudottu. Harvinaisen kaunis on vatsa alapuolella, ihmeellisen kaunis, kirkas ja hohtava. Yl&auml;puolinen peite, linnun sel&auml;n yll&auml;, on liitetty yhteen rikkaaksi asuksi. S&auml;&auml;ret ja keltaiset jalat ovat suomujen peitossa.<br /><br />Lintu on ulkomuodoltaan kokonaan vailla vertaistaan, kauniisti kasvaneen riikinkukon kaltainen, josta kirjoitukset puhuvat. Se ei ole hidas eik&auml; laiska, tyls&auml; eik&auml; horroksinen kuten jotkin linnut, jotka siivill&auml;&auml;n kulkevat hitaasti ilman halki, vaan se on nopea ja ripe&auml; ja hyvin valpas, kaunis ja miellytt&auml;v&auml; ja loistavasti kuvioitu. Ikuinen on Herra, joka antaa sille tuon autuuden.<br /><br />Sitten se l&auml;htee t&auml;st&auml; maasta etsim&auml;&auml;n tasankoja, muinaista asuinsijaansa. Linnun lent&auml;ess&auml; ihmiset n&auml;kev&auml;t sen, monet ihmiset kautta maailman. Silloin he kokoontuvat joukkoina etel&auml;st&auml; ja pohjoisesta, id&auml;st&auml; ja l&auml;nnest&auml;; he tulevat kaukaa ja l&auml;helt&auml; suurina joukkoina sinne, miss&auml; he n&auml;kev&auml;t Luojan armon kauniisti ilmenev&auml;n tuossa linnussa, niin kuin voittojen Kuningas alussa antoi sille harvinaisen luonnon, koristeet, jotka ovat kauniimmat kuin lintujen suvulla.<br />Silloin ihmiset kaikkialla maan p&auml;&auml;ll&auml; ihmettelev&auml;t sen kauneutta ja kokoa; ja heid&auml;n kirjoituksensa kuvaavat sen. He muovaavat sen marmoriin k&auml;sill&auml;&auml;n, milloin p&auml;iv&auml; ja hetki paljastavat ihmisille lennoltaan nopean linnun loiston.<br />Sitten lintujen suku tungeksii joka puolelta parvina; ne tulevat kaukaisilta teilt&auml;; ne ylist&auml;v&auml;t laulussaan, ne korottavat urheaa lintua kovilla &auml;&auml;nill&auml;; ja niin ne ymp&auml;r&ouml;iv&auml;t tuon pyh&auml;n linnun renkaana lent&auml;ess&auml;&auml;n ilmassa. Feeniks on keskell&auml;, joukkojen ymp&auml;r&ouml;im&auml;n&auml;.<br /><br />Ihmiset katsovat; he tuijottavat ihmeiss&auml;&auml;n, kuinka uskollinen joukko, parvi toisensa j&auml;lkeen, kunnioittaa villi&auml; lintua, mahtavasti julistaa sit&auml; ja tekee sen tunnetuksi kuninkaana; kuinka ne tuovat rakastetun kansanruhtinaan, jalon, iloiten h&auml;nen asuntoonsa, kunnes yksin&auml;inen lintu, siivelt&auml;&auml;n nopea, lent&auml;&auml; pois niin, ettei sointuva joukko voi seurata sit&auml;.<br />Silloin ihmisten ilo etsii kotimaataan pois t&auml;st&auml; maan osasta.<br /><br />N&auml;in autuas lintu kuoleman hetken j&auml;lkeen k&auml;y j&auml;lleen vanhassa maassaan, kauniissa maassa. Syd&auml;melt&auml;&auml;n surullisina linnut palaavat soturin luota j&auml;lleen asuntoonsa. Silloin jalo olento on nuori oleskelupaikoissaan.<br />Vain Jumala, kaikkivaltias Kuningas, tiet&auml;&auml;, mik&auml; sen sukupuoli on, naaras vai koiras; kukaan ihmiskunnasta ei tied&auml;, paitsi Jumala yksin, kuinka ihmeellisi&auml; ovat s&auml;&auml;d&ouml;kset, muinainen kaunis m&auml;&auml;r&auml;ys, tuon linnun syntym&auml;st&auml;.<br />Siell&auml; autuas voi mets&auml;lehdoissa nauttia asuinsijastaan, pulppuavista virroista; se voi asua tasangolla, kunnes tuhat vuotta on <span>t&auml;ss&auml; el&auml;m&auml;ss&auml; eletty.</span>&nbsp;Sitten tulee sen el&auml;m&auml;n loppu; hautarovio peitt&auml;&auml; sen, sytytetty tuli. Mutta oudosti liikutettuna se palaa ihmeellisesti el&auml;m&auml;&auml;n.<br /><br />Siksi se ei v&auml;lit&auml; riuduttavasta kuolemasta, kuolemisen ankarasta tuskasta, sill&auml; se tiet&auml;&auml;, ett&auml; tulen ankaruuden j&auml;lkeen uusi el&auml;m&auml;, olemassaolo kuoleman j&auml;lkeen, on aina sen osa, kun se nopeasti muuttuu linnun muotoon, kasvaa j&auml;lleen kerran nuoreksi tuhkasta suojaavan taivaan alla.<br /><br />Itse se on sek&auml; poika ett&auml; rakas is&auml; ja aina my&ouml;s uudelleen vanhojen j&auml;&auml;nn&ouml;stens&auml; perillinen. Ihmiskunnan mahtava Ruhtinas soi, ett&auml; se niin ihmeellisesti tulisi j&auml;lleen samaksi, joka se ennen oli, h&ouml;yheniin puettuna, vaikka tuli vie sen pois.<br /><br />N&auml;in jokainen autuaista valitsee itselleen pime&auml;n kuoleman kautta ikuisen el&auml;m&auml;n ahdistuksen j&auml;lkeen, jotta h&auml;n elinaikansa j&auml;lkeen saisi nauttia Jumalan armosta pysyviss&auml; iloissa ja aina sen j&auml;lkeen tekojensa palkkana asua tuossa maailmassa, palkaksi h&auml;nen teoistaan.<span>&nbsp;</span><br /><br />&nbsp;T&auml;m&auml;n linnun luonne on hyvin samankaltainen kuin valittujen, Kristuksen seuraajien, kaltainen. Se osoittaa ihmisille, kuinka he Is&auml;n avulla voivat t&auml;ss&auml; vaaran ajassa omistaa kirkkaan ilon taivaan alla ja korkealla olevassa kodissa saavuttaa jalon autuuden.<br /><br />Olemme oppineet, ett&auml; Kaikkivaltias loi miehen ja naisen ihmeellisell&auml; mahdillaan; ja sitten H&auml;n asetti heid&auml;t maan paikoista kauneimpaan, jota ihmisten pojat kutsuvat Paratiisiksi. Heilt&auml; ei puuttunut siell&auml; mit&auml;&auml;n onnea tuossa uudessa ilossa niin kauan kuin he tahtoivat noudattaa Ikuisen k&auml;sky&auml;, Pyh&auml;n m&auml;&auml;r&auml;yst&auml;.<br /><br />Siell&auml; viha teki heille vahinkoa, muinaisen vihollisen pahantahtoisuus, h&auml;nen, joka tarjosi heille ruokaa, puun hedelm&auml;&auml;, niin ett&auml; he mielett&ouml;myydess&auml;&auml;n molemmat s&ouml;iv&auml;t omenasta; vastoin Jumalan k&auml;sky&auml; he maistoivat sit&auml;, mik&auml; oli kielletty.<br /><br />Katkera murhe tuli heid&auml;n ylleen sy&ouml;misen j&auml;lkeen ja my&ouml;s heid&auml;n lastensa ylle; surkea juhla-ateria se oli heid&auml;n pojilleen ja tytt&auml;rilleen; heid&auml;n ahnaat hampaansa koituivat heille tuskaksi.<br /><br />Syyllisyys seurasi; he kantoivat Jumalan vihaa, katkeraa, hirve&auml;&auml; murhetta; ja heid&auml;n lapsensa ovat siit&auml; l&auml;htien k&auml;rsineet surua, koska he s&ouml;iv&auml;t tuota ruokaa vastoin Ikuisen k&auml;sky&auml;.<br /><br />Siksi heid&auml;n oli m&auml;&auml;r&auml;, syd&auml;melt&auml;&auml;n raskaina, j&auml;tt&auml;&auml; miellytt&auml;v&auml; asuinsijansa k&auml;&auml;rmeen vihan vuoksi. Tuskaa tuottaen se petti vanhempamme silloin mennein&auml; p&auml;ivin&auml; petollisella hengell&auml;&auml;n, niin ett&auml; kaukana sielt&auml;, t&auml;ss&auml; kuoleman laaksossa, he etsiv&auml;t asuinsijansa, ankeamman asunnon.<br /><br />Heilt&auml; parempi el&auml;m&auml; oli pimeyden k&auml;tkem&auml;, ja pyh&auml; maa oli paholaisen viekkauden vuoksi lujasti suljettu moniksi vuosiksi, kunnes kirkkauden Kuningas, ihmiskunnan Ilo, v&auml;syneiden Lohduttaja ja meid&auml;n ainoa Toivomme, avasi sen j&auml;lleen pyhille tulemalla t&auml;nne.&nbsp;<br />VITuon kaltainen on, sen mukaan mit&auml; oppineet kertovat meille sanoin ja esitt&auml;v&auml;t kirjoituksissa, t&auml;m&auml;n linnun elintapa, kun se vanhaksi tultuaan hylk&auml;&auml; asuntonsa ja kotimaansa ja on vanhuuden vaivaama.<br /><br />Syd&auml;melt&auml;&auml;n v&auml;syneen&auml;, vuosien painamana, se l&auml;htee sinne, miss&auml; se l&ouml;yt&auml;&auml; mets&auml;n korkean suojan, johon se oksista ja valikoiduimmista yrteist&auml; muovaa uuden asunnon, pes&auml;n lehtoon. Suuri into sill&auml; on, ett&auml; se j&auml;lleen nuorena tarttuisi el&auml;m&auml;&auml;n kuoleman j&auml;lkeen, tulen puhalluksen j&auml;lkeen, uudistuisi nuoruudessa ja etsisi vanhan kotinsa, aurinkoiset oleskelupaikkansa, tulisen kylpyns&auml; j&auml;lkeen.<br /><br />Niin ne, jotka kulkivat ennen meit&auml;, meid&auml;n vanhempamme, k&auml;&auml;nsiv&auml;t selk&auml;ns&auml; kauniille tasangolle ja loistavalle asunnolle sen kauneudessa, kulkivat pitk&auml;n matkan pahojen valtaan, miss&auml; viholliset, kurjat olennot, usein tekiv&auml;t heille vahinkoa.<br /><br />Mutta monet taivaan alla tottelivat Herraa hyvin pyhill&auml; tavoilla, loistavissa teoissa, niin ett&auml; Jumala, taivaan suuri Kuningas, oli syd&auml;mess&auml;&auml;n heille armollinen. Se on korkea puu, jossa H&auml;nen pyhill&auml;&auml;n nyt on asuinsijansa; yksik&auml;&auml;n vanhoista vihollisista ei voi siell&auml; vahingoittaa heit&auml; myrkyll&auml;, pahantahtoisuuden osoituksella, t&auml;ss&auml; vaarallisessa ajassa.<br />&#8203;<br />Siell&auml; Jumalan soturi muovaa loistavilla teoilla itselleen pes&auml;n jokaista hy&ouml;kk&auml;yst&auml; vastaan, kun h&auml;n antaa almuja k&ouml;yhille, hyvist&auml; asioista osattomille, ja kutsuu Is&auml;&auml; Jumalaa avukseen; h&auml;n kiiruhtaa pois t&auml;st&auml; katoavasta el&auml;m&auml;st&auml;, sammuttaa synnit, pahan mustat teot, pit&auml;&auml; Jumalan lain, syd&auml;mess&auml;&auml;n peloton; ja etsii rukousta puhtain ajatuksin ja taivuttaa hartaasti polvensa maahan, karttaa kaikkea pahaa, kauheaa syyllisyytt&auml;, Jumalan pelon kautta.<br />Syd&auml;melt&auml;&auml;n iloisena h&auml;n kaipaa saavuttaa mahdollisimman suuren m&auml;&auml;r&auml;n hyvi&auml; tekoja; Jumala, voittojen Hallitsija, sotajoukkojen Herra, on h&auml;nen vartijansa kaikkina aikoina.<br /><br />N&auml;m&auml; ovat yrtit, kasvien hedelm&auml;t, joita villi lintu kokoaa laajalti taivaan alta asuntoaan varten, jossa se muovaa pes&auml;ns&auml; ihmeellisen lujaksi jokaista hy&ouml;kk&auml;yst&auml; vastaan.<br /><br />Niin nyt asunnoissaan Jumalan soturit tekev&auml;t H&auml;nen tahtonsa syd&auml;mell&auml; ja mahdilla, yritt&auml;v&auml;t loistavia tekoja; ikuinen Kaikkivaltias antaa heille siit&auml; autuaan palkinnon.<br /><br />&#8203;Kasveista rakennetaan asuinpaikka taivaalliseen kirkkauden kaupunkiin heid&auml;n tekojensa palkaksi, koska he p&auml;ivin ja &ouml;in palavin mielin eiv&auml;t anna pyh&auml;n neuvon kylmet&auml; syd&auml;miss&auml;&auml;n; he ylist&auml;v&auml;t Herraa puhtaalla uskolla p&auml;ivin &ouml;in; he valitsevat Rakastettunsa mieluummin kuin maallisen vaurauden; eik&auml; toivo t&auml;m&auml;n katoavan el&auml;m&auml;n pitk&auml;st&auml; omistamisesta tuo heille iloa.<br /><br />N&auml;in kelvollinen ihminen innollaan ansaitsee ikuisen ilon, taivaallisen kodin korkealla olevan Kuninkaan luona, kunnes h&auml;nen p&auml;iviens&auml; loppu tulee, jolloin kuolema, ahnas vihollinen, aseiltaan mahtava, tarttuu jokaisen ihmisen el&auml;m&auml;&auml;n ja l&auml;hett&auml;&auml; nopeasti hauraat ruumiit, sielunsa menett&auml;neet, maan syleilyyn, jossa ne kauan ovat maan peitt&auml;min&auml; tulen tulemiseen asti.<br /><br /><span>Ihmiskunnan suuri joukko kootaan yhteen; enkelien Is&auml;, voiton tosi Kuningas, sotajoukkojen Herra </span><span>Sebaot</span><span>, pit&auml;&auml; kokouksen, tuomitsee oikeuden mukaan.</span><br /><br />Silloin kaikki maan ihmiset nostetaan yl&ouml;s, kun mahtava Kuningas, enkelien Ruhtinas, sielujen Pelastaja, l&auml;hett&auml;&auml; k&auml;skyns&auml; torven puhalluksella yli laajan maailman. Pime&auml; kuolema p&auml;&auml;ttyy autuailta Herran mahdilla.<br />He kulkevat kirkkaudessa, ty&ouml;ntyv&auml;t eteenp&auml;in joukkoina, kun t&auml;m&auml; maailma syyllisyytens&auml; vuoksi palaa tulessa, liekin kuluttamana. Jokainen tuntee pelkoa syd&auml;mess&auml;&auml;n, kun tuli tuhoaa maan katoavat rikkaudet ja liekki kokonaan nielee maan aarteet, ahnaasti tarttuu omenanmuotoiseen kultaan, n&auml;lk&auml;isesti nielee maan vaurauden.<br /><br />Silloin tuona paljastamisen aikana t&auml;m&auml;n linnun kaunis ja ilahduttava merkitys tehd&auml;&auml;n ihmisille selv&auml;ksi, kun Herra nostaa yl&ouml;s kaikki haudoissaan, kokoaa luut, j&auml;senet ja my&ouml;s ruumiin ja el&auml;m&auml;n hengen Kristuksen polven edess&auml;.<br /><br />Loistavasti Kuningas, taivaan kaunis Jalokivi, loistaa pyhille korkealta valtaistuimeltaan. Hyvin k&auml;y sen, joka tuona pelottavana aikana voi miellytt&auml;&auml; Jumalaa.<br /><br />Silloin synneist&auml; puhdistetut ruumiit liikkuvat iloisin syd&auml;min; sielut k&auml;&auml;ntyv&auml;t niiden ruumiiden puoleen, jotka niit&auml; pitiv&auml;t, kun tuli kohoaa korkealle taivaaseen. Pelottava liekki on monille kuuma, kun jokainen, vanhurskas ja syntinen, sielu yhdess&auml; ruumiin kanssa, etsii maallisesta haudastaan Jumalan tuomiota pelon valtaamana.<br /><br />Tuli marssii eteenp&auml;in; se kuluttaa synnit. Siell&auml; autuaat k&auml;rsimystens&auml; ajan j&auml;lkeen puetaan t&ouml;ihins&auml;, omiin tekoihinsa. N&auml;m&auml; jalot [teot] ovat miellytt&auml;v&auml;t kasvit, joilla tuo villi lintu vy&ouml;tt&auml;&auml; oman pes&auml;ns&auml; ulkopuolelta, niin ett&auml; se &auml;kki&auml; palaa tulessa, kuluu auringon alla, ja itse sen mukana; ja sitten liekin j&auml;lkeen se j&auml;lleen kerran uudistaa el&auml;m&auml;ns&auml;.<br /><br />Niin jokainen ihmiskunnasta lihaan puettuna on kaunis ja nuoruudessaan uudistunut, joka omasta tahdostaan t&auml;&auml;ll&auml; saa aikaan sen, ett&auml; taivaan Kuningas mahdissaan on armollinen tuossa kohtaamisessa, kun pyh&auml;t henget huutavat &auml;&auml;neen ja vanhurskaat sielut kohottavat laulun ja puhtaat ja valitut ylist&auml;v&auml;t Kuninkaan majesteettisuutta; &auml;&auml;ni &auml;&auml;nen j&auml;lkeen kohoaa taivaaseen heid&auml;n hyvien tekojensa tuoksun mukana. Silloin ihmisten sielut koetellaan, puhdistetaan kirkkaiksi palavalla tulella.<br /><br />&Auml;lk&ouml;&ouml;n kukaan ihmisten suvusta ajatelko, ett&auml; min&auml; teen lauluni, kirjoitan runoni, valheellisista sanoista! Kuunnelkaa Jobin laulujen viisautta. Henkens&auml; innoituksesta, rinnassaan liikutettuna, loistavasti kunnioitettuna, h&auml;n puhui rohkeasti ja lausui n&auml;m&auml; sanat:<br /><br />&rdquo;En syd&auml;meni ajatuksissa halveksi sit&auml;, ett&auml; valitsen kuoleman vuoteen pes&auml;ss&auml;ni, l&auml;hden t&auml;&auml;lt&auml; kurjana, kovin v&auml;syneen&auml; miehen&auml;, pitk&auml;lle matkalle, saven peitt&auml;m&auml;n&auml;, maan syleilyyn, menneit&auml; tekojani surien; ja sitten kuoleman j&auml;lkeen Jumalan armosta, yl&ouml;snousemuksen j&auml;lkeen, voin Feeniks-linnun tavoin omistaa el&auml;m&auml;n uudestaan, ilot&nbsp;<span>&#8203;</span><span>Jumalan luona, miss&auml; kallisarvoinen joukko ylist&auml;&auml; Rakastettua.</span><br /><br />&rdquo;Koskaan en voi n&auml;hd&auml; tuon el&auml;m&auml;n, valon ja laupeuden loppua. Vaikka lihani sortuu lahoamaan maallisessa asunnossaan, matojen iloksi, silti sotajoukkojen Jumala vapauttaa sieluni kuoleman j&auml;lkeen ja her&auml;tt&auml;&auml; sen kirkkauteen; sen toivo ei koskaan pet&auml; syd&auml;mess&auml;ni, sill&auml; pid&auml;n lujasti kiinni pysyv&auml;st&auml; ilosta enkelien Ruhtinaassa.&rdquo;<br /><br />N&auml;in kauan sitten viisas mies, syd&auml;melt&auml;&auml;n tiet&auml;v&auml;inen, Jumalan profeetta, lauloi yl&ouml;snousemuksestaan ikuiseen el&auml;m&auml;&auml;n, jotta me voisimme selvemmin havaita loistavan merkin, jonka kirkas lintu tarjoaa palamisessaan.<br />Tulen j&auml;lkeen se kokoaa luiden j&auml;&auml;nn&ouml;kset, tuhkan ja kek&auml;leet kaikki yhteen. Sitten lintu tuo ne jaloissaan Herran asuntoon, kohti aurinkoa, miss&auml; ne sen j&auml;lkeen asuvat monet vuodet, kooltaan uudelleen muovattuina, kokonaan j&auml;lleen nuorina. Siell&auml; tuossa maassa kukaan ei uhkaa niit&auml; vahingolla.<br /><br />Niin nyt kuoleman j&auml;lkeen Jumalan mahdilla sielut l&auml;htev&auml;t yhdess&auml; ruumiin kanssa, kauniisti koristettuina, tuon linnun kaltaisina, ilossa, tuoksuvine hajusteineen, sinne miss&auml; tosi aurinko loistaa kauneudessaan joukkojen yli taivaallisessa kaupungissa.<br /><br /><em><font color="#3387a2">L&auml;hdetekstin alaviite:&nbsp;Yll&auml; oleva kohta on mukaelma Jobin kirjan kohdista 29:18 ja 19:25&ndash;26. Feeniksi&auml; koskevasta viittauksesta Jobin kirjassa ks. edellist&auml; huomautusta, s. 242.</font></em><br /><br /><strong>VIII.</strong> Silloin korkealla taivaan holvien yl&auml;puolella Pelastaja Kristus loistaa vanhurskaille. Kauniit linnut seuraavat H&auml;nt&auml;, kauneudessa uudelleen syntyneet, iloisesti riemuiten tuossa onnellisessa kodissa, valitut henget, aina ja ikuisesti.<br />Siell&auml; vihamielinen, h&auml;pe&auml;m&auml;t&ouml;n paholainen ei voi pahantahtoisesti tehd&auml; heille pahaa, vaan siell&auml; he el&auml;v&auml;t ikuisesti, valoon puettuina, Feeniks-linnun tavoin, Jumalan turvallisessa suojeluksessa, kirkkaudessa kauniina.<br /><br />Jokaisen teot hohtavat kirkkaasti tuossa iloisessa asunnossa ikuisen Herran kasvojen edess&auml;, aina rauhassa, auringon tavoin. Siell&auml; s&auml;teilev&auml; kruunu, ihmeellisesti kallisarvoisista kivist&auml; muovattu, kohoaa jokaisen autuaan p&auml;&auml;n ylle. P&auml;&auml;t hohtavat, loistavasti peitettyin&auml;; ruhtinaallinen otsaripa koristaa harvinaisella kauneudella jokaista vanhurskasta kirkkaasti tuossa el&auml;m&auml;ss&auml;, jossa pysyv&auml; ilo, ikuinen ja uudistunut, ei koskaan katoa.<br /><br />Vaan kirkkauden ymp&auml;r&ouml;imin&auml; he asuvat kauneudessa, kauniiden koristeiden keskell&auml;, enkelien Is&auml;n luona. Heid&auml;n ylleen ei noissa asunnoissa tule surua, ei kurjuutta tai k&ouml;yhyytt&auml; tai levottomia p&auml;ivi&auml;, polttavaa n&auml;lk&auml;&auml; eik&auml; katkeraa janoa, k&auml;rsimyst&auml; eik&auml; vanhuutta; erinomainen Kuningas antaa heille kaiken hyv&auml;n.<br /><br />Siell&auml; henkien joukko ylist&auml;&auml; Pelastajaa ja julistaa taivaallisen Kuninkaan voimaa, laulaa Jumalan ylistyst&auml;. Rauhallinen joukko tekee s&auml;velm&auml;&auml; &auml;&auml;nekk&auml;imm&auml;ll&auml; purkauksella, kirkkaasti soiden Jumalan pyh&auml;n valtaistuimen ymp&auml;rill&auml;.<br /><br />Iloiten kelvolliset yhdess&auml; enkelien kanssa siunaavat parhainta Ruhtinasta yksi&auml;&auml;nisesti, n&auml;in:<br />&rdquo;Rauha olkoon Sinulle, tosi Jumala, ja viisauden taito, ja kiitos olkoon Sinulle, joka istut kirkkaudessa, kaikista &auml;skett&auml;in annetuista hyvist&auml; lahjoista!<br /><br />&rdquo;Mittaamattoman suuri on Sinun mahtisi voima, ylh&auml;inen ja pyh&auml;. Kaikkivaltias Is&auml;, majesteettisuuksien Majesteetti, taivaat ovat kauniisti t&auml;ynn&auml; Sinun kirkkauttasi, ylh&auml;&auml;ll&auml; enkelien luona ja my&ouml;s maan p&auml;&auml;ll&auml;.<br /><br />&rdquo;Sin&auml;, joka muovasit asioiden alut, suojele meit&auml;! Sin&auml; olet kaikkivaltias Is&auml;, korkealla olevien taivaiden Herra.&rdquo;<br />N&auml;in puhuvat oikein tekev&auml;t, pahasta puhdistetut, loistavassa kaupungissa; vanhurskaiden joukko julistaa H&auml;nen majesteettisuuttaan, laulaa taivaassa Pelastajan ylistyst&auml;, H&auml;nen, jolle yksin kuuluu ikuinen kunnia t&auml;st&auml; l&auml;htien ilman loppua.<br /><br />H&auml;nell&auml; ei koskaan ollut alkuper&auml;&auml; eik&auml; H&auml;nen autuudellaan alkua, vaikka lapsen tilassa H&auml;n syntyi t&auml;nne maailmaan. Silti H&auml;nen voimansa suuruus, tuhoutumaton kirkkaus, pysyi pyhyydess&auml;&auml;n korkealla taivaiden yl&auml;puolella, vaikka H&auml;net oli m&auml;&auml;r&auml;tty k&auml;rsim&auml;&auml;n ristill&auml; kuoleman tuska, ankara piina.<br /><br />Kolmantena p&auml;iv&auml;n&auml; ruumiinsa kuoleman j&auml;lkeen H&auml;n sai j&auml;lleen el&auml;m&auml;n Is&auml;n avulla. N&auml;in Feeniks, nuorena asunnossaan, ilmaisee Jumalan Pojan voimaa, kun se tuhkastaan nousee j&auml;lleen el&auml;m&auml;n el&auml;m&auml;&auml;n, j&auml;senilt&auml;&auml;n vahvana. N&auml;in Pelastaja toi meille avun, loputtoman el&auml;m&auml;n, ruumiinsa kuolemalla.<br /><br />N&auml;in lintu kuormittaa molemmat siipens&auml; suloisilla ja miellytt&auml;vill&auml; kasveilla, maan kauniilla hedelmill&auml;, kun se ajetaan liikkeelle.<br /><br />N&auml;m&auml; ovat pyhien ihmisten sanat, heid&auml;n lausumansa, niin kuin kirjoitukset meille kertovat niiden, joiden syd&auml;mi&auml; kannustetaan taivaaseen, laupeuden Jumalan luo, ilojen iloon. Silloin he tuovat Jumalalle, Herralle, uhrina sanojensa ja tekojensa tuoksuvan hajusteen tuohon loistavaan valtakuntaan, tuohon puhtaaseen el&auml;m&auml;&auml;n.<br /><br />Ylistys olkoon H&auml;nelle aina ja ikuisesti ja kirkkauden, kunnian ja voiman t&auml;yteys korkealla olevassa taivaallisessa valtakunnassa. H&auml;n on oikeutetusti maailman ja taivaan Kuningas, kirkkauden ymp&auml;r&ouml;im&auml; kauniissa kaupungissa.<br />Valon Tekij&auml; on suonut meille, ett&auml; me t&auml;&auml;ll&auml; voimme ansaita, voittaa hyvill&auml; teoilla, ilot taivaassa. Siell&auml; me voimme etsi&auml; kaikkein avarimmat valtakunnat ja istua korkeilla istuimilla, el&auml;&auml; valon ja rauhan ilossa, asua ilon armollisissa asunnoissa, nauttia onnellisista p&auml;ivist&auml;, aina katsella voiton Ruhtinasta laupiaana ja lempe&auml;n&auml; ja onnellisina enkelien keskuudessa laulaa H&auml;nen ylistyst&auml;&auml;n loputtomalla palvonnalla.<br /><br />Halleluja.<br /><br /><br /><br /><strong><font size="4">De ave Phoenice (foinikialaisista-linnuista)</font></strong><br /><br /><span style="color:rgb(0, 0, 0)">Runon nimi on&nbsp;</span><strong style="color:rgb(0, 0, 0)"><em>De ave Phoenice</em></strong><span style="color:rgb(0, 0, 0)">&nbsp;(&rdquo;Foinikialaisista-linnusta&rdquo;), ja se on perinteisesti liitetty&nbsp;</span><strong style="color:rgb(0, 0, 0)">Lactantiukseen</strong><span style="color:rgb(0, 0, 0)">&nbsp;(Lucius Caecilius Firmianus Lactantius, n. 240&ndash;320). Kirjoittajuus on kuitenkin ep&auml;varma: useimmat nykyiset julkaisut merkitsev&auml;t sen &rdquo;ep&auml;varmaksi kirjoittajaksi&rdquo; tai &rdquo;Lactantiukselle attribuoiduksi&rdquo;.</span><br /><br />Alle olen k&auml;&auml;nt&auml;nyt runon De ave Phoenice kirjaimellisen suomennoksen. Olen s&auml;ilytt&auml;nyt s&auml;keist&ouml;jen numeroinnin ja tavoitellut mahdollisimman l&auml;hell&auml; latinaa olevan sanaj&auml;rjestyksen ja kuvaston; runollinen luonne kuitenkin edellytti joitakin luontevia suomenkielisi&auml; muotoja.<br /><br /><br />S&auml;keet 1&ndash;34<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>On paikka onnellisessa ensimm&auml;isess&auml; id&auml;ss&auml; kaukana,<br />miss&auml; iankaikkisen taivaan suurin porti avautuu,<br />eik&auml; kuitenkaan l&auml;heisen&auml; kes&auml;isen eik&auml; talvisen auringonnousun suunnassa,<br />vaan siell&auml;, miss&auml; Aurinko vuoriston kev&auml;isest&auml; akselista vuodattaa p&auml;iv&auml;n.</li><li>Siell&auml; tasanko levitt&auml;ytyy avoimina alueina,<br />eik&auml; hautakumpu kasva eik&auml; ontto laakso raota,<br />vaan tuolla paikalla on meid&auml;n vuoriamme &mdash; joiden korkeita harjanteita pidet&auml;&auml;n --<br />kaksitoista sylt&auml; korkeammalla.</li></ol> Siell&auml; on Auringon lehto ja monella puulla istutettu<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>lehto, iankaikkisen lehden kunnian armosta vihre&auml;.<br />Kun akseli oli leimahtanut Faethonin tulista,<br />tuolla paikalla oli liekeist&auml; loukkaamaton;<br />ja kun vedenpaisumus oli upottanut aallot maailman alle,<br />se voitti Deukalionin vedet.</li><li>Ei t&auml;nne tule verett&ouml;mi&auml; Sairauksia, ei sairas Vanhuus,<br />eik&auml; julma Kuolema eik&auml; ankara Pelko;<br />ei sanomatonta Rikosta eik&auml; rikkauksien raivokas Halu,<br />eik&auml; Viha eik&auml; murhan rakkaudesta hehkuva Raivo;<br />katkera Suru on poissa, eik&auml; k&ouml;yhyys, riemuvaatteisiin verhottu,</li><li>eik&auml; unettomat Huolet eik&auml; v&auml;kivaltainen N&auml;lk&auml;.</li></ol> Siell&auml; ei myrsky eik&auml; tuulen hirmuinen voima raivoa,<br />eik&auml; kylm&auml; kuura kasteellaan peit&auml; maata;<br />ei yksik&auml;&auml;n pilvi venyt&auml; villakkuuttaan peltojen ylle<br />eik&auml; korkealta putoa samea veden kosteus.<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>Mutta keskell&auml; on l&auml;hde, jota kutsutaan el&auml;v&auml;ksi nimelt&auml;&auml;n,<br />kirkas, lempe&auml;, suloisista runsaista vesist&auml;;<br />se, kerran puhjetessaan, kastelee vuodenaikojen mukaan<br />kaksitoista kertaa aalloillaan koko lehdon.</li></ol> Siell&auml; puulaji, pitk&auml;st&auml; rungosta nouseva,<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>kantaa makeita hedelmi&auml;, jotka eiv&auml;t putoa maahan.<br />T&auml;t&auml; lehtoa, n&auml;it&auml; lehtoja asuttaa yksin&auml;inen lintu Feeniks,<br />yksin&auml;inen, jos se el&auml;&auml; kuolemansa uudistamana.</li></ol> Se palvelee ja tottelee Phoebosta, muistettava palvelija:<br />t&auml;m&auml;n lahjan omistamaan sen synnytti Luonto, &auml;iti.<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>Kun keltainen Aamunkoitto ensin nousee punertuen,<br />kun ensin ruusunpunainen valo ajaa t&auml;hdet pakoon,<br />se kolmesti nelj&auml;sti upottaa ruumiinsa pyhiin aaltoihin,<br />kolmesti nelj&auml;sti maistaa vett&auml; el&auml;v&auml;st&auml; py&ouml;rteest&auml;.</li></ol> Se nousee ja laskeutuu korkean puun<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>ylimm&auml;lle huipulle, joka yksin n&auml;kee koko lehdon,<br />ja k&auml;&auml;ntyneen&auml; Phoeboksen syntyv&auml;n nousun suuntaan<br />odottaa s&auml;teit&auml; ja nousevaa s&auml;ihkett&auml;.</li></ol> Ja kun Aurinko on ty&ouml;nt&auml;nyt loistavan portin kynnykset auki<br />ja ensimm&auml;isen valon kevyt henk&auml;ys on v&auml;l&auml;ht&auml;nyt,<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>se alkaa vuodattaa pyh&auml;n laulun s&auml;velmi&auml;<br />ja ihmeellisell&auml; &auml;&auml;nell&auml; kutsua esiin uutta valoa,<br />jota eiv&auml;t y&ouml;laulajan &auml;&auml;net eiv&auml;tk&auml; musiikillinen huilu voi<br />Kithaironin s&auml;velmill&auml; verrata;<br />vaan ei my&ouml;sk&auml;&auml;n kuoleva joutsen uskota voivan j&auml;ljitell&auml; sit&auml;</li><li>eik&auml; Kyllenen suloisen lyyran kielet.</li></ol> Kun Phoebos on p&auml;&auml;st&auml;nyt hevosensa avoimelle Olympokselle<br />ja tuonut esiin koko taivaankannen kulkien eteenp&auml;in,<br />se kolmesti taputtaa siipiens&auml; uudelleen isketty&auml;ll&auml; piiskalla<br />ja kolmesti hiljenee kunnioitettuaan tulen kantavaa p&auml;&auml;t&auml;.<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>Ja sama erottaa my&ouml;s nopeat tunnit<br />kuvaamattomin &auml;&auml;nin y&ouml;ll&auml; ja p&auml;iv&auml;ll&auml;,<br />valon ylipappi ja lehtojen kunnioitettava pappi<br />ja yksin sinun salaisuuksiesi tietoinen, Phoebe.</li></ol> Kun se on jo el&auml;nyt tuhat vuotta<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>ja pitk&auml;t ajat ovat tehneet sen raskaaksi,<br />jotta se korjaisi ajan kulussa taipuneen ik&auml;ns&auml; menetyksen,<br />se pakenee lehdon sille tuttua suloista leposijaa;<br />ja kun se on j&auml;tt&auml;nyt uudelleensyntymisen halusta pyh&auml;t paikat,<br />silloin se etsii t&auml;t&auml; maailmaa, jossa Kuolema hallitsee valtakuntaa.</li></ol> S&auml;keet 65&ndash;114<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>Se suuntaa Syyriaan nopeat, ik&auml;&auml;ntyneet lentonsa,<br />jolle muinainen itse antoi nimen Phoenice,<br />ja etsii turvallisia autiomaita, polkuja pitkin lehtoja,<br />t&auml;&auml;ll&auml;, miss&auml; mets&auml; piiloutuu syrj&auml;isten mets&auml;maiden keskelle.</li></ol> Silloin se valitsee ilmaan kohonneen palmun huipun,<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>joka on saanut nimens&auml; kreikkalaisesta Feeniks-linnusta,<br />johon yksik&auml;&auml;n vahingollinen olento ei voi hiipi&auml;,<br />liukas k&auml;&auml;rme eik&auml; yksik&auml;&auml;n ry&ouml;st&auml;v&auml; lintu.</li></ol> Silloin Aeolus sulkee tuulet riippuviin luoliin,<br />etteiv&auml;t ne v&auml;kivaltaisilla puhalluksilla vahingoita purppuraista ilmaa,<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>eik&auml; etel&auml;tuuleen tiivistynyt pilvi tyhj&auml;&auml;n taivaaseen<br />siirr&auml; Auringon s&auml;teit&auml; eik&auml; haittaa lintua.</li></ol> Siit&auml; se rakentaa itselleen pes&auml;n tai haudan:<br />sill&auml; se kuolee, jotta el&auml;isi, ja silti se luo itsens&auml; itse.<br />Se ker&auml;&auml; sille mehut ja tuoksut rikkaasta mets&auml;st&auml;,<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>jotka assyrialainen poimii, jotka ylt&auml;kyll&auml;inen arabi,<br />jotka pygmeien kansat tai Intia ker&auml;&auml;v&auml;t<br />tai joita pehme&auml; Saban maa synnytt&auml;&auml; syliss&auml;&auml;n.</li></ol> T&auml;nne se ker&auml;&auml; kanelia ja kauas tuoksuvan amomon tuoksun<br />ja balsamia sekoitettuna lehteen.<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>Ei puutu mietoa kassiaa eik&auml; tuoksuvan akantin oksaa<br />eik&auml; suitsukkeen kyyneli&auml; eik&auml; rasvaista pisaraa.<br />N&auml;ihin se lis&auml;&auml; nuoren nardun pehme&auml;t t&auml;hk&auml;t<br />ja yhdist&auml;&auml; murran voiman, Panachaea, sinun.</li></ol> Heti se asettaa muuttuvan ruumiinsa valmistettuun pes&auml;&auml;n<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>ja sijoittaa el&auml;m&auml;n vuoteelle v&auml;syneet j&auml;senens&auml;.<br />Sitten suullaan se vuodattaa mehut j&auml;senilleen ymp&auml;ri, ylle ja alle,<br />omiin hautajaisiinsa kuolevaisuuteen.<br />Silloin se erilaisten tuoksujen keskell&auml; uskoo sielunsa,<br />eik&auml; se pelk&auml;&auml; niin suuren talletuksen uskollisuutta.</li><li>Sill&auml; v&auml;lin ruumis, synnytt&auml;v&auml;n kuoleman tappamana,<br />kiehuu, ja l&auml;mp&ouml; itse synnytt&auml;&auml; liekin;<br />kaukana taivaallisesta valosta se ottaa vastaan tulen:<br />se leimahtaa ja palaneena liukenee tuhkaksi.</li></ol> Tuhkan, kosteudella massaksi kootun,<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>se sulattaa; ja siit&auml; tulee siemenen kaltainen muoto.<br />T&auml;st&auml; sanotaan ensin syntyv&auml;n olennon ilman j&auml;seni&auml;,<br />mutta sanotaan sen olevan maitoisen madon v&auml;rinen:<br />kun se on tiettyn&auml; hetken&auml; &auml;kisti kasvanut valtavaksi<br />ja ker&auml;&auml;ntyy py&ouml;re&auml;n munan muotoon,</li><li>silloin se muovautuu j&auml;lleen siihen muotoon, joka sill&auml; oli ennen,<br />ja Feeniks puhkeaa esiin revityist&auml; kuorista;<br />ja niinkuin maaseudun koit, kun niit&auml; langalla pidet&auml;&auml;n kiviss&auml;,<br />ovat tavallisesti muuttumassa perhosiksi.</li></ol> Sill&auml; ei ole ruokaa, jota se tavallisesti sy&ouml; meid&auml;n maailmassamme,<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>eik&auml; kenell&auml;k&auml;&auml;n ole huolta ruokkia sit&auml; h&ouml;yhenett&ouml;m&auml;n&auml;;<br />se maistaa ambrosiallisia, taivaallisesta nektarista putoavia kasteita,<br />ohuita, jotka ovat pudonneet t&auml;htitaivaalta.<br />N&auml;it&auml; se ker&auml;&auml;, n&auml;ist&auml; lintu ravitsee itse&auml;&auml;n tuoksujen keskell&auml;,<br />kunnes se tuo esiin kyps&auml;n muotonsa.</li><li>Mutta kun sen ensimm&auml;inen nuoruus alkaa kukkia,<br />se lent&auml;&auml; pois kotimaahansa, jo palatakseen sinne.</li></ol> S&auml;keet 116&ndash;170Mutta ennen sit&auml;, mit&auml; ruumiistaan j&auml;&auml; j&auml;ljelle,<br />my&ouml;s luunsa tai tuhkansa ja h&ouml;yhenens&auml; j&auml;&auml;nn&ouml;kset,<br />se peitt&auml;&auml; balsamin voiteella, muralla ja sulalla suitsukkeella<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>ja muovaa ne suullaan hartaasti palloksi.</li></ol> Kantaen niit&auml; jaloillaan se pyrkii Auringon kaupunkiin<br />ja asettaa ne temppelin pyh&auml;ss&auml; rakennuksessa alttarille.<br />Se esitt&auml;&auml; itsens&auml; ihmeellisen&auml; ja tarjoaa sen n&auml;kev&auml;lle:<br />niin suuri on linnun loisto, niin runsaasti kunniaa ylt&auml;&auml;.<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>Ensin v&auml;ri on sellainen kuin taivaan t&auml;htien alla<br />ovat granaattiomenan pehme&auml;t siemenet nahkakuoressaan;<br />sellainen on niiss&auml; lehdiss&auml;, joita maaseudun unikko kantaa,<br />kun Flora levitt&auml;&auml; vaatteitaan punertavalla taivaalla.</li></ol> T&auml;ll&auml; loistaa olkap&auml;&auml;t ja rinta kauniissa verhossa,<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>t&auml;ll&auml; p&auml;&auml;, t&auml;m&auml; kaula ja ylin selk&auml; hohtavat;<br />ja pyrst&ouml; ulottuu keltaisen metallin erottamana,<br />jonkin t&auml;pliss&auml; purppura sekoittuneena punertaa;<br />siipien h&ouml;yheni&auml; maalaa ep&auml;tasainen valo, niinkuin Iris,<br />ylh&auml;&auml;lt&auml; ajettuna, tavallisesti maalaa pilvi&auml;;</li><li>se valkenee, merkitt&auml;v&auml;, sekoittuneena vihertyv&auml;&auml;n smaragdiin,<br />ja puhtaasta sarvesta jalokivinen k&auml;rki raotuu;<br />uskoisit suuret silm&auml;t kaksiksi hyasintiksi,<br />joiden keskelt&auml; v&auml;lkkyv&auml; liekki v&auml;l&auml;ht&auml;&auml;;<br />koko p&auml;&auml;h&auml;n on sovitettu s&auml;teinen kruunu,</li><li>joka muistuttaa Phoeboksen p&auml;&auml;n korkeaa kunniaa.</li></ol> S&auml;&auml;ri&auml; peitt&auml;v&auml;t suomut, keltaisen metallin erottamat,<br />mutta v&auml;ri v&auml;rj&auml;&auml; kynnet ruusunpunaisella kunnialla.<br />Muoto havaitaan riikinkukon kuvan ja<br />Faasis-joen linnun hurskauden v&auml;liss&auml; sekoittuneena.<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>Sen suuruutta, jota Arabiain maissa syntynyt olento on,<br />tuskin voi tasata mik&auml;&auml;n, olkoon se villiel&auml;in tai lintu.<br />Mutta se ei ole hidas, niin kuin ne siivekk&auml;&auml;t, joilla suuri ruumis<br />antaa raskaan painon kautta hitaat askeleet,<br />vaan kevyt ja nopea, t&auml;ynn&auml; kuninkaallista kauneutta:</li><li>sellaisena se pit&auml;&auml; itse&auml;&auml;n aina ihmisten n&auml;kyviss&auml;.</li></ol> T&auml;nne tulee Egypti n&auml;kem&auml;&auml;n niin suuria ihmeit&auml;<br />ja joukko tervehtii harvinaista lintua riemuiten.<br />Heti he kaivertavat pyhitettyyn marmoriin sen muodon<br />ja merkitsev&auml;t uudella otsikolla asian ja p&auml;iv&auml;n.<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>Koko lent&auml;v&auml; suku kokoontuu kokoukseen,<br />eik&auml; yksik&auml;&auml;n muista saalista eik&auml; yksik&auml;&auml;n pelk&auml;&auml;.<br />Se lent&auml;&auml; lintujen kuoron ymp&auml;r&ouml;im&auml;n&auml; korkealle,<br />ja joukko seuraa sit&auml; iloisena hartaalla lahjalla.</li></ol> Mutta kun se on saapunut puhtaan taivaan ilmoihin,<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>se pian palaa; silloin se k&auml;tkeytyy omiin paikkoihinsa.</li></ol> Oi onnellista kohtaloa ja onnellisia lintuja,<br />joille itse jumala suosi, ett&auml; niist&auml; syntyy uusi!<br />T&auml;m&auml; on naaras tai koiras, tai kumpikaan, tai molemmat,<br />onnellinen, joka ei harjoita mit&auml;&auml;n Venuksen liittoja:<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>kuolema on sille Venus; kuolemassa on ainoa nautinto:<br />jotta se voi synty&auml;, se haluaa ensin kuolla.</li></ol> Se on itselleen j&auml;lkel&auml;inen, on oma is&auml;ns&auml; ja oma perillinen,<br />itsens&auml; imett&auml;j&auml;, aina itsens&auml; kasvatti;<br />se on itse, mutta ei sama, koska se on itse eik&auml; itse,<ol style="color:rgb(0, 0, 0)"><li>saavutettuaan ikuisen el&auml;m&auml;n kuoleman hyv&auml;n&auml;.</li></ol> &#8203;<br /><br /><br /><br /><strong><font size="4">FEENIKS (Fiiniks) RUNO</font></strong><br /><br /><font>&nbsp;IV. FEENIKSIT. I-I4.</font><br /><br /><font>Ol</font> <font> h&auml;nen kaunis kunnian vaatteensa.' Kun kaldealaisten ruhtinas</font> <font> kuuli nuo sanat, sitten itsep&auml;inen p&auml;&auml;llikk&ouml; l&auml;hti ja meni </font><font>tulen luo, kunnes h&auml;n seisoi liekkien edess&auml;.</font> <font> Sitten Nebukadnessar k&auml;ski el&auml;vi&auml; lapsia</font> <font> l&auml;hesty&auml; l&auml;hemm&auml;s liekkien keskelt&auml;:</font> <font> pyh&auml;t eiv&auml;t halveksineet t&auml;t&auml; k&auml;sky&auml;, sen j&auml;lkeen kun he olivat hengelt&auml;&auml;n rohkeita,</font> <font> oli kuullut niin paljon sanoja tuolta keisarilliselta kuninkaalta; </font><font>mutta he selvisiv&auml;t tulesta elossa vahingoittumattomina,</font> <font> kaunistetulla loistolla, niin ett&auml; riemuitsevien ahne viha</font> <font> ei vahingoita heid&auml;n vaatteitaan, vaan heid&auml;n sielujensa rakkaudella</font>&nbsp;<font>he uuvuttivat synnin ja voittivat sen,</font> <font> syd&auml;melt&auml;&auml;n viisas, miehekk&auml;iss&auml; hyveiss&auml;;</font> <font> ennakoinnin ansiosta he pelastuivat tulelta.</font> <font> IV. FENIKSI.<br /></font><br /><font>Min&auml;.</font> <font> Olen kuullut, ett&auml; t&auml;&auml;lt&auml; on kaukana</font> <font> it&auml;isiss&auml; osissa, jaloimmassa maassa,'</font> <font> kuuluisa kansanjoukko. Tuo maa-alue ei ole</font> <font> monien saatavilla maan keskiosassa, </font><font>monille p&auml;&auml;llik&ouml;ille; mutta se on kaukana,</font> <font> Luojan voimalla, pahantekij&ouml;ilt&auml;.</font> <font> Kaunista on kaikki tavallinen, autuaallista ihanuuksista,</font> <font> kaikilla maan ihanimmilla tuoksuilla; </font>&nbsp;<font>tuo saari on vertaansa vailla; jalo Luoja,</font> <font> ylh&auml;inen ja mahtava, joka tuon maan perusti.</font> <font> Siell&auml; taivaan valtakunnan ovi usein avataan</font> <font> onnellisten silmiss&auml;, ja sen harmonioiden ilo paljastuu. </font>&nbsp;<font>Se on vieh&auml;tt&auml;v&auml; tasanko; siell&auml; on vihreit&auml; niittyj&auml;,</font> <font> avaraa taivaan alla; ei sadetta eik&auml; lunta,</font> <font> 202<br /><br />IV. FENIX. 15&ndash;48.</font><br /><br />&#8203;<font>&nbsp;203</font> <font> ei pakkasen henk&auml;yst&auml; eik&auml; tulen puuskaa,</font> <font> ei rakeiden putoamista eik&auml; huurteen laskeutumista, </font><font>ei auringon paahteelta eik&auml; loputtomalta kylmyydelt&auml;,</font> <font> ei l&auml;mmint&auml; s&auml;&auml;t&auml; eik&auml; talvikuuroja,</font> <font> voi siell&auml; tapahtua mit&auml;&auml;n vahinkoa, mutta tavallinen pysyy,</font> <font> onnellinen ja terve. Jalo maa </font><font>on kaikki kukkien peitossa; ei kukkuloita eik&auml; vuoria</font> <font> siell&auml; seisoo jyrkki&auml;, eiv&auml;tk&auml; kivisi&auml; kallioita</font> <font> torni siell&auml; korkealla, kuten t&auml;&auml;ll&auml; meid&auml;n kanssamme;</font> <font> ei rotkoja eik&auml; laaksoja eik&auml; vuoristoluolia,</font>&nbsp;<font>ei kumpuja, ei harjanteita, ei mit&auml;&auml;n ep&auml;tasaista,</font> <font> pysy siell&auml;, mutta tuo jalo tasanko</font> <font> kukoistaa pilvien alla, kukkii ihanuudesta.</font> <font> T&auml;m&auml; loistava maa, t&auml;m&auml; seutu, on korkeammalla </font><font>kahdentoista sylen mittaisina (kuten viisaat, tiet&auml;j&auml;tt opiskelussa,</font> <font> paljastaa meille viisauden kautta kirjoituksissaan)</font> <font> kuin mik&auml;&auml;n niist&auml; kukkuloista, jotka kirkkaasti loistaa t&auml;&auml;ll&auml;, keskell&auml;mme,</font> <font> torni korkealla taivaan t&auml;htien alla.</font>&nbsp;<font>Tyyni on koko tuo loistava tasanko; aurinkoiset lehdot loistavat siell&auml;,</font> <font> ja vieh&auml;tt&auml;vi&auml; puumaisia &#8203;&#8203;pensaita; hedelm&auml;t eiv&auml;t sinne putoa,</font> <font> eiv&auml;t kirkkaita kukkia, vaan puut pysyv&auml;t</font> <font> ikuisesti vihreit&auml;, niin kuin Jumala heille k&auml;ski. </font><font>Mets&auml; on samanlaista talvella ja kes&auml;ll&auml;</font> <font> hedelmien t&auml;ytt&auml;m&auml;; eiv&auml;t koskaan lehdet</font> <font> haalistuvat siell&auml; taivaan alla, eik&auml; liekki vahingoita heit&auml;,</font> <font> ei koskaan, kaikkina aikoina, ennen lopullista muutosta </font><font>kohtaa maailmaa. Katso, kun kerran veden kohina,</font> <font> valtameren tulva peitti koko Keski-Maan,</font> <font> niin, koko maailman ura, mutta silti tuo jalo tasanko</font> <font> turvassa jokaista tilaisuutta vastaan, seisoi aina suojattuna </font><font>noiden karkeiden aaltojen kuohuvaa kulkua vastaan,</font> <font> onnellinen, koskematon, Jumalan armon kautta.</font> <font> Se pysyy n&auml;in kukoistavana, kunnes tuli tulee</font> <font> ja Herran tuomio, kun kuoleman kodit, 48</font> <font> :204 </font><br /><br /><font>FEENIX. *i05</font> <font> miesten pime&auml;ss&auml; kammio avataan.</font> <font> Siin&auml; maassa ei ole vihamielist&auml; vihollisuutta,</font> <font> ei valitusta, ei kostoa, ei mit&auml;&auml;n tuskan merkki&auml;,</font> <font> ei vanhuutta, ei kurjuutta eik&auml; ahtaa kuolemaa,</font>&nbsp;<font>ei ihmishenkien menetyst&auml; eik&auml; l&auml;hestyv&auml;&auml; vaaraa,</font> <font> ei synti&auml;, ei riitaa, ei surullista maanpakoa,</font> <font> ei k&ouml;yhyyden vaivaa eik&auml; vaurauden puutetta,</font> <font> ei huolta, ei unta eik&auml; vakavaa sairautta, </font><font>ei talven tikkoja eik&auml; myrskyjen heittely&auml;</font> <font> karu 'taivaan alla, eik&auml; kova pakkanen,</font> <font> kylmill&auml; j&auml;&auml;puikoilla murskaa kaikki siell&auml; olevat olennot.</font> <font> Eiv&auml;t rakeet eik&auml; huuru laskeudu sielt&auml; maan p&auml;&auml;lle, </font><font>ei tuulinen pilvi; eik&auml; sinne putoa vett&auml;</font> <font> tuulen ajamina, mutta kirkkaina virtoina,</font> <font> ihmeellinen harvinainen, kumpuaa vapaasti esiin;</font> <font> kauniilla kuplivilla, mets&auml;n keskelt&auml;, </font><font>miellytt&auml;v&auml;t vedet kastelevat maaper&auml;&auml;;</font> <font> joka kuukausi muotin turpeesta</font> <font> merenkylm&auml;n&auml; ne puhkeavat ja kulkevat l&auml;pi koko lehdon</font> <font> ajoittain t&auml;ysin voimin. Se on Herran tahto,</font>&nbsp;<font>ett&auml; kaksitoista kertaa tuon ihanan maan yli</font> <font> iloisten vesitulvien pit&auml;isi riemuita.</font> <font> Lehdot ovat kaikki kukkien peitossa,</font> <font> kauniilla kasveilla; orjan koristeet, </font><font>pyh&auml; 'taivas, &auml;l&auml; koskaan haalistu siell&auml;,</font> <font> eiv&auml;tk&auml; kesannolla kukkivat kukat, mets&auml;puiden kauneus,</font> <font> putoavat siell&auml; maan p&auml;&auml;lle; mutta siell&auml;, ihmeellisell&auml; tavalla,</font> <font> puiden oksat ovat aina kuormitettuja, </font>&nbsp;<font>hedelm&auml; on kyll&auml; &#8203;&#8203;uudistunut, l&auml;pi iankaikkisuuden.</font> <font> Tuolla ruohoisella tasangolla seisoo vihre&auml;&auml;,</font> <font> loistokkaasti koristeltu Pyh&auml;n voiman kautta,</font> <font> kaunein kaikista lehdoista. Mets&auml; ei tunne aukkoja,</font>&nbsp;<font>kaikessa kauneudessaan; pyh&auml; tuoksu lep&auml;&auml; siell&auml;</font> <font> koko tuossa maassa; sit&auml; ei koskaan muuteta.</font> <font> 206 IV. FENIX. 83-II3.</font><br /><br /><font>IV. FENIKSI. 207</font> <font> iankaikkisesti, aina H&auml;neen asti, joka sen ensin loi</font> <font> lopettaa h&auml;nen muinaisen ty&ouml;ns&auml; mennein&auml; p&auml;ivin&auml;. 8</font>&nbsp;<font>II.</font> <font> Lintu, vahvoine siipineen, ihmeellisen kaunis,</font><font> asuu t&auml;ss&auml; mets&auml;ss&auml;; Phoenix, se on korkea.</font><font> Yksin&auml;inen lintu siell&auml; pesii,</font> <font> sen urhea olemassaolo; kuolema ei sit&auml; koskaan ruhji 88</font> <font> tuolla vieh&auml;tt&auml;v&auml;ll&auml; tasangolla, maailman seistess&auml;.</font><font> Sanotaan, ett&auml; se tarkkailee auringon uraa,</font><font> ja menee tapaamaan tuota iloista jalokive&auml;,</font> <font> Jumalan kynttil&auml; ja tarkkailee innokkaasti, 92</font> <font> kunnes t&auml;htien jaloin, Is&auml;n muinaisen ty&ouml;n,</font><font> Jumalan s&auml;teilev&auml; merkki nousee yl&ouml;s</font><font> aaltoilevan p&auml;&auml;virran yli, id&auml;st&auml; loistavan,</font><font> hohtaen kaikessa loistossaan. T&auml;hdet ovat k&auml;tkettyin&auml;, 96</font> <font> upposi merenpohjaan l&auml;nsiosiin,</font><font> h&auml;m&auml;r&auml;ss&auml; aamunkoitteessa ja h&auml;m&auml;r&auml;ss&auml; y&ouml;ss&auml;</font><font> pimikk&ouml; l&auml;htee; sitten, vahvana lennossa,</font> <font> lintu, ylpe&auml;n&auml; h&ouml;yhenpuvustaan, katsoo kaihoisasti 100</font> <font> vuoripuroon, taivaan alla olevien vesien yli,</font><font> kunnes taivaan valo koittaa,</font><font> liukuen id&auml;st&auml;, avara meren yll&auml;.</font><font> N&auml;in jalo lintu lep&auml;&auml; kaikessa kauneudessaan 104</font> <font> vesil&auml;hteell&auml;, kummittelee kumpuavissa puroissa;</font><font> kaksitoista kertaa loistava olento siell&auml;</font><font> kylpee purossa ennen tuon majakan tuloa,</font><font> taivaan kynttil&auml;st&auml;, ja niin usein, joka kylvyss&auml;, 108</font> <font> kylm&auml; kuin meren aalto, se maistuu</font><font> noista miellytt&auml;vist&auml; kumpuavista l&auml;hteist&auml;.</font><font> Vesileikkins&auml; j&auml;lkeen se keinuu itse&auml;&auml;n</font> <font> ylpe&auml;n&auml; korkealla kohoavan puun juurella, ii</font> <font> josta se voi helpoimmin havaita</font><br /><br /><font>IV. FEENIX'. 209</font><br /><br /><font>ajan edetess&auml; id&auml;ss&auml;, kun taivas kapenee,</font><font> tuo valons&auml;de loistaa tyynesti</font> <font> veden pauhun yli. Maa on koristeltu, ii6</font> <font> maailma on kaunis heti kun kunnian jalokivi,</font><font> t&auml;hdist&auml; jaloin, matkalla valtameren yli,</font><font> valaisee maan kaikkialla maan keskiosassa.</font><font> Heti kun aurinko nousee korkealle 120</font> <font> suolapurojen yll&auml;, iloisesti s&auml;teilev&auml; lintu</font><font> l&auml;htee tuosta mets&auml;puusta,</font><font> ja siivilt&auml;&auml;n nopeana se lent&auml;&auml; korkealla;</font> <font> se sirisee ja laulaa kohti eteerist&auml; taivasta. 124</font> <font> Onko linnun suunta niin kaunis,</font><font> sen henki niin ylev&auml;, ilosta riemuitseva;</font><font> se vaihtelee lauluaan selkeimm&auml;ll&auml; nuotilla</font> <font> ihmeellisemmin kuin kukaan ihmislapsi 12S</font> <font> on koskaan kuullut 'taivaan alla', ensi kertaa l&auml;htien</font><font> Korkein Kuningas, kirkkauden Luoja, perusti maailman,</font><font> taivas ja maa. Sen &auml;&auml;nen sointuvaisuus</font> <font> on makeampi ja kauniimpi kuin mik&auml;&auml;n laulutaito, 132</font> <font> vieh&auml;tt&auml;v&auml;mpi kuin mik&auml;&auml;n melodia;</font> <font> eiv&auml;tk&auml; trumpetit eiv&auml;tk&auml; torvet voi vedota tuohon &auml;&auml;neen,</font><font> ei harpun &auml;&auml;nt&auml; eik&auml; ihmisen &auml;&auml;nt&auml;,</font> <font> kenenk&auml;&auml;n maan p&auml;&auml;ll&auml; olevan ihmisen, eik&auml; urkujen &auml;&auml;nen, 13^</font> <font> ei harmonista layausta eik&auml; joutsenen h&ouml;yhent&auml;,</font><font> eik&auml; mit&auml;&auml;n niist&auml; &auml;&auml;nist&auml;, jotka Herra on luonut</font><font> miesten iloksi t&auml;ss&auml; surullisessa maailmassa.</font> <font> Se laulaa ja sirisee n&auml;in, ilosta autuaana, 140</font> <font> etel&auml;isell&auml; taivaalla asti</font><font> aurinko on taas laskenut; silloin on hiljaista,</font><font> ja alkaa kuunnella; se nostaa p&auml;&auml;ns&auml;,</font><font> niin rohkea, niin viisas ajatuksiltaan, ja kolmasti se sitten j&auml;rkkyy 144</font> <font> sen h&ouml;yhenpeite on lennon aikana kumarassa; silloin lintu on Inislied.</font><font> Se markkinoi tunteja kaksitoista kertaa,</font><font> p&auml;iv&auml;ll&auml; ja y&ouml;ll&auml;, niin kuin on s&auml;&auml;detty</font> <font> r</font> <font> 210 </font><br /><br /><font>IV. FEENIX. 211</font> <font> ett&auml; lehdon asukas voi siell&auml; nauttia 148</font> <font> tasangolla mielens&auml; mukaan ja voi nauttia autuudesta,</font> <font> el&auml;m&auml;st&auml; ja onnesta ja maan ihanuuksista,</font> <font> kunnes se, tuon mets&auml;isen lehdon vartija,</font> <font> saavuttaa tuhat vuotta t&auml;ss&auml; el&auml;m&auml;ss&auml;. 152</font> <font> Sitten harmaasulkainen lintu kasvaa raskaaksi,</font> <font> ik&auml;&auml;ntynyt, i&auml;n vaivaama; kaikkien lintujen kunnia</font> <font> pakenee vehre&auml;st&auml; maasta ja kukkivasta maaper&auml;st&auml;,</font> <font> ja etsii sitten avaraa aluetta 156</font> <font> keski-Maasta, jossa ihmiset eiv&auml;t asu,</font> <font> sen asuinpaikkana ja kotina; siell&auml;, kaikkea voimaansa ylemp&auml;n&auml;,</font> <font> se saavuttaa herruuden lintujen suvun yli,</font> <font> ja on korotettu heid&auml;n keskell&auml;&auml;n, ja m&auml;&auml;r&auml;ajaksi i60</font> <font> asuu heid&auml;n kanssaan autiossa; sitten, voimakkaasti liikkeess&auml;,</font> <font> se nousee l&auml;nteen, lent&auml;en nopeilla siipeill&auml;,</font> <font> vaikka vuosien lannistamia. Linnut parveilevat</font> <font> kaikkialla jalon herransa ymp&auml;rill&auml;; jokainen haluaisi olla 164</font> <font> kunniakkaan p&auml;&auml;llik&ouml;n palvelija ja ministeri,</font> <font> kunnes se etsii syyrialaisten maata</font> <font> lukemattomien junien kanssa. Siell&auml; puhdas lintu</font> <font> ajaa heid&auml;t nopeasti pois luotaan, niin ett&auml; se voi pit&auml;&auml; 168</font> <font> yksin&auml;inen paikka jonkin mets&auml;isen lehdon varjossa,</font> <font> k&auml;tkettyn&auml; ja piilossa miesten joukolta.</font> <font> Mets&auml;ss&auml; se pit&auml;&auml; ja asuu</font> <font> ylev&auml; puu, t&auml;ysin lujasti juurtunut 172</font> <font> taivaan katon alla; miehet kutsuvat puuta Fe</font><font>enix'maan p&auml;&auml;ll&auml;, t&auml;m&auml;n linnun nimest&auml;.</font> <font> Loistavasti mahtava Kuningas, koko ihmiskunnan Herra,</font> <font> on my&ouml;nt&auml;nyt tuolle puulle, kuten olen oppinut, 176</font> <font> ett&auml; kaikista maan p&auml;&auml;ll&auml; olevista puista</font> <font> jotka kasvattavat oksansa korkealle,</font> <font> t&auml;m&auml; yksi puu kukkii kirkkaimmin; ei mit&auml;&auml;n katkeraa</font> <font> voi nakertaa sit&auml; julmasti, mutta suojattu aina 180</font> <font> se pysyy ehj&auml;n&auml;, niin kauan kuin maailma pysyy.</font> <font> V 2</font> <font> 212</font><br /><br /><font>IV. FEENlX. 213</font> <font> III.</font><br /><br /><font>Kun tuuli on tyyni ja s&auml;&auml; on poukkoileva,</font><font> ja taivaan pyh&auml; jalokivi tyynesti loistaa,</font> <font> kun pilvet hajallaan ja vesitulvat 184</font> <font> lep&auml;&auml; hiljaa, kun jokainen myrsky</font><font> on hiljaa taivaan alla ja etel&auml;st&auml;</font><font> loistaa vuodenajan lempe&auml;n lampun ja antaa valoa monille,</font><font> sitten se alkaa kasvaa oksille, 188</font> <font> ja pes&auml;&auml;ns&auml; valmistamaan. Suuri on siis sen halu,</font><font> tiedon impulssin kautta, jotta se voi muuttua,</font><font> suurimmalla vauhdilla, vanhuus elini&auml;ksi,</font> <font> ja saavuttaa uutta nuoruutta. Sitten kaukana ja l&auml;hell&auml; 192</font> <font> se ker&auml;&auml; ja ker&auml;&auml; parhainta saalista,</font><font> vieh&auml;tt&auml;v&auml;t yrtit ja puun lehdet,</font><font> sen kotipaikkaa varten; niin, jokainen jalo tuoksu</font><font> hyvist&auml; yrteist&auml;, jotka kunnian kuninkaaksi tulevat, 196</font> <font> Kaikkien alkujen is&auml;, luotu maan p&auml;&auml;lle,</font><font> makein 'taivaan alla, siunauksina</font><font> ihmiskunnalle. N&auml;m&auml; s&auml;teilev&auml;t aarteet</font><font> se kantaa itsekseen puun onttoon, 200</font> <font> ja sen korkeilla oksilla, siell&auml; tuossa er&auml;maassa,</font><font> villilintu rakentaa pes&auml;ns&auml;,</font><font> kaunis ja vieh&auml;tt&auml;v&auml;, ja asuu aivan yksin</font> <font> aurinkoisessa kammiossaan ja lehtien varjossa 204</font> <font> ymp&auml;r&ouml;i sen vartaloa ja siipi&auml; molemmin puolin,</font><font> ja kaikkialla*, pyhill&auml; tuoksuilla.</font><font> ja maan jaloimpien kukkien kanssa;</font><font> se on valmis matkaansa t&auml;&auml;lt&auml;. Kes&auml;n tulvan aikaan 208</font><font> taivaan helmi, aurinko, paistaa kuumimmin,</font><font> korkealla varjon yll&auml; ja katsellen koko maailmaa,</font><font> t&auml;ytt&auml;&auml; kohtalon p&auml;&auml;t&ouml;kset, sitten linnunp&ouml;ntt&ouml;</font><font> kuumenee taivaan tyynen l&auml;pi; 212</font> <font> yrtit l&auml;mpenev&auml;t ja kaunis cliiimber-raketti</font> <font> 214 IV. FEENIKS. </font><br /><br /><font>&nbsp;215</font> <font> makeiden tuoksujen kanssa ja siin&auml; hehkuvassa kuumuudessa,</font> <font> Tulen otteessa lintu ja pes&auml; palavat yhdess&auml;.</font> <font> Kasa syttyy; sitten tuli kietoo sen ymp&auml;rilleen 216</font> <font> tuon surullisen olennon talo 3 kiirehtii raivokkaasti</font> <font> keltainen liekki kuluttaa, ja Feeniks,</font> <font> menneiden vuosien vaivaamana, sitten palaneena; tuli kuluttaa</font> <font> sen hauras ruumis; sen el&auml;m&auml;, tuomitun henki, 220</font> <font> matkaa eteenp&auml;in; rovion liekki k&auml;rvent&auml;&auml;</font> <font> lihaa ja luuta; kuitenkin, m&auml;&auml;r&auml;ajan j&auml;lkeen,</font> <font> uusi el&auml;m&auml; palaa siihen j&auml;lleen,</font> <font> kun tuhka j&auml;lleen alkaa, 224</font> <font> liekin voiman j&auml;lkeen yhdisty&auml;kseen,</font> <font> kutistunut palloksi. AV tuossa kirkkaimmassa pes&auml;ss&auml;,</font> <font> soturilinnun asuinpaikka puhdistuu,</font> <font> tulessa jauhettuna, sen ruumis kylmenee, 2 28</font> <font> sen luukuori murtuu, ja palaminen lakkaa.</font> <font> Sitten, tuon suurpalon j&auml;lkeen, omenan kaltainen</font> <font> l&ouml;ytyy j&auml;lleen tuhkan keskelt&auml;,</font> <font> josta kasvaa mato, ihmeellisen kaunis, 232</font> <font> ik&auml;&auml;n kuin se olisi munista syntynyt,</font> <font> puhdas kuoresta. Sitten varjossa se kasvaa,</font> <font> niin ett&auml; aluksi se on kuin kotkan joji,</font> <font> kaunis linnunpoikanen; ja viel&auml; pidemm&auml;lle 236</font> <font> se kukoistaa iloisesti, kunnes siit&auml; tulee muodoltaan samanlainen</font> <font> vanhalle kotkalle, ja sen j&auml;lkeen se on</font> <font> runsasvalkoinen ja h&ouml;yhenpeitteinen, kuten aluksi,</font> <font> s&auml;teilev&auml;sti koristeltu; sitten sen liha 240</font> <font> uudistuu kokonaan, syntyy uudesti,</font> <font> erotettu synnist&auml;; paljolti samalla tavalla</font> <font> kuin miehet tuovat kotiin elantonsa vuoksi,</font> <font> maan hedelm&auml;t, miellytt&auml;v&auml; ruoka, 2&ndash;14</font> <font> elonkorjuun aikaan, niittoaikaan,</font> <font> ennen talven tuloa, ettei sadekuuro</font> <font> tuhoa heid&auml;t pilvien alla; n&auml;in he l&ouml;yt&auml;v&auml;t suojaa,</font> <font> 216</font><br /><br /><font>IV. FEENIX. 217</font><br /><br /><font>ruoan herkut, kun pakkasta ja lunta, 248</font> <font> ylivoimaisella voimalla peitt&auml;&auml; maan</font> <font> talvirikkaruohojen kanssa. Noista hedelmist&auml;</font> <font> miesten rikkaudet tulevat j&auml;lleen esiin,</font> <font> viljan luonteen kautta, joka kylvet&auml;&auml;n ensin 252</font> <font> kuin pelkk&auml; siemen; sitten auringon hohde</font> <font> kev&auml;&auml;ll&auml; her&auml;&auml; el&auml;m&auml;n merkit,</font> <font> maailman suuri rikkaus, niin ett&auml; hedelm&auml;t,</font> <font> maan koristeet, omien lajiensa kautta, 256</font> <font> syntyv&auml;t j&auml;lleen. N&auml;in lintu,</font> <font> vuosien saatossa vanhaksi, nuortuu j&auml;lleen,</font> <font> liha peitettyn&auml;. Ruokaan se ei koske,</font> <font> eik&auml; lihaa, se maistuu v&auml;h&auml;n 260</font> <font> hunaja-dfijK&lt;:st&auml;, joka usein putoaa</font> <font> keskiy&ouml;ll&auml;; siten jalo lintu</font> <font> pit&auml;&auml; el&auml;m&auml;ns&auml; yll&auml;, kunnes se j&auml;lleen etsii</font> <font> sen muinainen asuinpaikka, oma asuntonsa. 264</font> <font> IV</font> <font> Kun ylpe&auml; h&ouml;yhenpeitteinen lintu on kasvanut aikuiseksi</font><font> ruohon keskell&auml;, kun sen el&auml;m&auml; on uusi,</font> <font> nuori ja t&auml;ynn&auml; armoa, sitten tomusta, aktiivisine raajoineen,</font><font> se ker&auml;&auml; ruumiinsa, jonka liekki ennen nielaisi, 268</font> <font> tulen j&auml;tteet; taitavasti se ker&auml;&auml;</font><font> menehtyneet luut tulen voiman j&auml;lkeen,</font><font> ja tuo sitten luut ja tuhkan,</font> <font> rovion j&auml;&auml;nteet, j&auml;lleen yhdess&auml;, 272</font> <font> ja peitt&auml;&auml; sitten yrteill&auml;, jotka kuoleman pilaavat,</font><font> niin rikkaasti koristeltu. 'Twill sitten pakotetaan</font><font> etsim&auml;&auml;n j&auml;lleen omaa asuinpaikkaansa.</font> <font> Se tarttuu sitten jaloillaan, se tarttuu kynsill&auml;&auml;n, 276</font><font> tulen j&auml;tteit&auml; ja etsii ilolla</font><font> kotinsa j&auml;lleen, aurinkoisen asuinpaikkansa,</font><font> sen </font><font> onnellinen kotimaa. Kaikki uusitaan.</font> <font> 218 IV. FEENIX. 280&ndash;314.</font><br /><br /><font>&nbsp;219</font> <font> sen el&auml;m&auml; ja h&ouml;yhenpeite, sellaisena kuin se oli alussa, 280</font> <font> kun Jumala ensimm&auml;isen kerran asetti kaiken voittoisaksi</font> <font> tuolla jalolla tasangolla. Se tuo sinne luut</font> <font> itsest&auml;&auml;n, jonka tulen raivo oli jo &auml;sken</font> <font> ymp&auml;r&ouml;ity kummulla palavalla liekill&auml;, 284</font> <font> niin, ja sen tuhka my&ouml;s. Sitten soturilintu</font> <font> hautaa kaikki yhdess&auml; sinne, luunsa ja tuhkansa,</font> <font> sill&auml; saarella. T&auml;ysin uusi sille</font> <font> on auringon merkki, kun taivaan valo, 288</font> <font> jalokivist&auml; iloisin, kaikista jaloista t&auml;hdist&auml; kiehtovin,</font> <font> (matkalla) yl&ouml;s valtameren yli, loistaa id&auml;st&auml;.</font> <font> Lintu on kauniin v&auml;rinen katsella,</font> <font> kirkas, rinnan ymp&auml;rill&auml; ja edess&auml; eriv&auml;risi&auml;; 292</font> <font> sen p&auml;&auml; on takaa vihre&auml;,</font> <font> omituisen kirjava, sekoitettu helakanpunaiseen;</font> <font> siihen, sen h&auml;nt&auml; on kauniisti jaettu,</font> <font> osa ruskeaa, osa violettia, osa ovelasti koristeltua 296</font> <font> vaaleilla t&auml;plill&auml;; siivet</font> <font> ovat takaa valkoiset ja kaula vihre&auml;t,</font> <font> alas ja yl&ouml;s, ja nokka kimaltelee</font> <font> kuin lasi tai jalokivi; sen leuat ovat kirkkaat, &gt;^ 300</font> <font> sek&auml; sis&auml;- ett&auml; ulkopuolelta; sen silm&auml;n kyky</font> <font> on vahva ja ulkon&auml;&ouml;lt&auml;&auml;n kiven kaltainen,</font> <font> kimalteleva jalokivi kultaisessa astiassa</font> <font> se on sep&auml;n taidolla asetettu. 304</font> <font> Sen kaulan ymp&auml;rill&auml; on, kuin auringon kiertoradan ymp&auml;rill&auml;,</font> <font> kirkkain kaikista renkaista, h&ouml;yhenill&auml; punottu;</font> <font> ihmeellinen on sen vatsa alhaalla, ihmeellisen kaunis,</font> <font> kirkas ja kaunis; kilpi yll&auml;, 308</font> <font> linnun sel&auml;n yli, on runsaasti koottu;</font> <font> sen jalat ja varret ovat kaikki o'ergrowa-kuvioita</font> <font> suomuilla. Lintu on kokonaan</font> <font> ainutlaatuinen ulkon&auml;&ouml;lt&auml;&auml;n; muistuttava eniten riikinkukolle, 312</font> <font> vieh&auml;tt&auml;v&auml;sti kasvanut, siit&auml; kirjoitukset kertovat.</font> <font> Se ei ole hidas eik&auml; mielialaa viivyttelev&auml;,</font> <font> 220 IV. </font><br /><br /><font>Kolmas luku FEENIX. 221</font><br /><br /><font>ei raskas eik&auml; laiska, kuten jotkut linnut,</font> <font> jotka hitaasti siipill&auml;&auml;n urheillen ilmassa leikkiv&auml;t, 316</font> <font> mutta se on nopea ja nopea, ja eritt&auml;in kevyt,</font> <font> kaunis ja hurmaava ja loistokkaasti koristeltu.</font> <font> Ikuinen on Sovran, joka antaa sille tuon autuuden!</font> <font> Se l&auml;htee sitten etsim&auml;&auml;n tasankoja, 320</font> <font> sen muinainen asuinpaikka t&auml;lt&auml; maan kaistaleelta;</font><font> ja niin kuin lintu lent&auml;&auml;, se on ihmisille ilmeist&auml;,</font><font> monille miehille Keski-Maan yll&auml;;</font> <font> ja he kokoontuvat sitten etel&auml;st&auml; ja pohjoisesta, 324</font> <font> id&auml;st&auml; ja l&auml;nnest&auml;; raidallisissa is&auml;nniss&auml;,</font><font> ihmisjoukoissa, kaukaa ja l&auml;helt&auml; he tulevat,</font><font> ett&auml; he siell&auml; n&auml;kisiv&auml;t Luojan armon</font><font> jalosti paljastettu tuossa linnussa, aivan kuten alussa 328</font> <font> voiton todellinen kuningas sille jalon luonteen antoi,</font><font> ja kauniit koristukset, jotka ylitt&auml;v&auml;t kaikki lintulajit.</font><font> Sitten kuolevaiset kaikkialla maan p&auml;&auml;ll&auml; ihailevat</font> <font> sen kauneus ja muoto, ja heid&auml;n kirjoituksensa paljastavat sen, 37,2</font> <font> k&auml;sill&auml;&auml;n he suunnittelevat sen marmorista,</font><font> aina kun p&auml;iv&auml; ja hetki ilmoitetaan monille ihmisille</font><font> tuon linnun loisto, niin nopea lento. Sitten lintujen rotu</font><font> tungoksessa v&auml;kijoukkoja joka puolella, 336</font> <font> kaukaisilta teilt&auml; laskeutuen; he ylist&auml;v&auml;t laululla</font><font> ja ylist&auml;v&auml;t voimakkailla s&auml;velill&auml; tuota jaloa olentoa;</font><font> ja renkaaseen he n&auml;in ymp&auml;r&ouml;iv&auml;t tuon pyh&auml;n linnun,</font><font> lennon aikana ilmassa; Phoenix on keskell&auml;, 340</font> <font> v&auml;kijoukkojen painostamana. Ihmiset n&auml;kev&auml;t,</font><font> he ovat ihmetyksest&auml; liikuttuneita, kuinka omistautunut joukko</font><font> parvi parven per&auml;&auml;n kunnioittaa sit&auml; villilintua,</font> <font> ja julistaa sit&auml; voimallisesti ja ylist&auml;&auml; sit&auml; heid&auml;n kuninkaanaan, 344</font><font> rakkaana p&auml;&auml;llikk&ouml;n&auml;&auml;n ja johtaa iloisesti</font> <font> jaloa herraansa asuinsijaansa, kunnes yksin&auml;inen lintu,</font><font> nopea siiven, lent&auml;&auml; pois, niin ett&auml; iloinen joukko</font><font> ei voi en&auml;&auml; seurata sit&auml;. N&auml;in monien ilo 348</font> <font> etsii kotimaataan t&auml;lt&auml; maan kaistaleelta.</font> <font> 222 IV. FENIX. 350&ndash;381.</font><br /><br />&#8203;&nbsp;<font>IV. FENIKSI. 223</font> <font> V.</font> <font> N&auml;in siunattu lintu kuolinaikansa j&auml;lkeen</font><font> vierailee j&auml;lleen vanhassa maassaan,</font> <font> tuo kaunis pelto. Linnut palaavat, 352</font> <font> surumielisesti kotimaahansa,</font><font> j&auml;tt&auml;en rohkean soturinsa. Sitten jalo olento,</font><font> nuori j&auml;lleen, asuu kodissaan. Jumala yksin tiet&auml;&auml;,</font><font> Kaikkivaltias Kuningas, mik&auml; sen sukupuoli on, 356</font> <font> nainen vai mies; kukaan ei tied&auml;,</font><font> kukaan ihmiskunnasta, paitsi yksin Luoja,</font><font> miten ihmeelliset olosuhteet ovatkaan,</font> <font> muinaiset ihania s&auml;&auml;d&ouml;ksi&auml; t&auml;m&auml;n linnun syntym&auml;st&auml;! 360</font> <font> Siell&auml; siunattu nauttikoon kodistaan,</font><font> kuohuvissa puroissa ja virtaavissa lahdissa</font><font> saa asua, ja tasangolla tuhannen vuoden ajan</font><font> ovat suorittaneet matkansa; sitten tapahtuu 364</font> <font> sen el&auml;m&auml; p&auml;&auml;ttyy; kasa peitt&auml;&auml; sen</font><font> syttyneell&auml; tulella; j&auml;lleen se tulee</font><font> ihmeellisesti eloon, her&auml;nnyt oudosti.</font> <font> Sen t&auml;hden, vaikka se onkin painunut, se ei pelk&auml;&auml; kuolemaa, 368</font> <font> kuoleman tuskista, sill&auml; se tiet&auml;&auml; kyll&auml;</font><font> ett&auml; el&auml;m&auml; uusiutuu liekin voiman j&auml;lkeen,</font><font> ett&auml; tuhon j&auml;lkeen on uusi olemassaolo,</font><font> kun se omasta tuhkastaan &#8203;&#8203;nopeasti ennalleen nousee, 372</font><font> syntyy uudelleen linnuna ja kasvaa j&auml;lleen nuoreksi,</font><font> taivaan suojassa. Itselleen se kaikki kaikessa,</font><font> sek&auml; poika ett&auml; hell&auml; is&auml;, ja aina my&ouml;s aikanaan,</font><font> vanhojen j&auml;&auml;nteiden perij&auml;. 376</font> <font> Kaikkivaltias, ihmiskunnan Luoja, on sen suonut,</font><font> ett&auml; siit&auml; tulisi j&auml;lleen ihmeellisell&auml; tavalla</font><font> sama asia kuin ennenkin,</font><font> h&ouml;yhenill&auml; verhottu, vaikka tuli sen kuluttaa. 380</font> <font> N&auml;in jokainen siunattu valitsee itselleen</font> <font> 224] </font><br /><br /><font>IV.FENIX. 225</font> <font> iankaikkisen el&auml;m&auml;n t&auml;&auml;ll&auml; koettujen tuskien j&auml;lkeen,</font> <font> pime&auml;n kuoleman l&auml;pi, jotta h&auml;n voisi nauttia,</font> <font> h&auml;nen menneiden p&auml;iviens&auml; j&auml;lkeen, Herran lahjat, 384</font> <font> ikuisessa riemuitsemisessa, ja siit&auml; l&auml;htien ikuisesti</font> <font> asua tuossa maailmassa, palkaksi h&auml;nen teoistaan.</font> <font> T&auml;m&auml;n linnun luonne on hyvin samanlainen</font><font> valituille, Kristuksen palvelijoille; 388</font> <font> se on merkkin&auml; ihmisille, kuinka he Is&auml;n avulla</font><font> voi tuntea kirkasta iloa taivaan alla,</font><font> t&auml;n&auml; vaarallisena aikana ja voi voittaa</font><font> ylev&auml; onni selestisess&auml; kodissa. 392</font> <font> Olemme oppineet, ett&auml; Kaikkivaltias</font> <font> loi miehen ja naisen ihmeellisell&auml; voimallaan,</font><font> ja aseta ne sitten parhaaseen mahdolliseen paikkaan</font> <font> maan seuduista, joita ihmisten pojat 396</font> <font> kutsua Paratiisiksi; siell&auml; he olivat</font><font> ei onnen puutetta, niin kauan kuin he olivat halukkaita</font><font> s&auml;ilytt&auml;&auml;kseen Herran sanan, Pyh&auml;n s&auml;&auml;d&ouml;ksen,</font><font> siin&auml; uudessa ilossa. Mutta viha iski heit&auml; siell&auml;, 400</font> <font> vanhan paholaisen kateus, joka tarjosi heille ruokaa,</font><font> puun hedelm&auml;&auml;, niin ett&auml; molemmat maistoivat</font><font> omena ajattelemattomasti; Jumalan tahtoa vastaan,</font><font> he s&ouml;iv&auml;t kielletty&auml;. Siell&auml; heill&auml; oli 404</font> <font> katkeraa kurjuutta sy&ouml;misen j&auml;lkeen, heill&auml; ja heid&auml;n lapsillaan my&ouml;s;</font><font> Se oli surullinen juhla heid&auml;n pojilleen ja tytt&auml;rilleen;</font><font> heid&auml;n ahneet hampaansa tulivat heid&auml;n kiroukseksi;</font> <font> se kosti heille heid&auml;n syntiens&auml; mukaan. Heill&auml; oli Jumalan viha, 408</font><font> katkeraa, kurjaa surua ja heid&auml;n lapsiaan siit&auml; l&auml;htien</font><font> ovat maksaneet kalliisti, koska he s&ouml;iv&auml;t tuon hedelm&auml;n</font><font> Herran sanaa vastaan. Siksi he olivat tuhoon tuomittuja,</font><font> surullinen hengess&auml;, hyl&auml;t&auml; tuon maan ilo, 41a</font> <font> k&auml;&auml;rmeen kateuden kautta; se petti ovelasti</font><font> vanhempamme silloin, noina aikoina mennein&auml; aikoina,</font><font> sen petollisen hengen, niin ett&auml; he kaukana sielt&auml;,</font><br /><br /><font>IV. FENIKSI. 227</font> <font> t&auml;ss&auml; kuolemanlaaksossa etsi oleskelupaikkaa, 416</font> <font> surullisia asuinpaikkoja. Heille parempi el&auml;m&auml;</font> <font> oli k&auml;tkettyn&auml; pimeyteen ja pyh&auml;&auml;n tasankoon,</font> <font> paholaisen juonen l&auml;pi, oli nopeasti suljettu</font> <font> monien talvien ajan, kunnes kunnian kuningas, 420</font> <font> ihmiskunnan ilo, heikkojen lohtu,</font> <font> ainoa toivomme, H&auml;nen t&auml;nne tulemisensa kautta</font> <font> pyh&auml;&auml;n, avasi sen j&auml;lleen.</font> <font> VL</font> <font> Eniten sit&auml; muistuttaa t&auml;m&auml;n linnun kurssi, 424</font> <font> (sen perusteella, mit&auml; l&auml;&auml;k&auml;rit meille sanoin julistavat,</font><font> ja kirjoitukset paljastavat), vanhetessaan se hylk&auml;&auml;</font><font> kotinsa ja maansa, ja se on vanhentunut.</font> <font> Se l&auml;htee, hengelt&auml;&auml;n v&auml;syneen&auml;, vuosien ahdistamana, 428</font> <font> sinne miss&auml; se l&ouml;yt&auml;&auml; korkean pes&auml;n suojan,</font><font> jossa se rakentaa oksista ja kasveista,</font><font> jaloimpien kasvien kanssa, uusi asuinpaikka, &ndash;</font> <font> pes&auml; tuossa lehdossa. Suuri on sen halu, 432</font> <font> jotta se j&auml;lleen saisi, liekkien leimahduksen kautta,</font><font> uusi nuoruus, el&auml;m&auml; kuoleman j&auml;lkeen,</font><font> ja ole taas nuori ja etsi uudelleen</font> <font> sen vanha maa, sen auringonpaisteet t&auml;ytt&auml;m&auml;t asuinpaikkansa, 436</font> <font> tulikylvyn j&auml;lkeen. Niinp&auml; nuo edell&auml;k&auml;vij&auml;t,</font><font> esivanhempamme, jotka j&auml;iv&auml;t heid&auml;n taakseen</font><font> tuo kaunis tasanko ja kirkkauden asuinpaikka,</font> <font> kaikessa ihanuudessaan ja teki pitk&auml;n matkan 440</font> <font> pahojen valtaan, miss&auml; heid&auml;n vihollisensa,</font><font> kurjat hirvi&ouml;t usein vahingoittivat heit&auml;.</font><font> Silti oli monia, jotka olivat taivaan alla</font><font> tottelivat Luojaansa pyhill&auml; rituaaleilla, 444</font> <font> loistavine tekoineen, niin ett&auml; Herra,</font><font> taivaan korkea Kuningas oli heit&auml; kohtaan suosiollinen.</font><font> Tliat on ylev&auml; puu, jossa H&auml;nen pyh&auml;t</font> <font> Kysymys 2</font> <font> 228 IV. FEENIX. 448-48 1.</font> &nbsp;<br /><br />&nbsp;<font>pit&auml;k&auml;&auml; nyt heid&auml;n asuinsijaansa; ei yksik&auml;&auml;n heid&auml;n muinaisista vihollisistaan &#8203;&#8203;^48</font> <font> voi vahingoittaa heit&auml; siell&auml; olevalla myrkyll&auml;,</font> <font> teeskentelev&auml;ll&auml; kavaluudella t&auml;n&auml; vaaran aikana.</font> <font> Siell&auml; Herran puolustaja tekee itselleen pes&auml;n,</font> <font> loistavilla teoilla, jokaista vihollisuutta vastaan, 45 a</font> <font> kun h&auml;n jakaa almuja k&ouml;yhille,</font> <font> niille, joilla ei ole siunausta, ja rukoilee Herraa,</font> <font> Is&auml; kiirehtii h&auml;nen avukseen</font> <font> t&auml;st&auml; haurasta el&auml;m&auml;st&auml; pyyhkii pois rikkomukset, 456</font> <font> pime&auml;t pahat teot, pit&auml;&auml; Luojan lakia</font> <font> rohkeasti rinnassaan ja etsii rukousta</font> <font> puhtaissa mietiskelyiss&auml; polvistuu</font> <font> hurskaasti maan p&auml;&auml;lle, pakenee jokaista pahaa asiaa, 460</font> <font> kaikki hirvitt&auml;v&auml;t synnit, Jumalan pelossa,</font> <font> ja hartaasti haluaa, ett&auml; h&auml;n voi suorittaa</font> <font> suurin m&auml;&auml;r&auml; hyvi&auml; tekoja; Sovran,</font> <font> Voiton Herra, sotajoukkojen Hallitsija, on h&auml;nen kilpens&auml;, 464</font> <font> kaikkina vuodenaikoina. N&auml;m&auml; ovat kasveja,</font> <font> kukkivat hedelm&auml;t, ett&auml; villilintu</font> <font> ker&auml;&auml;ntyy kaukaisesti taivaan alle,</font> <font> asuinsijaansa, jossa ihmeellisen turvassa 468</font> <font> kaikkea vihollisuutta vastaan &#8203;&#8203;se pesii.</font> <font> N&auml;in Herran sankarit t&auml;ytt&auml;v&auml;t h&auml;nen tahtonsa</font> <font> mielen ja p&auml;&auml;n kanssa, asuinsijoillaan nyt,</font> <font> ja harjoita hyvett&auml;; t&auml;t&auml; varten Iankaikkinen Kaikkivaltias 473</font> <font> maksaa heille siunatun palkan.</font> <font> Heille rakennetaan asunto,</font> <font> kirkkauden kaupungissa, noista kasveista, heid&auml;n tekojensa palkkiona,</font> <font> koska he ovat pit&auml;neet kiinni pyh&auml;st&auml; tiedosta 476</font> <font> syd&auml;mess&auml;&auml;n palavasti, sielultaan hehkuvasti,</font> <font> sek&auml; p&auml;iv&auml;ll&auml; ett&auml; y&ouml;ll&auml;; he rakastavat Herraa</font> <font> kirkkaalla uskolla ja valitse Rakastettu</font> <font> ennen kaikkea maallista rikkautta; he eiv&auml;t l&ouml;yd&auml; iloa toivosta 480</font> <font> ett&auml; he voisivat pitk&auml;&auml;n yll&auml;pit&auml;&auml; t&auml;t&auml; ohimenev&auml;&auml; el&auml;m&auml;&auml;.</font> <font> 230 IV. FENIX. 482-5 14.</font><br /><br /><font>MS. Iseda,]). 512. Sanojen ge v&auml;liss&auml; on pyyhkiytym&auml;</font><font> ja gsedraS; pieni pystysuora viiva erottaa ge/romhanin; piste ja kaksi yhdysviivaa,</font><font> toisella k&auml;dell&auml;, ge:n j&auml;lkeen.</font> <font> IV. FENIX. 231</font> <font> To8 ansaitkoon onnellinen kuolevainen rohkeasti</font><font> ikuinen ilo, taivaallinen koti,</font> <font> Korkean Kuninkaan kanssa, kunnes loppu koittaa 484</font> <font> p&auml;iviens&auml; luvusta, kun kuolema,</font><font> verenhimoinen soturi, aseineen aseistettuna,</font><font> tarttuu jokaisen el&auml;m&auml;&auml;n ja l&auml;hett&auml;&auml; nopeasti</font><font> maan helmaan hauraat ruumiit, 488</font> <font> sielut riistettyin&auml;; siell&auml; he kauan asuvat,</font><font> peitettyn&auml; maalla, kunnes tuli syttyy.</font><font> Monet ihmiskunnasta johdetaan silloin</font> <font> kokoukselle ja enkelien Is&auml;lle, 492</font> <font> todellinen voiton Kuningas, Herra Sebaot,</font><font> /pid&auml;n silloin kirkolliskokouksen ja tuomitsen oikein.</font><font> Kaikki maan p&auml;&auml;ll&auml; olevat ihmiset saavuttavat silloin</font> <font> heid&auml;n yl&ouml;snousemuksensa, jopa Kaikkivaltiaana Kuninkaana, 496</font> <font> enkelien ruhtinas, sielujen pelastaja,</font><font> pasuunan &auml;&auml;nell&auml; julistaa laajan autiomaan yli.</font><font> Sovranin voiman kautta pime&auml; kuolema sitten loppuu</font><font> siunatuille; jaloin he menev&auml;t; 500</font> <font> v&auml;kijoukoissa he jatkavat, kun t&auml;m&auml; maailma,</font><font> v&auml;&auml;ryytt&auml; tekev&auml;, palaa h&auml;pe&auml;llisesti,</font><font> liekkien tuhoama. Jokainen niist&auml; tulee sitten</font><font> peloissaan hengess&auml;, kun tuli syttyy 504</font> <font> maan hauraat rikkaudet, ja liekki kuluttaa kokonaan</font><font> maan omaisuuksia ja ahmii innokkaasti</font><font> omenanmuotoista kultaa ja ahneesti nielee</font> <font> maailman aarteet. Sitten, tuona kaiken paljastavana aikana, 508</font><font> t&auml;m&auml; lintu ennustaa, niin kaunis ja iloinen,</font><font> paljastetaan ihmisille p&auml;iv&auml;n valossa,</font><font> kun Korkein Voima nostaa kaikki</font> <font> heid&auml;n hautoihinsa ja ker&auml;&auml;v&auml;t heid&auml;n luunsa, 513</font> <font> heid&auml;n raajansa ja ruumiinsa, ja liekin vieras,</font><font> Kristuksen polven edess&auml;; Kuningas kaikessa majesteettisuudessaan,</font> <font> 232 </font><br /><br /><font>IV. FENIKSI. 233</font> <font> H&auml;nen korkealta valtaistuimeltaan kirkastuu pyh&auml;n ylle,</font> <font> kaunis kunnian jalokivi. Hyvin k&auml;y heille, 516</font> <font> jotka tuona kauheana aikana saattavat miellytt&auml;&auml; Jumalaansa.</font> <font> VII.</font> <font> Silloin kaikki liha, puhdas alhaisista pahuudesta,</font><font> kulkevat iloisella mielell&auml;, ja sielut kuolevat</font><font> ruumiisiin, kun palaminen nousee 520</font> <font> korkealle taivaaseen. Kuuma monelle.</font><font> tuo kauhea tuli, kun jokainen kuolevainen,</font><font> sek&auml; vanhurskaat ett&auml; syntiset, sielu ja ruumis,</font> <font> maallisista haudoista etsiv&auml;t Luojan tuomiota, 524</font> <font> kauhistuneena; tuli on jo matkalla,</font><font> ja polttaa ihmisten rikkomukset. Siell&auml; siunatut</font><font> teoillaan, omilla teoillaan, olla ymp&auml;r&ouml;ityin&auml;,</font><font> heid&auml;n kurjan aikansa j&auml;lkeen maan p&auml;&auml;ll&auml;. N&auml;m&auml; ovat jaloja 528</font><font> ja ihanat kasvit, joiden kanssa villilinnut</font><font> ymp&auml;r&ouml;i oman pes&auml;ns&auml; ulkopuolella,</font><font> niin ett&auml; se yht&auml;kki&auml; syttyy liekkeihin,</font> <font> ja syttyy auringon alla ja itse sen sis&auml;ll&auml;, 532</font> <font> ja sitten, liekin j&auml;lkeen, saa uuden el&auml;m&auml;n.</font> <font> Joten jokainen ihmisrotuun kuuluva,</font><font> lihan kanssa, on kaunis</font> <font> ja nuori j&auml;lleen, kuka tahansa saavuttaa, 536</font> <font> omasta tahdostaan &#8203;&#8203;t&auml;&auml;ll&auml;, ett&auml; kunnian Kuningas,</font><font> Kaikkivaltias on lempe&auml; h&auml;nt&auml; kohtaan tuossa kohtaamisessa,</font><font> kun pyh&auml;t henget korottavat &auml;&auml;nens&auml;,</font><font> ja vanhurskaat sielut viritt&auml;v&auml;t laulun, 540</font> <font> ja puhtaat ja valitut ylist&auml;v&auml;t Sovranin majesteettiutta;</font><font> rasitus rasituksen per&auml;&auml;n nousee kunniaan,</font><font> makeasti tuoksuvia heid&auml;n hyvist&auml; teoistaan.</font> <font> Ihmisten sielut koetellaan silloin, 544</font> <font> kirkkaasti uudelleenrakennettu tulen kuumuudessa.</font> <font> &Auml;lk&ouml;&ouml;n kukaan ihmissuku kuvitelko,</font><font> ett&auml; valehtelevista sanoista s&auml;velt&auml;n sanani</font>&nbsp;<font>tai kirjoita minun s&auml;keeni! Kuulkaa viisaus 548</font> <font> Jobin lauluista; hengen lahjan kautta,</font><font> rinnassaan inspiroituneena, loistavasti kunnioitettuna,</font><font> h&auml;n puhui rohkeasti ja sanoi n&auml;m&auml; sanat: --</font> <font> "En valita syd&auml;meni ajatuksissa, 552"</font> <font> ett&auml; minun on valittava kuolinvuoteeni pes&auml;ss&auml;ni,</font><font> ett&auml; min&auml;, kuolemanv&auml;synyt mies, menen t&auml;&auml;lt&auml; kurjaksi</font><font> pitk&auml;ll&auml; matkalla, saven peitossa,</font> <font> tomun syleilyyn, valittaen entisi&auml; tekojani; 556</font> <font> ja sitten saan min&auml;, Herran armosta, kuoleman j&auml;lkeen,</font><font> yl&ouml;snousemuksen j&auml;lkeen, aivan kuten lintu Feeniks,</font><font> voidakseen saada uuden el&auml;m&auml;n,</font> <font> iloitsee Herran kanssa, miss&auml; rakas seurakunta 560</font> <font> ylist&auml; H&auml;nt&auml;, Rakastettua. Sit&auml; el&auml;m&auml;&auml; en koskaan tarvitse</font><font> odota loppua kaikelle ikuiselle}^,</font><font> eik&auml; sen valosta eik&auml; sen iloista. Vaikka ruumiini</font><font> turmeltuu maallisessa kodissaan, 564</font> <font> matojen saalis, mutta silti Jumala Sebaot,</font><font> kuoleman tunnin j&auml;lkeen lunastaa sieluni,</font><font> ja her&auml;tt&auml;&auml; sen kirkkauteen; toivo t&auml;st&auml;</font> <font> ei koskaan hiivu rinnastani, sill&auml; enkelien Herrassa 5^8</font> <font> Olen lujasti vahvistanut pysyv&auml;n iloni.</font> <font> N&auml;in viisas mies, sielultaan ter&auml;v&auml;,</font><font> Jumalan profeetta, lauloi muinaisina aikoina</font> <font> h&auml;nen yl&ouml;snousemuksestaan &#8203;&#8203;iankaikkiseen el&auml;m&auml;&auml;n, 572</font> <font> jotta ymm&auml;rt&auml;isimme paremmin</font><font> loistava merkki siit&auml;, ett&auml; s&auml;teilev&auml; lintu</font><font> sen palaminen merkitsee sit&auml;. Sen luiden j&auml;&auml;nteet,</font><font> tuhka ja tuhka, se ker&auml;&auml; kaiken yhteen, 576</font> <font> liekehtiv&auml;n tulen j&auml;lkeen; n&auml;it&auml; lintu sitten kantaa,</font><font> jaloillaan Herran esipihoihin,</font><font> kohti aurinkoa; siell&auml; siit&auml; l&auml;htien</font> <font> ne pysyv&auml;t monta vuotta, uudistetussa muodossa, 580</font> <font> aivan nuori taas; siell&auml; tuossa valtakunnassa</font><font> kukaan ei saa uhkailla heit&auml; vahingolla.</font> <font> Niinp&auml; nyt, kuoleman j&auml;lkeen, Herran mahtavan kautta</font> <font> 236.</font><br /><br /><font>IV. FENIX. 237</font> <font> sielut matkustavat yhdess&auml; ruumiin kanssa, 584</font> <font> runsaasti koristeltu (eniten tuon linnun kaltainen)</font> <font> huono siunaus, 'keskikokoisin tuoksu,</font> <font> miss&auml; todellinen ja jatkuva aurinko paistaa</font> <font> kaunis yli monien kirkkauden kaupungissa. 588</font> <font> VIII.</font> <font> Sitten vanhurskaiden sielujen yli, korkealla</font><font> taivaan holveissa loistaa Vapahtaja Kristus:</font><font> H&auml;n seuraa loistokkaita lintuja,</font> <font> s&auml;teilev&auml;sti entis&ouml;ity, autuaan riemuitseva 592</font> <font> siin&auml; iloisessa kodissa, valitut henget</font><font> ikuisesti; siell&auml; saastainen, jumalaton paholainen</font><font> ei saa vahingoittaa heit&auml; halpamaisesti kavaluudella,</font> <font> mutta he asuvat siell&auml; kyll&auml;, valon ymp&auml;r&ouml;imin&auml;, 596</font> <font> kuin lintu Feeniks, Herran rauhassa,</font><font> kaunis loistossaan. Kaikkien teot</font><font> loistaa kirkkaasti tuossa iloisessa kodissa</font> <font> iankaikkisen Herran kasvojen edess&auml;, 600</font> <font> loputtomassa autuudessa, kuin auringossa.</font><font> Siell&auml; jokaisen siunatun kirkas kruunu,</font><font> ihmeellisesti koristeltu jalokivill&auml;,</font><font> kohoaa p&auml;&auml;n yli; heid&auml;n kulmakarvansa loistavat kirkkaasti 604</font> <font> majesteettisesti koristeltu; Sovranin diadeemi</font><font> ihanasti kaunistaa jokaisen vanhurskaan miehen</font><font> valolla siin&auml; el&auml;m&auml;ss&auml;, jossa kest&auml;v&auml;&auml; iloa,</font> <font> ikuinen ja ikuisesti nuori, ei koskaan hiivu; 608</font> <font> mutta he asuvat kauneudessa, loistokkaasti puettuina</font><font> kauniissa asuissa, enkelien Is&auml;n luona.</font> <font> Noissa kodeissa ei ole mit&auml;&auml;n, mik&auml; aiheuttaisi heille surua,</font><font> ei rikollisuutta, ei k&ouml;yhyytt&auml; eik&auml; riidan p&auml;ivi&auml;, 612</font> <font> ei kuumaa n&auml;lk&auml;&auml; eik&auml; julmaa janoa,</font><font> ei kurjuutta eik&auml; ik&auml;&auml;; heille jalo kuningas</font><font> antaa kaiken hyv&auml;n. Siell&auml; henkien joukot</font><font> ylist&auml;k&auml;&auml; Vapahtajaa ja juhlikaa h&auml;nen voimaansa 6i6</font> <font> 238&nbsp;</font><br /><br /><font>IV. FENIKSI. 239</font> <font> taivaan Kuninkaan ylistyst&auml; ja veisaa Luojalle ylistyst&auml;;</font> <font> autuaat is&auml;nn&auml;t viritt&auml;v&auml;t suloisesti hymnins&auml;,</font> <font> kovimmalla melodialla}", Jumalan pyh&auml;n valtaistuimen ymp&auml;rill&auml;;</font> <font> kevyesti onnelliset, yhdess&auml; enkelien kanssa, 620</font> <font> siunatkaa Sovran ruhtinasta yhteen &auml;&auml;neen n&auml;in: --</font> <font> "Rauha olkoon sinun, tosi Jumala, ja viisauden voima,"</font><font> ja kiitos sinulle, majesteettisuudessa istuvalle,</font> <font> viimeaikaisista lahjoistasi ja kaikesta hyv&auml;st&auml;! 624</font> <font> Suuri ja mittaamaton on sinun voimasi voima,</font><font> korkea ja pyh&auml;; taivaat ovat t&auml;ynn&auml;</font><font> ihmeellisell&auml; tavalla, Is&auml; Kaikkivaltias,</font> <font> Kaikkien majesteettien Majesteetti, sinun kirkkaudellasi, 628</font> <font> enkelien yl&auml;puolella ja maan p&auml;&auml;ll&auml;.</font> <font> Suojele meit&auml;, kaikkien asioiden Luoja! Sin&auml; olet Is&auml; Kaikkivaltias,</font><font> korkeuksissa, taivaan hallitsija!</font> <font> N&auml;in he julistavat, vanhurskauden tekij&auml;t, 632</font> <font> todistettu syyllisyytt&auml; vastaan &#8203;&#8203;tuossa loistavassa kaupungissa;</font><font> vanhurskaiden joukko julistaa H&auml;nen kuninkaallista majesteettiaan</font><font> ja laulavat ylistyst&auml; Sovranille taivaassa,</font> <font> sill&auml; yksin h&auml;nelle kuuluu iankaikkinen kunnia, 636</font> <font> ikuisesti ilman loppua. H&auml;nell&auml; ei ole koskaan ollut alkuper&auml;&auml;,</font> <font> eik&auml; H&auml;nen autuudellaan ollut alkua, vaikka H&auml;n oli maan p&auml;&auml;ll&auml; t&auml;&auml;ll&auml;,</font><font> keski-Maalla, lapsen kunnossa,</font> <font> syntyi; kuitenkin H&auml;nen voimansa t&auml;yteys 640</font> <font> jatkui pyh&auml;n&auml;, korkealla taivaan yll&auml;.</font><font> H&auml;nen kirkkautensa oli loukkaamaton, vaikka h&auml;net tuomittiin</font><font> k&auml;rsi&auml; kuolemantuskaa, ankaraa ahdistusta,</font> <font> ristipuulla. Kolmantena p&auml;iv&auml;n&auml;, 644</font> <font> Ruumiinsa lankeamisen j&auml;lkeen H&auml;n sai j&auml;lleen el&auml;m&auml;n,</font><font> Is&auml;n avulla. N&auml;in Feeniks, nuori kotonaan,</font><font> osoittaa jumalallisen lapsen voiman,</font> <font> kun se nousee j&auml;lleen tuhkasta 648</font> <font> el&auml;m&auml;n el&auml;m&auml;&auml;n, raajat t&auml;ydellisin&auml;.</font><br /><br /><font>FENIX. 241</font> <font> N&auml;in Vapahtaja auttoi meit&auml;,</font> <font> el&auml;m&auml; ikuisesti, H&auml;nen ruumiinsa kuoleman kautta.</font> <font> Ja mit&auml; tulee makeisiin ja vieh&auml;tt&auml;viin yrtteihin, 653</font> <font> maan kauniit hedelm&auml;t, joilla lintu lep&auml;&auml;</font><font> t&auml;ytt&auml;&auml; sen kaksi siipe&auml; ja sitten lent&auml;&auml; pois,</font><font> n&auml;m&auml; ovat pyhimysten sanoja ja lausuntoja,</font><font> (kuten Raamattu meille kertoo), jonka kautta heid&auml;n henkens&auml; 656</font> <font> ovat ajautuneet taivaaseen, hyv&auml;n Jumalan luo,</font><font> ilojen iloon; siell&auml;, Herran, Luojan, luokse,</font><font> ne tuovat lahjaksi miellytt&auml;v&auml;n tuoksun</font> <font> sanoistaan &#8203;&#8203;ja teoistaan &#8203;&#8203;tuohon loistavaan luomakuntaan, 660</font> <font> tuo s&auml;teilev&auml; el&auml;m&auml;. Ylistys H&auml;nelle ikuisesti,</font><font> kaikkina aikoina ja kirkkauden t&auml;yteydess&auml;,</font><font> kunnia ja suvereenisuus, korotetussa</font> <font> Taivaiden valtakunta! H&auml;n on laillinen kuningas 664</font> <font> keski-Maan ja majesteettisten joukkojen,</font><font> k&auml;&auml;riytyneen&auml; loistoon tuossa kauniissa kaupungissa!</font> <font> Me olemme sallineet valon Luojan,</font><font> ett&auml; me t&auml;ss&auml; ansaitsisimme oikeudenmukaisesti, 668</font> <font> hyvill&auml; teoilla saavuttaa, iloitsee taivaassa,</font><font> miss&auml; voimme etsi&auml; loistavimpia valtakuntia,</font><font> ja istua taivaallisilla paikoilla,</font> <font> el&auml; valon ja rauhan autuudessa, 67a</font> <font> omistavat ilon ihania asuinsijoja,</font><font> omat autuaat p&auml;iv&auml;t, lempe&auml;t ja lempe&auml;t</font><font> n&auml;e voiton Herra ikuisesti, loputtomasti,</font><font> ja laulakaa H&auml;nelle ylistyst&auml;, ikuisen ylistyksen kera, 676</font> <font> Onnea enkelien keskelle. Halleluja!</font>&nbsp;</div>]]></content:encoded></item><item><title><![CDATA[Widsith - runo suomeksi]]></title><link><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/widsith-runo-suomeksi]]></link><comments><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/widsith-runo-suomeksi#comments]]></comments><pubDate>Wed, 07 Oct 2026 16:15:37 GMT</pubDate><category><![CDATA[Uncategorized]]></category><guid isPermaLink="false">http://www.rehellisetuutiset.org/historia/widsith-runo-suomeksi</guid><description><![CDATA[       Vanhin ja ainoa s&auml;ilynyt k&auml;sinkirjoitettu versio muinaisenglantilaisesta&nbsp;Widsith-runosta&nbsp;(tunnetaan my&ouml;s nimell&auml;&nbsp;The Traveller's Song) l&ouml;ytyy&nbsp;Exeter Book&nbsp;-kokoelmasta. Se on 900-luvun lopulla koottu antologia, joka sis&auml;lt&auml;&auml; noin kuudesosan kaikesta s&auml;ilyneest&auml; muinaisenglanninkielisest&auml; runoudesta. Itse runon arvioidaan olevan per&auml;isin jo 500&ndash;700-luvuilta.Alkuper&auml;ist&auml; k&auml;sikirjoitusta  [...] ]]></description><content:encoded><![CDATA[<div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/n-ytt-kuva-2026-10-07-kello-21-56-07.png?1791399642" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><span>Vanhin ja ainoa s&auml;ilynyt k&auml;sinkirjoitettu versio muinaisenglantilaisesta&nbsp;</span><strong>Widsith-runosta</strong>&nbsp;(tunnetaan my&ouml;s nimell&auml;&nbsp;<em>The Traveller's Song</em>) l&ouml;ytyy&nbsp;<span><span><a href="https://oepoetryfacsimile.org/?document=11128" target="_blank">Exeter Book</a></span></span>&nbsp;-kokoelmasta. Se on 900-luvun lopulla koottu antologia, joka sis&auml;lt&auml;&auml; noin kuudesosan kaikesta s&auml;ilyneest&auml; muinaisenglanninkielisest&auml; runoudesta. Itse runon arvioidaan olevan per&auml;isin jo 500&ndash;700-luvuilta.<br />Alkuper&auml;ist&auml; k&auml;sikirjoitusta p&auml;&auml;see lukemaan suoraan verkossa jos haluat tarkastella itse alkuper&auml;ist&auml; 900-luvun pergamenttia, koko k&auml;sikirjoitus on digitoitu vapaasti luettavaksi.&nbsp;<span>K&auml;sikirjoituksen digitaalisia kuvia ja korjauskerroksia voi tutkia&nbsp;<strong><span>The Exeter Book - Old English Poetry in Facsimile</span></strong>&nbsp;-sivustolla.</span>&nbsp;[<a href="https://oepoetryfacsimile.org/?document=11128">1</a>]<br /><br />Runosta ei ole tiett&auml;v&auml;sti julkaistu t&auml;ydellist&auml; vapaasti saatavilla olevaa suomennosta, joten tekstiasuihin tutustuminen vaatii k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; muinais- tai nykyenglannin osaamista. Runo on historiallisesti poikkeuksellisen arvokas, sill&auml; se sis&auml;lt&auml;&auml; muun muassa&nbsp;<strong>historian vanhimman kirjallisen maininnan viikingeist&auml;</strong>&nbsp;(muodossa Wiking,&nbsp;<em>wicingas</em>&nbsp;tai&nbsp;<em>wicinga cynn</em>) [<a href="http://vikingskip.com/widsith.htm">1</a>,&nbsp;<a href="https://www.scribd.com/document/365944072/wishdith">2</a>]. Sek&auml; selke&auml;sti vanhimman suomensukuisen runonlaulajan kokoamana Suomien sukupuu kokoelman:&nbsp;<br />Sivulta 84v&nbsp;<strong>Exeter&nbsp;</strong>kirjaa alkaa Widsith runo. Huomatkaa oikea runon nimi: "<strong><u><font color="#2a2a2a">Vid Sith Matholad(ae)</font></u></strong>"<br /><a href="https://theexeterbook.exeter.ac.uk/viewer.html">https://theexeterbook.exeter.ac.uk/viewer.html</a>&nbsp;</div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2026-10-07-kello-23-14-57_orig.png" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%">Kuvan ensimm&auml;inen "7" symboli on klassinen Tironian et -muoto muinaisenglannin tekstiss&auml;, eli ei kirjain ollenkaan, silti n&auml;ytt&auml;&auml;, ett&auml; Celic oli Suomen kuninkaan nimi. Mutta kirjain on ilmeisesti -ae? </div> </div></div>  <div class="paragraph">T&auml;m&auml; k&auml;&auml;nn&ouml;s on&nbsp;<a href="https://en.wikisource.org/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith" target="_blank"><span style="color:rgb(0, 0, 0)">Francis B. Gummeren klassinen k&auml;&auml;nn&ouml;s englanniksi teoksesta&nbsp;</span><em style="color:rgb(0, 0, 0)">The Oldest English Epic.&nbsp;</em></a></div>  <div><div class="wsite-multicol"><div class="wsite-multicol-table-wrap" style="margin:0 -15px;"> 	<table class="wsite-multicol-table"> 		<tbody class="wsite-multicol-tbody"> 			<tr class="wsite-multicol-tr"> 				<td class="wsite-multicol-col" style="width:50%; padding:0 15px;"> 					 						  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><span><span><span>&#8203;T</span></span></span>his word, beyond reasonable doubt, means &ldquo;far-wanderer&rdquo;; the poem surely describes the life and defines the vocation of a typical roving singer of the older times. How its parts were put together, what credit goes to its historical and biographical statements, how one is to reconstruct the wanderer&rsquo;s itinerary, are questions still under lively debate;<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-1"><span><span>[</span>1<span>]</span></span></a>&nbsp;they are not to be discussed now&nbsp;beyond their quite incidental bearing upon the personality of the&nbsp;<em>scop</em>&nbsp;himself.<br />&#8203;<br />Widsith is introduced by the usual formula as about to speak and as a man worth hearing. He comes of good stock; is champion rover in his profession; and once went on an important mission with persons of the very highest rank. But the first outcome of his &ldquo;word-hoard&rdquo; is disappointing. For some forty lines he is very dull; the speech does not belong to him, one is fain to think, but is rather a poetical list of kings and peoples, like those made for children in modern times, easy to remember by means of the rime-scheme into which the names must fit. Saxo uses such a list of alliterating names in telling of those who fought at Bravalla; but he fills out the original Norse.<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-2"><span><span>[</span>2<span>]</span></span></a>&nbsp;With these English&nbsp;<em>versus memoriales</em>&nbsp;also is mingled other stuff. There is a moral reflection, at which the modern hearer of sermons and lectures would do well not to scoff; and there are two passages which go into legendary details,&mdash;one about Offa and one about Hrothgar and Hrothwulf.<br /><br />&#8203;<br />&#8203;With the fiftieth line, a good sounding verse, by the way, the Far-Wanderer drops his impersonal and hearsay information, and for the rest of the poem speaks of things he has seen for himself. It is a miscellaneous account, not only in matter, but in style, spirit, and effect. Apart from the impossible Israelites and Assyrians of his itinerary, the singer betrays either the plurality of his origins or his incapacity to tell a good, cheerful, likely lie such as one expects from a forerunner of Mandeville; a travelled man, moreover, he now stammers along as the most helpless of artists, and now breaks&nbsp;out into vivid and moving verse. His account of his visit to Eormanric is in parts admirably done. At last he is silent; the word-hoard is locked again; and in a little epilogue the pen of some sympathetic scribe epitomizes a minstrel&rsquo;s life, and chants that most English of all English, refrains, the&nbsp;<em>memento mori.<br /><br /><br />&#8203;</em><br />So much for Widsith as this oldest of the rescued early poems in English sets him forth. His supposed words are obviously put together in different places and times. Very likely the tale of his actual wanderings, continuous and dealing with definite occasions, may be the original part of the poem, as Dr. Lawrence suggests; but even this modest statement cannot be positively affirmed. No one singer ever saw or did what Widsith professes to have seen and done; and some of the statements can have no basis of fact in the experience of anybody. Widsith&rsquo;s story is fiction, so one must fairly admit; but Widsith himself is true. He is rescued from the past, with a queer patchwork story which purports to be of his making, and which deals exclusively&mdash;as his brother Deor&rsquo;s tale also dealt&mdash;with continental places, persons, and times. Like another singer of far later date, the German Traugemund,<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-3"><span><span>[</span>3<span>]</span></span></a>&nbsp;he comes with a &ldquo;true tale&rdquo; of many strange things which he has seen in his wanderings.<br /><br /><br />&#8203;The man who copied him into the Exeter Book must have been a lover of the past; the rescue of this old singer with his queer itinerary, his scraps of epic and wastes of history and biography outworn, might well have been precious in the eyes of an antiquarian. One suspects, moreover, that this convenient traveller had fathered many a group of verses, more or less connected in general subject, which imparted &ldquo;things&nbsp;everybody ought to know.&rdquo;&nbsp;<em>Widsith says so</em>&nbsp;was good verification for statements of this sort, just as Alfred or Hending or whoever else was sound authority for a proverb. There must have been many lays in which a singer spoke of his far journeys, but did not mention his own name. Folk, as M&ouml;ller points out, would call him just what he said he was,&mdash;a far-wanderer. The name was generic. In a different sense, the name of Robinson became generic for the actual stories told in the first-person by men who followed Defoe&rsquo;s enticing trail; there were hundreds of &ldquo;Robinsons&rdquo; in the eighteenth century.<br /><br /><br /><br />This pedantic Widsith may be to some extent a creature of the English pen; but a real roving singer has been rescued from continental tradition in his name. The pomp of heroic lays still echoes in his faltering speech. He has the court accent, the high manner; he wears none but a king&rsquo;s livery, and takes only royal gifts. One wishes profoundly he had told more about himself, and had held longer the note of battle he strikes so well; but one is grateful to have him on any terms.<br />&#8203;<br /><br />&#8203;<br /><br /><span>WIDSITH</span><br /><span>&ldquo;THE FAR-WANDERER&rdquo;<br />&#8203;</span><br />Widsith spake, his word-hoard unlocked,<br />who farthest had fared among folk of earth<br />through tribes of men, oft taking in hall<br />rich meed of gold.<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-4"><span><span>[</span>4<span>]</span></span></a>&nbsp;Of the Myrging line<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">5&nbsp;</span>his ancestors woke.<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-5"><span><span>[</span>5<span>]</span></span></a>&nbsp;With Ealhhild fair,<br />weaver-of-concord, went he first,<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-p191.3-6"><span><span>[</span>6<span>]</span></span></a><br />5his ancestors woke.[5] With Ealhhild fair,<br />weaver-of-concord, went he first,[6]<br />seeking the home of the Hrethan king,&mdash;<br />from the east, from Anglia,&mdash;Eormanric fierce,<br />marrer-of-covenants.[7]&mdash;Much he sang.<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">10</span>&ldquo;Many men have I heard of who held dominion.<br />Let every leader live aright,<br />earl after earl in honor rule,<br />who thinks to thrive and his throne maintain!<br />Of these<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-8"><span><span>[</span>8<span>]</span></span></a>&nbsp;was Hwala a while the best,<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">15</span>and Alexander, of all, the greatest<br />in the race of men, and most he throve<br />of any on earth that ever I heard.<br />Attila ruled Huns, and Eormanric Goths,&nbsp;<br />Becca the Banings,<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-9"><span><span>[</span>9<span>]</span></span></a>&nbsp;Burgundy Gifeca.<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">20</span>C&aelig;sar ruled Greeks and C&aelig;lic Finns,<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-10"><span><span>[</span>10<span>]</span></span></a><br />Hagena Holmrygas, Heoden the Glommas.<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-11"><span><span>[</span>11<span>]</span></span></a><br />Witta ruled Sueves, and Wada<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-12"><span><span>[</span>12<span>]</span></span></a>&nbsp;the H&aelig;lsings,<br />Meaca the Myrgings, Mearchealf the Hundings.<br />Theodric<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-13"><span><span>[</span>13<span>]</span></span></a>&nbsp;ruled Franks, and Thyle the Rondings,<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">25</span>Breoca the Brondings, Billing the Wernas.<br />Oswine ruled Eowas, Ytas<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-14"><span><span>[</span>14<span>]</span></span></a>&nbsp;Gefwulf,<br />Fin<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-15"><span><span>[</span>15<span>]</span></span></a>&nbsp;the Folcwalding Frisian clans.<br />Sigehere longest the Sea-Danes ruled,<br /><br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">30</span>Wald the Woings, Wod Thuringians,&nbsp;<br />S&aelig;ferth the Sycgan, the Swedes Ongentheow,<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-17"><span><span>[</span>17<span>]</span></span></a><br />Sceafthere Ymbras, Sceafa Longbards,&nbsp;<br />Hun the H&aelig;tweras, Holen the Wrosnas.&nbsp;<br />Hringwald was hight the Herefars&rsquo; king.&nbsp;<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">35</span>Offa<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-18"><span><span>[</span>18<span>]</span></span></a>&nbsp;ruled Angles; Alewih Danes,&mdash;<br />of all mankind in mood the bravest,&nbsp;<br />yet never with Offa his earlship availed:&nbsp;<br />for Offa won, of all men first,&nbsp;<br />when still a boy the broadest empire:&nbsp;<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">&#8203;40</span>none of his age showed earlship more&nbsp;<br />in stress of battle with single brand:&nbsp;<br />against the Myrgings marked he bounds&nbsp;<br />by Fifeldor:<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-19"><span><span>[</span>19<span>]</span></span></a>&nbsp;thenceforth &rsquo;twas held&nbsp;<br />by Sueve and Angle as Offa won it.&nbsp;<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">45</span>Hrothwulf and Hrothgar<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-20"><span><span>[</span>20<span>]</span></span></a>&nbsp;held the longest&nbsp;<br />concord of kin as cousins[21] together,<br />after they routed the race of Wicings,<br />laid prone the pride of the power of Ingeld,<br />hewed down at Heorot the Heathobard line.<br /><br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">50</span>So I fared through many a foreign realm<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-22"><span><span>[</span>22<span>]</span></span></a><br />this wide earth o&rsquo;er, as weal or ill<br />came to my ken; of my kin bereft,<br />far from my folk, I followed onward.<br />Wherefore I can sing and say my tales,<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">55&nbsp;</span>to men in the mead-hall make my lay,<br />how high-born heroes heaped me gifts.<br />I was with Huns and with Hrethan Goths,<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-23"><span><span>[</span>23<span>]</span></span></a><br />with Swede s and with Geats<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-24"><span><span>[</span>24<span>]</span></span></a>&nbsp;and with Southern Danes,with Wenlas<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-25"><span><span>[</span>25<span>]</span></span></a>&nbsp;and with W&aelig;rnas and with the Wicings,<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">60</span>with Gefthas and with Winedas and with Geflegas,<br />with Angles and with Sueves and with &AElig;nenas,<br />with Saxons and with Scygan and with the Swordmen,<br />with Hronas and with Deanas and with Heatho-Reamas.<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-26"><span><span>[</span>26<span>]</span></span></a><br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">65</span>and with the Burgundians got I a ring,<br />when Guthhere<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-28"><span><span>[</span>28<span>]</span></span></a>&nbsp;gave me the glittering treasure<br />in pay for my song: no puny king!<br />With Franks and Frisians and Frumtings was I,<br />with Rugas and Glommas and Rumwalas.<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-29"><span><span>[</span>29<span>]</span></span></a><br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">70</span>Likewise with &AElig;lfwine<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-30"><span><span>[</span>30<span>]</span></span></a>&nbsp;in Italy was I:<br />of all mankind I ken he had<br />the fairest hand his fame to heighten,<br />heart most ungrudging in gift of rings,<br />of shining circlets, son of Eadwine.<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">75</span>With Saracens was I, and Serings too,<br />with Greeks and with Finns, and with C&aelig;sar<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-31"><span><span>[</span>31<span>]</span></span></a>&nbsp;was I.<br />he that ruled o&rsquo;er the revellers&rsquo; cities,<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-32"><span><span>[</span>32<span>]</span></span></a><br />wielded the wealth of the Walas&rsquo;<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-33"><span><span>[</span>33<span>]</span></span></a>&nbsp;realm.<br />With Scots and Picts, and Scrid-Finns<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-34"><span><span>[</span>34<span>]</span></span></a>&nbsp;was I,<br />&#8203;<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">80</span>with Lith-Wicings, Leonas, and Longobards,<br />with Heathmen and H&aelig;reths and Hunding folk.<br />With Israelites was I and with the Ex-Syrings,<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-35"><span><span>[</span>35<span>]</span></span></a><br />with Ebrews and Indians, in Egypt too.<br />With Medes and Persians and Myrging folk,<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">85</span>and with Mofdingas too, and the Myrgings beyond,<br />and with Amothings, and with East-Thyrings,<br />with Eolas, Istas, and Idumeans.<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-36"><span><span>[</span>36<span>]</span></span></a><br />And<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-37"><span><span>[</span>37<span>]</span></span></a>&nbsp;I was with Eormanric all that while<br />the king of the Goths was gracious to me.<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">90</span>A ring he gave me, ruler of strongholds,<br />on which six-hundred of solid gold<br />was scored for the treasure by shilling-count;<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-38"><span><span>[</span>38<span>]</span></span></a><br />I made then Eadgils owner of this,<br />my helmet-lord,<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-39"><span><span>[</span>39<span>]</span></span></a>&nbsp;when home I fared,<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">95</span>the loved one, in pay for the land he gave me.<br />First<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-40"><span><span>[</span>40<span>]</span></span></a>&nbsp;of the Myrgings, my father&rsquo;s home.<br />Then Ealhhild gave me another ring,<br />queen of the doughty-band, daughter of Eadwine.<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-p197.7-41"><span><span>[</span>41<span>]</span></span></a><br />My laud of her moved through many lands<br /><br />&#8203;<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">100</span>whenever in song I was urged to say<br />where under heaven I&rsquo;d heard of the best<br />gold-decked queen her gifts dividing.<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-42"><span><span>[</span>42<span>]</span></span></a><br />Then I and Scilling<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-43"><span><span>[</span>43<span>]</span></span></a>&nbsp;with sounding voice<br />before our lord uplifted song:<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">105</span>loud to the harp the lay rang out,<br />and many men of mood sublime<br />spake with words,&mdash;who well could judge,&mdash;<br />that they never had known a nobler song.<br />Thence I ranged o&rsquo;er the realm of Goths,<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">110</span>ever seeking the sturdiest clansmen.&mdash;<br />Such was Eormanric&rsquo;s suite of earls:<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-p198.3-44"><span><span>[</span>44<span>]</span></span></a><br />Hethca and Beadeca;<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-45"><span><span>[</span>45<span>]</span></span></a>&nbsp;Harlings both,<br />Emerca, Fridia; that East-Goth, too,<br />sage and brave, the Sire of Unwen;<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-46"><span><span>[</span>46<span>]<br />&#8203;</span></span></a><br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">115</span>Secca and Becca, Seafolan and Theodric,<br />Heathoric and Sifeca, Hlithe and Inggentheow,<br />Eadwine and Elsa,<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-47"><span><span>[</span>47<span>]</span></span></a>&nbsp;-&AElig;gelmund and Hangar,<br />and the Neighbor-Myrgings&rsquo; noble band,<br />Wulfhere and Wyrmhere,&mdash;(war was not languid,<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">120</span>when the Hrethan host with hardy blade<br />were fain to defend by the forests of Vistula<br />olden homes from Attila&rsquo;s horde)!&mdash;<br />R&aelig;dhere and Rondhere, Rumstan and Gislhere,<br />Withergield<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-48"><span><span>[</span>48<span>]</span></span></a>&nbsp;and Freotheric, Wudga and Hama:<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-49"><span><span>[</span>49<span>]</span></span></a><br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">125</span>not worst<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-50"><span><span>[</span>50<span>]</span></span></a>&nbsp;of warrior-comrades these,<br />though now I come to name them last!<br />From their host full often whining flew<br />howling<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-51"><span><span>[</span>51<span>]</span></span></a>&nbsp;spears at the hostile throng.<br />Exiles won there woven<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-52"><span><span>[</span>52<span>]</span></span></a>&nbsp;gold,<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">130</span>men and women, Wudga and Hama.<br />So found I ever, in faring thus,<br />that he is dearest to dwellers on earth<br />whom God has raised to rule o&rsquo;er men<br />as long as here he lives in the world.&rdquo;<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/The_Oldest_English_Epic/Chapter_5/Widsith?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#cite_note-53"><span><span>[</span>53<span>]</span></span></a><br /><br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">135</span>So, faring aye, are fated to wander<br />men of song through many lands,<br />to say their need and to speak their thanks.<br />Or south or north, some one is found,<br />wise of word and willing of hoard,<br /><span style="color:rgb(46, 139, 87)">140</span>to lift his praise in his liegemen&rsquo;s presence,<br />to honor his earlship,&mdash;till all is fled,<br />light and life together: he gets him laud,<br />holds under heaven a haughty name.<br />&#8203;<ol><li><span>Well discussed by&nbsp;<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Author:Dr._W._W._Lawrence?action=edit&amp;redlink=1&amp;_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp">Dr. W. W. Lawrence</a>&nbsp;in&nbsp;<em><a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Modern_Philology?action=edit&amp;redlink=1&amp;_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp">Modern Philology</a></em>&nbsp;for October, 1906, who has shed light on several dark places in the poem. The short introduction, and the equally short epilogue, were almost surely written in England.</span></li><li><span>See Holder&rsquo;s Ed., p. 257, beginning of Bk. VIII; and&nbsp;<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Author:Gu%C3%B0brandur_Vigf%C3%BAsson?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp">Vigfusson</a>&nbsp;and&nbsp;<a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Author:Frederick_York_Powell?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp">Powell</a>,&nbsp;<em>Corpus Poeticum Boreale</em>, I, 353 ff.</span></li><li><span>Uhland,&nbsp;<em>Volkslieder</em>, I, 1.</span></li><li><span>For his minstrelsy.</span></li><li><span>Were born,&mdash;kenning, or metaphor, considerably faded.</span></li><li><span>For the first time. If any consistency is to be found in this poem, we must think of Ealhhild (see also v. 97) as a princess of the Myrgings<span>&nbsp;(a tribe living near the Elbe) who goes to the Gothic court to be wife (&ldquo;weaver-of-concord&rdquo; is the usual kenning) to Eormanric. Widsith goes with her. If she is called daughter to Audoin (therefore sister to Alboin), and thus is made out a hundred and fifty years or so younger than her husband, and if the conqueror of Italy is put back in the old home of the Langobards, these inconsistencies are only a part of the legendary process. To the English writer of this short prologue, the figures of his continental legends, even when historical, had no chronology. All belonged together; and the various nations are pictured in their original territories. Even the favorites of the English themselves never leave the old home.</span></span>&#8203;</li><li><span>Foil to &ldquo;weaver-of-concord.&rdquo; Eormanric, king of &ldquo;Hreth-Goths,&rdquo; or Goths, is the typical tyrant in Germanic legend,&mdash;witness&nbsp;<em>Deor&rsquo;s Song</em>,&mdash;and the epithets are bestowed on him as part of his proper name. That he had not won them at the time of this supposed marriage, but was a generous prince, we gather from vv. 88 ff., where the singer warms at the remembrance of a fine gratuity. Epithets, moreover, must not be taken too literally. The&nbsp;<em>Beowulf</em>&nbsp;poet speaks of the &ldquo;Victor&rdquo;-Scyldings when telling of their defeat.&mdash;&ldquo;From the east&rdquo; (long misunderstood) means that the home of Ealhhild and Widsith was in the &ldquo;east&rdquo; for the writer of this prologue in England; Anglia being the &ldquo;old home&rdquo; on the Cimbrian peninsula and by the lower Elbe. Not far from this old home, for the writer and for the legends that he knew, were still grouped Goths and Vandals to the eastward, by the Baltic, and nearer yet, the Langobards.</span></li><li><span>This list, which in vv. 18 ff. shows (in the alternating use, for example, of the word &ldquo;ruled&rdquo;) plain traces of a strophic or stanzaic arrangement, is of immense ethnological interest. It ends with names that give a glimpse of legend itself, and it shows an effort at systematic grouping.&mdash;The moral, too, with which it opens, is in the vein so often found in old epic; gnomic verse is very ancient, and there is no need to put these edifying lines upon an &ldquo;interpolator.&rdquo;</span></li><li><span>The word means &ldquo;murderers.&rdquo; M&uuml;llenhoff counts with these epithet-names others in the two lists like (v. 59) Wicings, that is, &ldquo;vikings&rdquo; or &ldquo;men who camp&rdquo;; (v. 24) Rondings, or &ldquo;shieldsmen&rdquo;; (v. 63) Swordweras, &ldquo;swordsmen&rdquo; or &ldquo;men of an oath.&rdquo;</span></li><li><span>These would be the extremes, south and north, for the Germanic singer.</span></li><li><span>Baltic folk. Hagena (see&nbsp;<em>Waldere</em>, B, 15) and Heoden belong to the old Hild Myth.</span></li><li><span>Wada, Wade, along with Wayland, survived the conquest and was still a favorite in Chaucer&rsquo;s time. &ldquo;Tales of Wade&rdquo; were proverbial. In&nbsp;<em><a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Troilus_and_Criseyde?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp">Troilus and Criseide</a></em>, III, 614:&nbsp;</span><br /><span>He songe, she playde, he tolde a tale of Wade.</span><br /><span>As a seafaring person he had his &ldquo;boat,&rdquo; to which Chaucer refers in the&nbsp;<em>Merchant&rsquo;s Tale</em>, C. T., E. 1424. Binz adds a reference in&nbsp;<em>Sir Bevis</em>&nbsp;which makes Wade flght a &ldquo;fire-drake,&rdquo; like Beowulf, and one from Malory&rsquo;s&nbsp;<em>Morte D&rsquo;Arthur</em>,&mdash;&ldquo;as wight as ever was Wade . . .&rdquo;&mdash;comparison of power and prowess.&nbsp;</span></li><li><span>Not the Goth, of course, but a king of the Franks.</span></li><li><span>H. M&ouml;ller,&nbsp;<em>Altenglisches Volksepos</em>, p. 88, declares these Ytas to be the people who invaded and settled Kent,&mdash;not the Danish Jutes, but a Frisian tribe.</span></li><li><span>For this verse, with 29 and 31, see the fragment of&nbsp;<em>Finnsburg</em>, translated above, and the episode, in&nbsp;<em>Beowulf</em>, vv. 1068 ff.</span></li><li><span><em>Beowulf</em>, v. 620, Hrothgar&rsquo;s queen is said to belong to the family of Helmings.</span></li><li><span><em>Ibid.</em>, vv. 2472 ff., 2910 ff., the story is told of struggles between Swede and Geat in which this king plays a part.</span></li><li><span>Legendary king of the continental Angles. Offa, king of Mercia, traced his blood through this elder namesake to Woden.&mdash;See, too,&nbsp;<em>Beowulf</em>, vv. 1949, 1957.</span></li><li><span>The river Eider.</span></li><li><span>See&nbsp;<em>Beowulf</em>, vv. 1017, 1181 f. Hrothwulf is nephew to King Hrothgar, and evidently if the old king should die would be natural guardian to his children. The queen (1181) expresses her confidence that Hrothwulf in that event would take no advantage of his position. It would seem that she feared otherwise and her fears were well founded; but this present passage shows that when the uncle lived he and his nephew worked in concord; and the victory mentioned is when Ingeld, Hrothgar&rsquo;s son-in-law, broke his oaths (<em>B.</em>&nbsp;, 84) and in revenge for old wrongs (<em>B.</em>, 2024 ff., tells the story and foretells the trouble) invaded the Danish kingdom. At Herorot (Hrothgar&rsquo;s great hall) he is badly defeated.&mdash;See also the saga of Hrolf-Kraki.</span></li><li><span>In the old sense of &ldquo;uncle-and-nepliew,&rdquo; which is the literal meaning of the text. In the ballad of Arthur and Gawain, uncle and nephew, the former says to the latter: &ldquo;thou art my coz,&rdquo;&mdash;sister&rsquo;s son.</span></li><li><span><a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Author:John_Rh%C5%B7s?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp">Rhys</a>,&nbsp;<em><a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Celtic_Heathendom?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp">Celtic Heathendom</a></em>, p. 248, notes that the Celtic bards also pretended to have been present at the scenes they describe.</span></li><li><span>Huns and Goths, as before with Attila and Eormanric, belong together. See&nbsp;<em>Waldere</em>&nbsp;and&nbsp;<em>Hildebrand.</em></span></li><li><span>See the introduction to the&nbsp;<em>Beowulf.</em></span></li><li><span>Wulfgar in&nbsp;<em>Beowulf</em>, v. 348, is &ldquo;prince of the Wendlas,&rdquo; perhaps a tribe of Danes well to the north. M&uuml;llenhoff identifies them with the Vandals, who once lived by the Baltic, as did the Wenedas (Wends). The old grouping, before that great movement of the tribes which made the heroic age, is here regarded as unbroken.</span></li><li><span>Tribe in southern Norway. See&nbsp;<em>Beowulf</em>, vv. 519 f. In translating vv. 59&ndash;63 a superfluous &ldquo;I was&rdquo; is omitted. The verses are longer than others, except 68 f., 76, and 79&ndash;84.</span></li><li><span>Thuringians.</span></li><li><span>See the&nbsp;<em>Waldere.</em>&nbsp;He is the&nbsp;<em>Nibelungen</em>&nbsp;Gunther, with a difference.</span></li><li><span>That is, &ldquo;Rome-Welsh,&rdquo; foreigners of Rome. A curious bit of popular etymology turned Romulus into Anglo-Saxon Romwalus.</span></li><li><span>This is the famous Alboin, son of Audoin (=Eadwine in Anglo-Saxon), the Langobard or Lombard king who invaded Italy in 568&nbsp;<span>A.D.</span>&nbsp;His people had already shifted their territory from the neighborhood of the Elbe to the Danube. Paul the Deacon records that Alboin&rsquo;s generosity and fame were known by all of Germanic tongue &ldquo;and sung in their songs.&rdquo;</span></li><li><span>The rimes are disordered; but&nbsp;<em>Creacum</em>&nbsp;answers to&nbsp;<em>Casere</em>&nbsp;with the&nbsp;<em>k</em>&nbsp;sound.</span></li><li><span>Literally, &ldquo;wine-burg,&rdquo; place of banquets.</span></li><li><span>As above, &ldquo;foreigners&rdquo;; the Italians are still called &ldquo;Welsh&rdquo; by German folk.</span></li><li><span>Probably the &ldquo;Snow-Shoe Finns,&rdquo; such as King Alfred heard about from the sea-captain. The Finns in vv. 20, 77, M&uuml;llenhoff places in the northeast of Europe.</span></li><li><span>Assyrians.</span></li><li><span>The &ldquo;list&rdquo; has been badly damaged here, so far as symmetry goes, and falls into a curious kind of pedantry.</span></li><li><span>Here begins what may fairly pass as the oldest and best part of the poem. The reader should note the resemblances of style and phrase here to style and phrase of the&nbsp;<em>Beowulf.</em>&nbsp;Kennings are heaped, in variant repetition, for the two kings. The fact that Widsith gave what he had received to his own king should be compared with Beowulf&rsquo;s similar action; the latter gets land in return, the former is paying for land already given.</span></li><li><span>The heavy gold ring is marked with its value. Spirals of gold, too, were often twisted about the arm; one round broken from the spiral counted so much. So a king&rsquo;s kenning is &ldquo;ring-breaker.&rdquo;</span></li><li><span>A favorite kenning for the king is &ldquo;helmet,&rdquo; or &ldquo;refuge,&rdquo; or &ldquo;shelter,&rdquo; or &ldquo;haven,&rdquo; of his people.</span></li><li><span>Lord or king.</span></li><li><span>If persons and places here must be put into some sort of consistent relations both with one another and with the statements of the prologue, Heinzel&rsquo;s scheme is least open to cavil. Widsith leaves his home among the Myrgings, somewhere in the neighborhood of Holstein, and his king,<span>&nbsp;Eadgils, and sings his way to Italy, where the great Alboin (&AElig;lfwine) gives him welcome, and sends him along with the conqueror&rsquo;s sister, Ealhhild, on the marriage journey to Eormanric. He stays at the Gothic court some time, and gets a splendid gratuity. This, in a kind of anticipatory clause familiar to readers of our old epic, and demanded no doubt by the curiosity of its original hearers, is further described as going to pay Widsith&rsquo;s lord, when the singer got home again, for paternal estates now or previously restored. But another ring is given to Widsith by the new queen, whose praise he has sung and will sing again. Inspired by her, he and Scilling sang wonderfully to the Gothic court, so that the Goths themselves&mdash;first and greatest masters of the old minstrel&rsquo;s art, be it remembered&mdash;can think of nothing better.&mdash;Fiction as it is, this is consistent, so far as it goes. Then follows a description of Eormanric&rsquo;s retinue, a confusion of names, with a touch or so of legend; and Widsith has done. Dr. Lawrence points out that in view of the cross-pattern in Anglo-Saxon poetical style it is not at all certain that Widsith and Scilling are supposed to sing at Eormanric&rsquo;s court. &ldquo;Our lord&rdquo; may well be Eadgils, as in v. 94.</span></span></li><li><span>See the summary of a queen&rsquo;s duties in a note to the&nbsp;<em>Beowulf</em>, v. 622. &ldquo;Gold-decked,&rdquo; adorned with gold, is the usual adjective for high-born dames.</span></li><li><span>M&uuml;llenhoff,&nbsp;<em>Runenlehre</em>, p. 54, makes this name mean &ldquo;sonorous,&rdquo;&mdash;another appellation, like &ldquo;Widsith&rdquo; itself, for the&nbsp;<em>Scop.</em></span></li><li><span>M&uuml;llenhoff&rsquo;s arrangement is followed here, so that the names are given as chosen from the list of Eormanric&rsquo;s company, though they are actually<span>&nbsp;drawn from various sources and from imagination. The Eormanric saga itself does not come clearly out; in the Norse account, Swanhild, his wife (= Ealhhild, perhaps), is put to death for alleged unfaithfulness. Nothing is hinted here of all that, though among the followers of the famous &ldquo;troth-breaker&rdquo; is named Becca, the betrayer Bikki in Norse legend.</span></span></li><li><span>These names occur in the mythical genealogy of Essex, and mean &ldquo;slaughter&rdquo; and &ldquo;battle.&rdquo;</span></li><li><span>The East-Goth is Ostrogotha, who, according to Jordanes, was father of Hunnil, the Unwen of this verse.</span></li><li><span>Names of Langobard kings.</span></li><li><span>See&nbsp;<em>Beowulf</em>, v. 2051.</span></li><li><span>Hama, Heime in later German legend, is said in&nbsp;<em>Beowulf</em>, v. 1198, to have carried off the famous Brising necklace.</span></li><li><span>Litotes, as in the&nbsp;<em>Beowulf.</em></span></li><li><span>&ldquo;Yelling.&rdquo; See King Heidrek&rsquo;s Riddle on the Arrow: &ldquo;It flies aloft, yelling aloud.&rdquo; . . .&nbsp;</span></li><li><span>Twisted, as in rings and the like.</span></li><li><span>The words of Widsith are ended,&mdash;with a fine bow to the king on whose favor he relies for bread. Even in the epilogue a professional note is evident. Minstrels are the real voice of fame; treat them accordingly,&mdash;as Hamlet advised about the actors. For the results of bad treatment of minstrels, see Uhland&rsquo;s effective little piece,&nbsp;<em>Des S&auml;ngers Fluch.</em></span></li></ol></div>   					 				</td>				<td class="wsite-multicol-col" style="width:50%; padding:0 15px;"> 					 						  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><font color="#2a2a2a"><font>H&auml;nen sanansa tarkoittaa ep&auml;ilem&auml;tt&auml; "kaukainen vaeltaja"; runo varmasti kuvaa menneiden aikojen tyypillisen kiert&auml;v&auml;n runonlaulajan el&auml;m&auml;&auml; ja m&auml;&auml;rittelee h&auml;nen kutsumuksensa. Miten sen osat koottiin, mik&auml; kunnia kuuluu sen historiallisille ja el&auml;m&auml;kerrallisille lausunnoille, miten vaeltajan reitti rekonstruoidaan, ovat kysymyksi&auml;, joista keskustellaan edelleen vilkkaasti;</font><font><font>&nbsp;niit&auml; ei k&auml;sitell&auml; nyt sen lis&auml;ksi, ett&auml; ne vaikuttavat sattumanvaraisesti&nbsp;</font><font>itse&nbsp;</font><em><font>laulajan</font></em><font>&nbsp;persoonallisuuteen.</font></font><br /><br /><font>Widsith esitell&auml;&auml;n tavanomaisella kaavalla puhuvana ja kuuntelemisen arvoisena miehen&auml;. H&auml;n on hyv&auml;st&auml; suvusta; on ammatissaan mestarikulkija; ja h&auml;n suoritti aikoinaan t&auml;rke&auml;n teht&auml;v&auml;n eritt&auml;in korkeimman arvon henkil&ouml;iden kanssa. Mutta h&auml;nen "sanavarastonsa" ensimm&auml;inen tulos on pettymys. Noin nelj&auml;nkymmenen rivin ajan h&auml;n on hyvin tyls&auml;; puhe ei kuulu h&auml;nelle, on helppo ajatella, vaan pikemminkin runollinen luettelo kuninkaista ja kansoista, kuten nykyajan lapsille tehdyt, helposti muistettavat sen rimij&auml;rjestelm&auml;n avulla, johon nimien on sovittava. Saxo k&auml;ytt&auml;&auml; t&auml;llaista alliteroivien nimien luetteloa kertoessaan Bravallassa taistelleista; mutta h&auml;n t&auml;ytt&auml;&auml; alkuper&auml;isen norsen tekstin.&nbsp;</font><font>N&auml;ihin englanninkielisiin&nbsp;</font><em><font>versus memoriales -lauseisiin</font></em><font>&nbsp;sekoittuu my&ouml;s muuta. Mukana on moraalinen pohdinta, jota nykyajan saarnojen ja luentojen kuulijan ei kannata pilkata; ja tekstiss&auml; on kaksi kohtaa, jotka k&auml;sittelev&auml;t legendaarisia yksityiskohtia &ndash; toinen Offasta ja toinen Hrothgarista ja Hrothwulfista.<br /><br />Viidennell&auml;kymmenennell&auml; rivill&auml;, joka muuten kuulostaa hyv&auml;lt&auml; s&auml;keist&ouml;lt&auml;, Kaukovaeltaja luopuu persoonattomista ja kuulopuheisiin perustuvista tiedoistaan &#8203;&#8203;ja puhuu runon loppuosassa asioista, joita h&auml;n on itse n&auml;hnyt. Se on sekalainen kuvaus, ei vain sis&auml;ll&ouml;lt&auml;&auml;n, vaan my&ouml;s tyylilt&auml;&auml;n, hengelt&auml;&auml;n ja vaikutuksiltaan. Matkareittins&auml; mahdottomia israelilaisia &#8203;&#8203;ja assyrialaisia &#8203;&#8203;lukuun ottamatta laulaja paljastaa joko alkuper&auml;ns&auml; moninaisuuden tai kyvytt&ouml;myytens&auml; kertoa hyv&auml;&auml;, iloista ja todenn&auml;k&ouml;ist&auml; valhetta, jollaista Mandevillen edell&auml;k&auml;vij&auml;lt&auml; voi odottaa; matkustellut mies lis&auml;ksi &auml;nkytt&auml;&auml; eteenp&auml;in kuin avuttomin taiteilija ja puhkeaa nyt&nbsp;</font><font>ja liikuttavaan runoon. H&auml;nen kuvauksensa vierailustaan &#8203;&#8203;Eormanricissa on osittain ihailtavasti tehty. Lopulta h&auml;n on hiljaa; sanavarasto lukitaan uudelleen; ja pieness&auml; epilogissa jonkun my&ouml;t&auml;tuntoisen kirjurin kyn&auml; kiteytt&auml;&auml; minstrelin el&auml;m&auml;n ja laulaa enimm&auml;kseen englantia, kertos&auml;keit&auml;, memento&nbsp;</font><em><font>mori.</font></em><br /><br /><font>Siin&auml;p&auml; Widsithille t&auml;m&auml; vanhin pelastetuista varhaisista englanninkielisist&auml; runoista, joka h&auml;nest&auml; kertoo. H&auml;nen oletetut sanansa on ilmeisesti koottu eri paikoissa ja aikoina. Hyvin todenn&auml;k&ouml;isesti kertomus h&auml;nen todellisista vaelluksistaan, jatkuva ja tiettyihin tilanteisiin liittyv&auml;, saattaa olla runon alkuper&auml;inen osa, kuten tohtori Lawrence ehdottaa; mutta edes t&auml;t&auml; vaatimatonta v&auml;itett&auml; ei voida vahvistaa varmasti. Yksik&auml;&auml;n laulaja ei ole koskaan n&auml;hnyt tai tehnyt sit&auml;, mit&auml; Widsith v&auml;itt&auml;&auml; n&auml;hneens&auml; ja tehneens&auml;; ja joillakin v&auml;itteill&auml; ei voi olla mit&auml;&auml;n todellisuuspohjaa kenenk&auml;&auml;n kokemuksessa. Widsithin tarina on fiktiota, joten on my&ouml;nnett&auml;v&auml;; mutta Widsith itse on totta. H&auml;net pelastetaan menneisyydest&auml; omituisen tilkkut&auml;kkitarinan avulla, joka v&auml;itt&auml;&auml; olevansa h&auml;nen itse keksim&auml;ns&auml; ja joka k&auml;sittelee yksinomaan &ndash; kuten h&auml;nen veljens&auml; Deorin tarina my&ouml;s k&auml;sitteli &ndash; mannertenv&auml;lisi&auml; paikkoja, henkil&ouml;it&auml; ja aikoja. Kuten toinen paljon my&ouml;hempi laulaja, saksalainen Traugemund,</font><font>&nbsp;h&auml;n tulee "tosi tarinan" kanssa monista outoista asioista, joita h&auml;n on n&auml;hnyt vaelluksillaan.<br /><br />&#8203; Mies, joka kopioi h&auml;net Exeter-kirjaan, on t&auml;ytynyt olla menneisyyden yst&auml;v&auml;; t&auml;m&auml;n vanhan laulajan pelastaminen omituisine matkareitteineen, eeppisten katkelmineen ja historian ja el&auml;m&auml;kerran kuluneine romuineen on saattanut hyvinkin olla kallisarvoista antikvaariselle. Lis&auml;ksi voi ep&auml;ill&auml;, ett&auml; t&auml;m&auml; k&auml;tev&auml; matkailija oli luonut useita runoja, jotka liittyiv&auml;t enemm&auml;n tai v&auml;hemm&auml;n yleiseen aihepiiriin ja jotka v&auml;littiv&auml;t "asioita, jotka kaikkien&nbsp;</font><font>tiet&auml;&auml;".&nbsp;</font><em><font>Widsithin mukaan t&auml;m&auml;</font></em><font>&nbsp;oli hyv&auml; vahvistus t&auml;llaisille v&auml;itteille, aivan kuten Alfred tai Hending tai kuka tahansa muu oli luotettava sananlaskun asiantuntija. On t&auml;ytynyt olla monia kertomuksia, joissa runonlaulaja puhui kaukaisista matkoistaan, mutta ei maininnut omaa nime&auml;&auml;n. Kuten M&ouml;ller huomauttaa, ihmiset kutsuisivat h&auml;nt&auml; juuri siksi kuin h&auml;n sanoi olevansa &ndash; kaukaiseksi vaeltajaksi. Nimi oli yleisnimi. Toisessa mieless&auml; Robinsonin nimest&auml; tuli yleisnimi niille todellisille tarinoille, joita Defoen houkuttelevaa polkua seuranneet miehet kertoivat ensimm&auml;isess&auml; persoonassa; 1700-luvulla "Robinsoneja" oli satoja.<br />&#8203;</font><br /><font>T&auml;m&auml; pedanttinen Widsith saattaa olla jossain m&auml;&auml;rin englantilaisen kyn&auml;n luomus, mutta todellinen kiert&auml;v&auml; laulaja on pelastettu mannermaisesta perinteest&auml; h&auml;nen nimens&auml; kautta. Sankarillisten runolaulujen loisto kaikuu yh&auml; h&auml;nen horjuvassa puheessaan. H&auml;nell&auml; on hoviaksentti ja ylh&auml;iset k&auml;yt&ouml;stavat; h&auml;n k&auml;ytt&auml;&auml; vain kuninkaan unelmapukua ja ottaa vastaan &#8203;&#8203;vain kuninkaallisia lahjoja. Toivoisi syv&auml;sti, ett&auml; h&auml;n olisi kertonut itsest&auml;&auml;n enemm&auml;n ja olisi pit&auml;nyt pidemp&auml;&auml;n kiinni siit&auml; taistelutahdista, jonka h&auml;n niin hyvin osuu; mutta on kiitollinen siit&auml;, ett&auml; h&auml;n on meill&auml; mill&auml; ehdoilla tahansa.</font><br /><br /><font><font>WIDSITH<br />&#8203;&rdquo;KAUKAINEN VAELTAJA&rdquo;</font></font><br /><br /><font>Widsith puhui, sana-aarre avattu,&nbsp;</font><br /><font>joka oli kaukaisimmillaan kulkenut maan&nbsp;</font><br /><font>kansojen keskuudessa ihmisheimojen kautta, usein ker&auml;ten&nbsp;</font><font>runsaasti kultaa.&nbsp;Myrgingin suvusta<br /><br />&#8203;5&nbsp;</font>Kaunis Ealhhild, sovinnon kutoja, meni ensin,<br />etsim&auml;&auml;n Hrethanin kuninkaan kotia,--<br />id&auml;st&auml;, Angliasta,&mdash; hurja Eormanric,<br />liiton rikkoja - paljon h&auml;n lauloi.<br />10 "Olen kuullut monista miehist&auml;, jotka pitiv&auml;t valtaa.<br />El&auml;k&ouml;&ouml;n jokainen johtaja oikein,<br />jaarli jaarlin per&auml;&auml;n hallitkoon kunniassa,<br />joka ajattelee menestyv&auml;ns&auml; ja valtaistuimensa s&auml;ilytt&auml;v&auml;ns&auml;!<br />N&auml;ist&auml; oli Hwala jonkin aikaa paras,<br />15 ja Aleksanteri, kaikista&nbsp;<br /><font>ihmiskunnasta suurin, ja h&auml;n menestyi parhaiten&nbsp;</font><br /><font>kaikista maan p&auml;&auml;ll&auml; olevista, joista olen koskaan kuullut.&nbsp;</font><br /><font>Attila hallitsi hunneja ja Eormanric &#8203;&#8203;gootteja,&nbsp;</font><br /><font>Bekka baneja,</font><font>&nbsp;Burgundy Gifeca.<br />20&nbsp;</font><font>C&aelig;sar hallitsi kreikkalaisia &#8203;&#8203;ja C&aelig;lic-suomalaisia,&nbsp;</font><br /><font>Hagena Holmrygas, Heoden Glommaseja.&nbsp;</font><br /><font>Witta hallitsi Suevesia ja Wada</font><font>&nbsp;H&aelig;lsingej&auml;,&nbsp;</font><br /><font>Meacaa Myrgingej&auml; ja Mearchealfia Hundingeja.&nbsp;</font><br /><font>Theodric&nbsp;hallitsi Frankeja ja Thyle Rondingeja,<br />25&nbsp;</font>Breoca Brondingeja, Billing Wernaseja.<br />Oswine hallitsi Eowas, Ytas&nbsp;Gefwulfia,<br />Fin&nbsp;the Folcwalding Frisian klaaneja.<br />Sigehere pisin Sea-Daneja hallitsi,<br />30&nbsp;<font>Wald Woingit, Wod Th&uuml;ringenil&auml;iset,&nbsp;</font><br /><font>S&aelig;ferth Sycgan, Swedeja Ongentheow,&nbsp;</font><br /><font>Sceafthere Ymbraa, Sceafa Longbardeja,&nbsp;</font><br /><font>Hun H&aelig;tweraa, Holen hallitsi Wrosnateja.&nbsp;</font><br /><font>Hringwald oli Herefarien korkein kuningas.(Sormusvalta)<br />35</font><font>Offa&nbsp;</font><font>hallitsi angleja; Alewih Daneja &ndash;&nbsp;</font><br /><font>koko ihmiskunnasta mielist&auml; rohkeimmat,&nbsp;</font><br /><font>mutta ei koskaan Offan kanssa jaarlin arvoon ylt&auml;nyt:&nbsp;</font><br /><font>sill&auml; Offa voitti, kaikista miehist&auml; ensimm&auml;isen&auml;,&nbsp;</font><br /><font>viel&auml; poikasena, laajimman valtakunnan:</font><br /><font>40 Kukaan h&auml;nen ik&auml;isens&auml; ei osoittanut jaaruutta enemm&auml;n </font><font>yhden ainoan merkin taistelun paineessa:&nbsp;</font><br /><font>Myrgingi&auml; vastaan&nbsp;</font><font>&#8203;&#8203;Fifeldorin merkitsem&auml;t rajat:</font><font>&nbsp;siit&auml; l&auml;htien Sueve ja Angle pitiv&auml;t sit&auml;&nbsp;</font><br /><font>hallussaan, Offan voittaessa.<br />45&nbsp;</font>Hrothwulf ja Hrothgar eliv&auml;t pisimp&auml;&auml;n serkkuina sukulaisuussuhteessa, kun he olivat kukistaneet Wicingien suvun, kaataneet Ingeldin ylpeyden ja<br />hakanneet Heathobardin suvun Heorotissa.<br />&#8203;<br />50&nbsp;<font>Niin min&auml; kuljin l&auml;pi monien vieraiden valtakuntien</font><br /><font>t&auml;ll&auml; laajalla maapallolla, aina kun onni tai onnettomuus&nbsp;</font><br /><font>tuli tietooni; sukulaisiani, &nbsp;</font><font>kaukana kansastani, seurasin eteenp&auml;in.&nbsp;</font><br /><font>Siksi voin laulaa ja kertoa tarinoitani,<br />&#8203;<br />55&nbsp;</font><font>simahallin miehille esit&auml;n rukoukseni,&nbsp;</font><br /><font>kuinka ylh&auml;iset sankarit minulle lahjoja kasasivat.&nbsp;</font><br /><font>Olin hunnien ja hrethanilaisten goottien,</font><br /><font>Swedien ja Geattien</font><font>&nbsp;ja etel&auml;isten Danien,&nbsp;</font><br /><font>Wenlasien&nbsp;ja W&aelig;rnojen ja Wicingien kanssa,<br />60&nbsp;</font>Gefthasin ja Winedasin ja yhdess&auml; Geflegasin,<br />ja Anglien yhdess&auml; Suevesien ja yhdess&auml; &AElig;nenasin,<br />yhdess&auml; Saksien ja Scygan &nbsp;ja yhdess&auml; Miekkaiten,<br />yhdess&auml; Hronasin ja Deanasin yhdess&auml; Heatho-Reamas (Hiiden Maailmoissa?).<br /><br />&#8203;65&nbsp;<font>ja burgundilaisten kanssa sain sormuksen,&nbsp;</font><br /><font>kun Guthhere&nbsp;</font><font>antoi minulle kimaltelevan aarteen&nbsp;</font><br /><font>lauluni palkkioksi: ei mik&auml;&auml;n mit&auml;t&ouml;n kuningas!&nbsp;</font><br /><font>Frankkien, friisien ja frumtingien kanssa olin,&nbsp;</font><br /><font>Rugasin, Glomman ja Rumwalan kanssa.</font><br /><font>70</font><font><font>Samoin min&auml; olin Italiassa&nbsp;</font><font>&AElig;lfwinen</font></font><br /><font>kanssa: tiesin koko ihmiskunnasta, ett&auml; h&auml;nell&auml; oli&nbsp;</font><br /><font>kaunein k&auml;si, jonka maineensa h&auml;n saisi kasvamaan,&nbsp;</font><br /><font>syd&auml;n vastahakoisimmin lahjoittaen sormuksia,&nbsp;</font><br /><font>kiilt&auml;vi&auml; koruja, Eadwinen poika.<br />75&nbsp;</font><font>Saraseenien kanssa olin, ja my&ouml;s Seringien,&nbsp;</font><br /><font>kreikkalaisten ja suomalaisten kanssa, ja Caesarin</font><font>&nbsp;kanssa my&ouml;s.&nbsp;</font><font>H&auml;n, joka hallitsi juhlijoiden kaupunkeja,&nbsp;</font><font>k&auml;ytti Walasin&nbsp;</font><font>valtakunnan rikkauksia. Yhdess&auml;&nbsp;</font><font>Skottien, piktien ja skridi-suomalaisten&nbsp;</font><font>kanssa olin min&auml;,<br />&#8203;</font><br /><font>80 L</font>ith-wickingien, Leonasien ja Langobardien,<br />Hiisien, H&aelig;retien ja Hunding-kansan kanssa.<br />Yhdess&auml; Israelilaisten kanssa olin min&auml; ja entisten Syringien, Heprealaisten ja intiaanien kanssa my&ouml;s Egyptiss&auml;. Meedialaisten, Persialaisten ja Myrgien kanssa,<br />85 ja my&ouml;s Mofdingasin ja sen takana olevien Myrgien&nbsp;<br /><font>sek&auml; Amothingien ja It&auml;-Thyringien, </font><font>Eolasin, Istasin ja Idumealaisten kanssa.&nbsp;</font><font>Ja&nbsp;</font><font>olin Eormanrikin kanssa koko sen ajan, kun &nbsp;</font><font>goottilaisten kuningas oli minulle armollinen.<br />90&nbsp;</font><font><font>Sormuksen, jonka h&auml;n antoi minulle, linnoitusten hallitsija, johon&nbsp;</font><font>oli &scaron;illinginlaskun mukaan p&auml;&auml;tynyt 600 puhdasta kultaa aarteeksi;&nbsp;tein sitten Eadgilsista t&auml;m&auml;n omistajan,&nbsp;</font><font>kyp&auml;r&auml;herrani,&nbsp;</font><font>kun palasin kotiin,<br />&#8203;95&nbsp;</font></font>rakastettuni, maksuksi maasta, jonka h&auml;n minulle antoi. Ensin Myrgingsist&auml;, is&auml;ni kodista.<br />Sitten Ealhhild antoi minulle toisen sormuksen,<br />rohkeiden joukon kuningatar, Eadwinen tyt&auml;r.<br />H&auml;nen ylistykseni levisi monien maiden halki<br /><br /><font>100</font><font>aina laulussa minua kehotettiin kertomaan,&nbsp;</font><br /><font>miss&auml; taivaan alla olin kuullut parhaasta&nbsp;</font><br /><font>kultakoristeisesta kuningattaresta h&auml;nen lahjojaan jakamassa.</font><br /><font>Sitten min&auml; ja Scilling&nbsp;</font><font>lauloimme kajahtavalla &auml;&auml;nell&auml;&nbsp;</font><br /><font>herramme edess&auml; kohottavan laulun:<br />105</font><font>&nbsp;</font><font>kovaa harpun s&auml;estyksell&auml; laulu kajahti,&nbsp;</font><br /><font>ja monet ylev&auml;n mielialan miehet&nbsp;</font><br /><font>puhuivat sanoin &ndash; kukapa voisi p&auml;&auml;tell&auml; &ndash;&nbsp;</font><br /><font>etteiv&auml;t he olleet koskaan tunteneet jalompaa laulua.&nbsp;</font><br /><font>Sielt&auml; vaelsin goottilaisten valtakunnan yli,<br />110&nbsp;</font>etsien aina vankimmat klaanilaiset. --<br />Sellaista oli Eormanricin jaarlien sarja:<br />Hetka ja Beadeca; molemmat Harlingit,<br />Emerca, Fridia; tuo it&auml;gootti my&ouml;s,<br />viisas ja rohkea, Unwenin is&auml;;<br />&#8203;<br />115&nbsp;<font>Secca ja Becca, Seafolan ja Theodric,&nbsp;</font><br /><font>Heathoric ja Sifeca, Hlithe ja Inggentheow,&nbsp;</font><br /><font>Eadwine ja Elsa,&nbsp;</font><font>- &AElig;gelmund ja Hangar&nbsp;</font><br /><font>sek&auml; Naapuri-Myrgingsien aatelisjoukko,&nbsp;</font><br /><font>Wulfhere ja Wyrmhere, - (sota ei ollut laiska,</font><br />120 kun hrethalaisten armeija &nbsp;<font>joutui puolustamaan&nbsp;</font><br /><font>vanhoja kotejaan Attilan laumalta Veikselin metsien luona! &ndash;&nbsp;</font><br /><font>R&aelig;dhere ja Rondhere, Rumstan ja Gislhere,&nbsp;</font><br /><font>Withergield&nbsp;</font><font>ja Freoteric, Wudga ja Hama: &nbsp;<br />125&nbsp;</font><font>Eiv&auml;t pahimpia </font><font>soturitovereita n&auml;m&auml;,&nbsp;</font><br /><font>vaikka nyt mainitsen heid&auml;t viimeisin&auml;!&nbsp;</font><br /><font>Heid&auml;n armeijastaan &#8203;&#8203;lensiv&auml;t usein vinkuen&nbsp;</font><br /><font>ulvovat </font><font>keih&auml;&auml;t vihamielist&auml; joukkoa kohti.&nbsp;</font><br /><font>Pakolaiset voittivat siell&auml; punottua kultaa,<br />130&nbsp;</font>miehet ja naiset, Wudga ja Hama.<br />Niin min&auml; aina n&auml;in el&auml;ess&auml;ni huomasin,<br />ett&auml; h&auml;n on rakkain maan asukkaille,<br />jonka Jumala on nostanut hallitsemaan ihmisi&auml;,<br />niin kauan kuin h&auml;n el&auml;&auml; t&auml;&auml;ll&auml; maailmassa.&rdquo;<br /><br /><font>135&nbsp;</font><font>Niin on kohtalona vaeltaa&nbsp;</font><br /><font>laulumiesten mukana monien maiden halki&nbsp;</font><br /><font>kertoakseen tarpeensa ja kiitoksensa.&nbsp;</font><br /><font>Niin etel&auml;ss&auml; tai pohjoisessa, joku l&ouml;ytyy,&nbsp;</font><br /><font>sanavalmistaja ja aarteen halukas,<br />140&nbsp;</font><font>kohottaakseen ylistyst&auml;ns&auml; l&auml;&auml;niens&auml; edess&auml;,&nbsp;</font><br /><font>kunnioittaakseen h&auml;nen jaarlin arvoaan, -- kunnes kaikki on poissa, </font><font>valo ja el&auml;m&auml; yhdess&auml;: h&auml;n saa ylistyksen,&nbsp;</font><br /><font>pit&auml;&auml; taivaan alla ylpe&auml;&auml; nime&auml;.</font><br /><br /></font><ol><li><span><font color="#2a2a2a"><a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Author:Dr._W._W._Lawrence?action=edit&amp;redlink=1&amp;_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp"><font><font>Tohtori W. W. Lawrence</font></font></a><font><font>&nbsp;k&auml;sitteli aihetta hyvin&nbsp;</font></font><em><a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Modern_Philology?action=edit&amp;redlink=1&amp;_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp"><font><font>Modern Philology</font></font></a></em><font><font>&nbsp;-lehdess&auml;&nbsp;</font><font>lokakuun 1906 numerossa ja valotti useita runon h&auml;m&auml;r&auml;per&auml;isi&auml; kohtia. Lyhyt johdanto ja yht&auml; lyhyt loppusanat kirjoitettiin l&auml;hes varmasti Englannissa.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Katso Holderin toim., s. 257, VIII osan alku; ja&nbsp;</font></font><a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Author:Gu%C3%B0brandur_Vigf%C3%BAsson?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp"><font><font>Vigfusson</font></font></a><font><font>&nbsp;ja&nbsp;</font></font><a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Author:Frederick_York_Powell?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp"><font><font>Powell</font></font></a><font><font>&nbsp;,&nbsp;</font></font><em><font><font>Corpus Poeticum Boreale</font></font></em><font><font>&nbsp;, I, 353 ja sit&auml; seuraavat sivut.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Uhland,&nbsp;</font></font><em><font><font>Kansanlaulut</font></font></em><font><font>&nbsp;, I, 1.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">H&auml;nen minstrelismins&auml; vuoksi.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Syntyiv&auml;t &ndash; kenning tai metafora &ndash; huomattavasti haalistuneet.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Ensimm&auml;ist&auml; kertaa. Jos t&auml;st&auml; runosta on l&ouml;ydett&auml;viss&auml; johdonmukaisuutta, meid&auml;n on ajateltava Ealhhildia (ks. my&ouml;s jae 97) myrgien&nbsp;</font></font><span><font><font>(Elben l&auml;hell&auml; asuvan heimon) prinsessana, joka menee goottilaiseen hoviin Eormanricin vaimoksi (tavallinen nimitys on "sovinnon kutoja"). Widsith menee h&auml;nen mukanaan. Jos h&auml;nt&auml; kutsutaan Audoinin tytt&auml;reksi (siis Alboinin sisareksi) ja h&auml;nest&auml; n&auml;in ollen tehd&auml;&auml;n noin 1550 vuotta miest&auml;&auml;n nuorempi, ja jos Italian valloittaja sijoitetaan takaisin langobardien vanhaan kotiin, n&auml;m&auml; ep&auml;johdonmukaisuudet ovat vain osa legendaarista prosessia. T&auml;m&auml;n lyhyen prologin englantilaiselle kirjoittajalle h&auml;nen mannermaisten legendojensa hahmoilla, edes historiallisilla, ei ollut aikaj&auml;rjestyst&auml;. Kaikki kuuluivat yhteen; ja eri kansakunnat on kuvattu alkuper&auml;isill&auml; alueillaan. Edes englantilaisten suosikit eiv&auml;t koskaan l&auml;hde vanhasta kodistaan.</font></font></span></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>&rdquo;Sovinnon kutojan&rdquo; vastakohta. &rdquo;Hreth-goottien&rdquo; eli goottien kuningas Eormanric on tyypillinen tyranni germaanisissa legendoissa &ndash; todistaa&nbsp;</font></font><em><font><font>Deorin laulu</font></font></em><font><font>&nbsp;&ndash; ja m&auml;&auml;reet annetaan h&auml;nelle osana h&auml;nen oikeaa nime&auml;&auml;n. Ett&auml; h&auml;n ei ollut voittanut niit&auml; t&auml;m&auml;n oletetun avioliiton aikaan, vaan oli antelias prinssi, saamme selville jakeista 88 ja sit&auml; seuraavista, joissa laulaja l&auml;mmittelee muistellessaan hienoa palkkiota. M&auml;&auml;rej&auml; ei my&ouml;sk&auml;&auml;n pid&auml; ottaa liian kirjaimellisesti.&nbsp;</font></font><em><font><font>Beowulf</font></font></em><font><font>&nbsp;-runoilija puhuu &rdquo;Voittaja&rdquo;-Skyldingeist&auml; kertoessaan heid&auml;n tappiostaan. &ndash; &rdquo;Id&auml;st&auml;&rdquo; (pitk&auml;&auml;n v&auml;&auml;rinymm&auml;rretty) tarkoittaa, ett&auml; Ealhhildin ja Widsithin koti oli t&auml;m&auml;n prologin kirjoittajalle &rdquo;id&auml;ss&auml;&rdquo; Englannissa; Anglia on &rdquo;vanha koti&rdquo; Cimbrian niemimaalla ja Elben alajuoksulla. Ei kaukana t&auml;st&auml; vanhasta kodista, kirjoittajan ja h&auml;nen tuntemiensa legendojen mukaan, asui yh&auml; ryhmittymin&auml; gootteja ja vandaaleja id&auml;ss&auml;, It&auml;meren rannalla, ja viel&auml; l&auml;hemp&auml;n&auml; langobardit.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">T&auml;m&auml; luettelo, joka jakeissa 18 ja sit&auml; seuraavissa jakeissa osoittaa (esimerkiksi sanan &rdquo;hallitsi&rdquo; vuorotellen) selvi&auml; merkkej&auml; strofisesta tai s&auml;keist&ouml;rakenteesta, on valtavan etnologisesti kiinnostava. Se p&auml;&auml;ttyy nimiin, jotka antavat vilauksen itse legendasta, ja se osoittaa pyrkimyst&auml; systemaattiseen ryhmittelyyn. &ndash; My&ouml;s opetus, jolla se alkaa, on vanhan eepoksen niin usein k&auml;ytt&auml;m&auml;&auml;; gnominen runous on hyvin vanhaa, eik&auml; ole tarvetta laittaa n&auml;it&auml; opettavia rivej&auml; &rdquo;interpolaattoriin&rdquo;.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Sana tarkoittaa &rdquo;murhaajia&rdquo;. M&uuml;llenhoff laskee n&auml;ihin m&auml;&auml;reisiin muita kahdessa luettelossa olevia nimi&auml;, kuten (jae 59) Wicings eli &rdquo;viikingit&rdquo; tai &rdquo;leiriytyv&auml;t miehet&rdquo;; (jae 24) Rondings eli &rdquo;kilpimiehet&rdquo;; (jae 63) Swordweras eli &rdquo;miekkamiehet&rdquo; tai &rdquo;valan vannoneet miehet&rdquo;.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">N&auml;m&auml; olisivat germaanisen laulajan &auml;&auml;rip&auml;&auml;t, etel&auml; ja pohjoinen.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Baltian kansa. Hagena (ks.&nbsp;</font></font><em><font><font>Waldere</font></font></em><font><font>&nbsp;, B, 15) ja Heoden kuuluvat vanhaan Hildin myyttiin.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Wada, Wade ja Wayland selvisiv&auml;t valloituksesta ja olivat edelleen Chaucerin ajan suosikkeja. &rdquo;Wade-tarinat&rdquo; olivat sananlaskun veroisia. Teoksessa&nbsp;</font></font><em><a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Troilus_and_Criseyde?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp"><font><font>Troilus ja Criseide</font></font></a></em><font><font>, III, 614:&nbsp;</font></font><font><font>H&auml;n lauloi, h&auml;n soitti, h&auml;n kertoi tarinan Wadesta.</font></font><br /><font><font>Merenkulkijana h&auml;nell&auml; oli "veneens&auml;", johon Chaucer viittaa teoksessa&nbsp;</font></font><em><font><font>Merchant's Tale</font></font></em><font><font>&nbsp;, CT, E. 1424. Binz lis&auml;&auml; viittauksen teokseen&nbsp;</font></font><em><font><font>Sir Bevis</font></font></em><font><font>&nbsp;, joka tekee Waden lent&auml;j&auml;st&auml; "tulihirvi&ouml;n", kuten Beowulf, sek&auml; viittauksen Maloryn teoksessa&nbsp;</font></font><em><font><font>Morte D'Arthur</font></font></em><font><font>&nbsp;: "yht&auml; mahtava kuin aina oli Wade..." &ndash; voiman ja kyvykkyyden vertailu.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Ei tietenk&auml;&auml;n gootti, vaan frankkien kuningas.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>H. M&ouml;ller julistaa teoksessaan&nbsp;</font></font><em><font><font>Altenglisches Volksepos</font></font></em><font><font>&nbsp;(s. 88) n&auml;iden yttien olevan ne ihmiset, jotka hy&ouml;kk&auml;siv&auml;t Kentiin ja asettuivat sinne asumaan &ndash; eiv&auml;t tanskalaiset juutit, vaan friisil&auml;inen heimo.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><em><font><font>T&auml;m&auml;n jakeen, samoin kuin kohtien 29 ja 31, osalta katso edell&auml; k&auml;&auml;nnetty&auml; Finnsburgin</font></font></em><font><font>&nbsp;katkelmaa&nbsp;</font><font>ja&nbsp;</font></font><em><font><font>Beowulfin</font></font></em><font><font>&nbsp;jaksoa , jakeet 1068 ja sit&auml; seuraavat.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><em><font><font>Beowulf</font></font></em><font><font>&nbsp;, jae 620, kertoo Hrothgarin kuningattaren kuuluvan <u>Helmingien sukuun.</u></font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><em><font><font>Ibid.</font></font></em><font><font>&nbsp;, jakeet 2472 ja 2910, kerrotaan tarina Sweden ja Geatin v&auml;lisist&auml; kamppailuista, joissa t&auml;ll&auml; kuninkaalla on osansa.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Mannermaiden Anglien legendaarinen kuningas. Mercian kuningas Offa polveutui t&auml;st&auml; vanhemmasta nimikaimasta aina Wodeniin asti. &ndash; Katso my&ouml;s&nbsp;</font></font><em><font><font>Beowulf</font></font></em><font><font>&nbsp;, jakeet 1949, 1957.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Eider-joki.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Ks.&nbsp;</font></font><em><font><font>Beowulf</font></font></em><font><font>&nbsp;, jakeet 1017, 1181 alkaen. Hrothwulf on kuningas Hrothgarin veljenpoika, ja ilmeisesti jos vanha kuningas kuolisi, h&auml;n olisi h&auml;nen lastensa luonnollinen holhooja. Kuningatar (1181) ilmaisee luottamuksensa siihen, ettei Hrothwulf siin&auml; tapauksessa k&auml;ytt&auml;isi asemaansa hyv&auml;kseen. Vaikuttaa silt&auml;, &#8203;&#8203;ett&auml; h&auml;n pelk&auml;si toisin, ja h&auml;nen pelkonsa olivat perusteltuja; mutta t&auml;m&auml; nykyinen kohta osoittaa, ett&auml; sed&auml;n el&auml;ess&auml; h&auml;n ja h&auml;nen veljenpoikansa ty&ouml;skenteliv&auml;t sopusoinnussa; ja mainittu voitto on se, kun Ingeld, Hrothgarin v&auml;vy, rikkoi valansa (&nbsp;</font></font><em><font><font>B.</font></font></em><font><font>&nbsp;, 84) ja kostoksi vanhoista v&auml;&auml;ryyksist&auml; (&nbsp;</font></font><em><font><font>B.</font></font></em><font><font>&nbsp;, 2024 alkaen, kertoo tarinan ja ennustaa vaikeudet) hy&ouml;kk&auml;si Tanskan kuningaskuntaan. Herotissa (Hrothgarin suuressa salissa) h&auml;net ly&ouml;d&auml;&auml;n pahasti. &ndash; Ks. my&ouml;s Hrolf-Krakin saaga.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Vanhassa merkityksess&auml; &rdquo;set&auml; ja veljenpoika&rdquo;, mik&auml; on tekstin kirjaimellinen merkitys. Arthurin ja Gawainin balladissa sed&auml; ja veljenpoika sanoo j&auml;lkimm&auml;iselle: &rdquo;sin&auml; olet minun set&auml;ni&rdquo; &ndash; sisarenpoika.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Author:John_Rh%C5%B7s?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp"><font><font>Rhys</font></font></a><font><font>&nbsp;,&nbsp;</font></font><em><a href="https://en-wikisource-org.translate.goog/wiki/Celtic_Heathendom?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp"><font><font>Celtic Heathendom</font></font></a></em><font><font>&nbsp;, s. 248, huomauttaa, ett&auml; kelttil&auml;iset runonlauluntekij&auml;tkin teeskenteliv&auml;t olleensa l&auml;sn&auml; kuvailemissaan kohtauksissa.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Hunnit ja gootit, kuten aiemmin Attilan ja Eormanricin kohdalla, kuuluvat yhteen. Ks.&nbsp;</font></font><em><font><font>Waldere</font></font></em><font><font>&nbsp;ja&nbsp;</font></font><em><font><font>Hildebrand.</font></font></em></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Katso Beowulfin johdanto&nbsp;</font></font><em><font><font>.</font></font></em></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Wulfgar Beowulfissa&nbsp;</font></font><em><font><font>,</font></font></em><font><font>&nbsp;jakeessa 348, on "vendlien prinssi", kenties paljon pohjoisempana asuva tanskalainen heimo. M&uuml;llenhoff samaistaa heid&auml;t vandaaleihin, jotka asuivat aikoinaan It&auml;meren rannalla, kuten my&ouml;s wendej&auml;. Vanhaa ryhmittym&auml;&auml;, ennen sankarikauden luonutta suurta heimojen liikehdint&auml;&auml;, pidet&auml;&auml;n t&auml;ss&auml; katkeamattomana.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Heimo Etel&auml;-Norjassa. Ks.&nbsp;</font></font><em><font><font>Beowulf</font></font></em><font><font>&nbsp;, jakeet 519&ndash;529. Jakeita 59&ndash;63 k&auml;&auml;nnett&auml;ess&auml; on j&auml;tetty pois tarpeeton sana &rdquo;min&auml; olin&rdquo;. N&auml;m&auml; jakeet ovat pidempi&auml; kuin muut, paitsi jakeet 68&ndash;76 ja 79&ndash;84.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Th&uuml;ringenil&auml;iset.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Katso&nbsp;</font></font><em><font><font>Walderet.</font></font></em><font><font>&nbsp;H&auml;n on&nbsp;</font></font><em><font><font>Nibelungien</font></font></em><font><font>&nbsp;Gunther, mutta erilainen.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Eli &rdquo;roomalais-walesilainen&rdquo;, Rooman muukalaiset. Er&auml;s omituinen kansanomaisen etymologian piirre muutti Romuluksen anglosaksiseksi Romwalukseksi.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>T&auml;m&auml; on kuuluisa Alboin, Audoinin (=Eadwine anglosaksiksi) poika, langobardi- eli lombardikuningas, joka hy&ouml;kk&auml;si Italiaan vuonna 568&nbsp;</font></font><span><font><font>jKr.</font></font></span><font><font>&nbsp;H&auml;nen kansansa oli jo siirt&auml;nyt alueensa Elben l&auml;heisyydest&auml; Tonavalle. Diakoni Paavali kertoo, ett&auml; Alboinin anteliaisuus ja maine tunnettiin kaikilla germaanisilla kielill&auml; "ja niit&auml; laulettiin heid&auml;n lauluissaan".</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Rimit ovat ep&auml;j&auml;rjestyksess&auml;, mutta&nbsp;</font></font><em><font><font>Creacum</font></font></em><font><font>&nbsp;vastaa&nbsp;</font></font><em><font><font>Caserelle&nbsp;</font></font></em><em><font><font>k</font></font></em><font><font>&nbsp;-&auml;&auml;nteell&auml;&nbsp;</font><font>.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Kirjaimellisesti &rdquo;viiniburgi&rdquo;, juhla-alue.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Kuten edell&auml;, &rdquo;ulkomaalaiset&rdquo;; italialaisia &#8203;&#8203;kutsutaan saksalaisten keskuudessa edelleen &rdquo;walesilaisiksi&rdquo;.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Todenn&auml;k&ouml;isesti "lumikenk&auml;suomalaiset", jollaisista kuningas Alfred kuuli merikapteenilta. Jakeissa 20 ja 77 mainitut suomalaiset sijaitsevat M&uuml;llenhoffin mukaan Koillis-Euroopassa.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Assyrialaiset.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">&rdquo;Lista&rdquo; on t&auml;ss&auml; pahoin vaurioitunut symmetrian osalta ja sortuu erikoiseen pedanttisuuteen.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>T&auml;st&auml; alkaa osa, jota voidaan perustellusti pit&auml;&auml; runon vanhimpana ja parhaana. Lukijan tulisi huomata tyylin ja ilmaisun yht&auml;l&auml;isyydet Beowulfin tyylin ja ilmaisun kanssa&nbsp;</font></font><em><font><font>.</font></font></em><font><font>&nbsp;Kenningej&auml; on kasattu, varianttitoistossa, kahdelle kuninkaalle. Sit&auml;, ett&auml; Widsith antoi saamansa omalle kuninkaalleen, tulisi verrata Beowulfin vastaavaan tekoon; j&auml;lkimm&auml;inen saa maata vastineeksi, edellinen maksaa jo annetusta maasta.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Painavaan kultasormukseen on merkitty sen arvo. My&ouml;s kultaspiraaleja kierrettiin usein k&auml;sivarren ymp&auml;rille; yksi spiraalista katkennut kierros oli ratkaiseva. Kuninkaan kenning on siis "sormuksenmurtaja".</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Kuninkaan suosikkikenning-nimityksi&auml; on h&auml;nen kansansa &rdquo;kyp&auml;r&auml;&rdquo;, &rdquo;turvapaikka&rdquo;, &rdquo;suojapaikka&rdquo; tai &rdquo;satama&rdquo;.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Herra vai kuningas.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Jos henkil&ouml;t ja paikat t&auml;ss&auml; t&auml;ytyy asettaa jonkinlaiseen johdonmukaiseen suhteeseen sek&auml; kesken&auml;&auml;n ett&auml; prologin lausuntojen kanssa, Heinzelin suunnitelma on v&auml;hiten altis moitteille. Widsith j&auml;tt&auml;&auml; kotinsa Myrgingin keskuudessa, jostain Holsteinin ja kuninkaansa Eadgilsin l&auml;hist&ouml;lt&auml;,&nbsp;</font></font><span><font><font>ja laulaa tiens&auml; Italiaan, miss&auml; suuri Alboin (&AElig;lfwine) toivottaa h&auml;net tervetulleeksi ja l&auml;hett&auml;&auml; h&auml;net valloittajan sisaren, Ealhhildin, kanssa avioliittomatkalle Eormanriciin. H&auml;n viipyy jonkin aikaa goottilaisessa hovissa ja saa loistavan palkkion. T&auml;t&auml;, er&auml;&auml;nlaisessa vanhan eepoksen lukijoille tutussa ennakoivassa lausekkeessa, jota ep&auml;ilem&auml;tt&auml; vaativat sen alkuper&auml;iset kuulijat uteliaisuuden vuoksi, kuvaillaan edelleen aikomuksena maksaa Widsithin herralle, kun laulaja palaa kotiin, nyt tai aiemmin palautetuista is&auml;n tiloista. Mutta uusi kuningatar antaa Widsithille toisen sormuksen, jonka ylistyst&auml; h&auml;n on laulanut ja laulaa uudelleen. H&auml;nen inspiroimanaan h&auml;n ja Scilling lauloivat upeasti goottilaiselle hoville, niin etteiv&auml;t gootitkaan, vanhan minstrel-taiteen ensimm&auml;iset ja suurimmat mestarit, muistakaamme -voineet keksi&auml; parempaa.&nbsp;Vaikka se onkin fiktiota, t&auml;m&auml; on johdonmukaista, sik&auml;li kuin se menee. Sitten seuraa kuvaus Eormanricin seurueesta, nimien sekaannus, jossa on ripaus legendaa; ja Widsith on tehnyt niin. Tri Lawrence huomauttaa, ett&auml; ottaen huomioon anglosaksisen runotyylin ristikuvion, ei ole lainkaan varmaa, ett&auml; Widsithin ja Scillingin oletetaan laulavan Eormanricin hovissa. &rdquo;Herramme&rdquo; voi hyvinkin olla Eadgils, kuten jakeessa 94.</font></font></span></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Katso kuningattaren velvollisuuksien yhteenveto Beowulfin huomautuksesta&nbsp;</font></font><em><font><font>,</font></font></em><font><font>&nbsp;jae 622. &rdquo;Kultakoristettu&rdquo;, kullalla koristeltu, on tavallinen adjektiivi ylh&auml;issyntyisist&auml; daameista.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>M&uuml;llenhoff,&nbsp;</font></font><em><font><font>Runenlehre</font></font></em><font><font>, s. 54, tekee t&auml;st&auml; nimest&auml; merkityksen &rdquo;sointuva&rdquo; &ndash; toinen nimitys, kuten &rdquo;Widsith&rdquo; itse, scopin kielell&auml;&nbsp;</font></font><em><font><font>.</font></font></em></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>M&uuml;llenhoffin j&auml;rjestely&auml; noudatetaan t&auml;ss&auml; siten, ett&auml; nimet on valittu Eormanricin seurueen luettelosta, vaikka ne todellisuudessa ovatkin&nbsp;</font></font><span><font><font>per&auml;isin useista l&auml;hteist&auml; ja mielikuvituksesta. Eormanricin saaga itsess&auml;&auml;n ei tule selv&auml;sti esiin; pohjoismaisessa kertomuksessa Swanhild, h&auml;nen vaimonsa (= kenties Ealhhild), surmataan v&auml;itetyn uskottomuuden vuoksi. T&auml;ss&auml; ei vihjata t&auml;st&auml; kaikesta, vaikka kuuluisan "luoton rikkojan" seuraajien joukossa on nimelt&auml;&auml;n Becca, petturi Bikki pohjoismaisessa legendassa.</font></font></span></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">N&auml;m&auml; nimet esiintyv&auml;t Essexin myyttisess&auml; sukututkimuksessa ja tarkoittavat "teurastus" ja "taistelu".</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">It&auml;gootti on Ostrogotha, joka Jordanesin mukaan oli Hunni, t&auml;m&auml;n s&auml;keen Unwenien, is&auml;.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Langobard-kuninkaiden nimet.</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Katso&nbsp;</font></font><em><font><font>Beowulf</font></font></em><font><font>&nbsp;, v. 2051.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>My&ouml;hemm&auml;n saksalaisen legendan mukaan Hama, Heime, on&nbsp;</font></font><em><font><font>Beowulfissa</font></font></em><font><font>&nbsp;(jae 1198) sanottu vieneen mukaansa kuuluisan Brising-kaulakorun.</font></font></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a"><font><font>Litotes, kuten Beowulfissa&nbsp;</font></font><em><font><font>.</font></font></em></font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">&rdquo;Huutaen.&rdquo; Katso kuningas <strong>Heidrekin</strong> arvoitus nuolesta: &rdquo;Se lent&auml;&auml; korkealle huutaen &auml;&auml;neen.&rdquo; . . .</font></span></li><li><span><font color="#2a2a2a">Kierretty, kuten renkaissa ja vastaavissa.</font></span></li><li><font color="#2a2a2a"><span><font><font>Widsithin sanat p&auml;&auml;ttyv&auml;t hienoon kumarrukseen kuninkaalle, jonka suosioon h&auml;n luottaa leiv&auml;n hankkimisessa. Jopa epilogissa on havaittavissa ammattimainen s&auml;vy. Minstrelit ovat todellinen maineen &auml;&auml;ni; kohtele heit&auml; sen mukaisesti &ndash; kuten Hamlet neuvoi n&auml;yttelij&ouml;ist&auml;. Minstreleiden huonon kohtelun seurauksista, katso Uhlandin vaikuttava pieni n&auml;ytelm&auml;,&nbsp;</font></font><em><font><font>Des S&auml;ngers Fluch.</font></font></em></span>&#8203;</font></li></ol></div>   					 				</td>			</tr> 		</tbody> 	</table> </div></div></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:right"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2026-10-07-kello-21-57-39_orig.png" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%">de Finnum ja muita Suomeen viittavia sanoja jatkuu viel&auml; runo-otteiden j&auml;lkeen, joka lis&auml;&auml; Exeter -kirjaan lis&auml;&auml; kiinnostusta. </div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;">Lopullinen puhdistettu versio:<br />&#8203;<br /><font color="#2a2a2a"><strong>WIDSITH</strong><br /><br />"KAUASKULKIJA"<br />&#8203;<br />Widsith puhui, sanavarastonsa avasi,<br />h&auml;n joka kauimmas oli vaeltanut maan kansojen joukossa,<br />heimojen l&auml;pi ihmisten, usein salissa saaden<br />rikkaan palkan kullasta. Myrgingien sukua<br />h&auml;nen esi-is&auml;ns&auml; her&auml;siv&auml;t. Kauniin Ealhhildin,<br />sovun kutojan kanssa h&auml;n ensin l&auml;hti,<br />etsien Hrethan-kuninkaan kotia<br />id&auml;st&auml;, Angliasta,&mdash;Eormanrikin julman,<br />liittojen turmelijan.<br /><br />Paljon h&auml;n lauloi.<br /><br />Monta miest&auml; olen kuullut, jotka valtaa pitiv&auml;t. El&auml;k&ouml;&ouml;n jokainen johtaja oikein, jaarli jaarliin j&auml;lkeen kunniassa hallitkoon, joka aikoo menesty&auml; ja valtaistuimensa s&auml;ilytt&auml;&auml;! N&auml;ist&auml; oli Hwala aikansa paras, ja Aleksanteri kaikista suurin ihmissuvun joukossa, ja eniten h&auml;n menestyi kenest&auml;k&auml;&auml;n maan p&auml;&auml;ll&auml;, josta koskaan kuulin.</font><br /><br /><font color="#2a2a2a"><strong><u>Attila&nbsp;</u></strong><strong><u>hallitsi Hunneja, Eormanric Gootteja</u></strong></font><font color="#000000">, </font><br /><font color="#000000">Becca Baningeja, Gifeca Burgundeja. </font><br /><font color="#000000">C&aelig;sar Kreikkalaisia ja </font><strong style="color:rgb(0, 0, 0)">C&aelig;lic Finnej&auml;</strong><font color="#000000">, </font><br /><font color="#000000">Hagena Holmrygej&auml;, Heoden Glommeja. </font><br /><font color="#000000">Witta Suevej&auml;, ja </font><strong style="color:rgb(0, 0, 0)">Wada</strong><font color="#000000"> H&aelig;lsingej&auml;, </font><br /><font color="#000000">Meaca Myrgingej&auml;, Mearchealf Hundingeja. </font><br /><font color="#000000">Theodric Frankkeja, Thyle Rondingeja, </font><br /><font color="#000000">Breoca Brondingeja, Billing Wernoja.</font><br /><font color="#000000">Oswine Eowoja, Ytoja Gefwulf, </font><br /><font color="#000000">Fin Folcwaldin poika Friisien heimoja. </font><br /><font color="#000000">Sigehere Meri-Daneja kauimmin hallitsi,</font><br /><font color="#000000">Hn&aelig;f Hocingeja, Helm Wulfingeja, </font><br /><font color="#000000">Wald Woingeja, Wod Thyringej&auml;, </font><br /><font color="#000000">S&aelig;ferth Sycgej&auml;, Swedej&auml; Ongentheow, </font><br /><font color="#000000">Sceafthere Ymbrej&auml;, Sceafa Langobardeja, </font><br /><font color="#000000">Hun H&aelig;twerej&auml;, Holen Wrosnoja. </font><br /><font color="#000000">Hringwald oli Herefarien kuninkaan nimi. </font><br /><font color="#000000">Offa Angleja hallitsi; Alewih Daneja,<br />&#8203;</font><br /><font color="#2a2a2a">kaikista ihmisist&auml; rohkein mielelt&auml;&auml;n, mutta koskaan ei Offan rinnalla h&auml;nen jaarliutensa riitt&auml;nyt: sill&auml; Offa voitti, kaikista miehist&auml; ensimm&auml;isen&auml;, viel&auml; poikana laajimman valtakunnan: kukaan ik&auml;isens&auml; ei osoittanut enemp&auml;&auml; jaarliutta taistelun paineessa yksin miekkoin: myrgingej&auml; vastaan h&auml;n merkitsi rajat Fifeldorin luona: siit&auml; l&auml;htien sit&auml; pidettiin sveebien ja anglojen, kuten Offa sen voitti. <strong>Hrothwulf</strong>&nbsp;ja&nbsp;<strong>Hrothgar</strong>&nbsp;pisimp&auml;&auml;n pitiv&auml;t sukulaissovun serkkuina yhdess&auml;, sen j&auml;lkeen kun he wiking-suvun kukistivat, Ingeldin vallan ylpeyden maahan kaatoivat, Heorotissa kaatoivat Heathobard-suvun.<br />&#8203;<br />N&auml;in kuljin monen vieraan valtakunnan halki, t&auml;m&auml;n avaran maan yli, kuin onni tai onnettomuus tuli tietooni; sukuni vailla, kaukana kansastani kuljin eteenp&auml;in. Siksi osaan laulaa ja sanoa tarinani, miehille mett&auml;hallissa tehd&auml; laulun, kuinka jalosyntyiset sankarit lahjoin minut lastasivat.<br />Hunnien luona olin, Hrethi-Goottien,<br />Swedien, Geatien ja Etel&auml;-Danien,<br />Wenlojen ja W&aelig;rnojen ja Wicingien,&nbsp;<br />Gefthojen ja Winedojen ja Geflegojen,<br />Anglien ja Sueveiden ja &AElig;nenojen,<br />Saksien ja Scygojen ja Miekkamiesten,<br />Hronojen ja Deanojen ja Heatho-Reamien (Hiidet).<br />Thyringien luona k&auml;vin, Throwendienkin;<br />Burgundien luona sormuksen sain,<br />kun Guthhere kimaltavan aarteen antoi laulustani maksuksi: ei v&auml;h&auml;inen kuningas!<br /><br />Frankkien ja Friisien ja Frumtingien luona olin,<br />Rugien ja Glommien ja Rumwalojen.<br />My&ouml;s &AElig;lfwinen luona Italiassa olin: kaikista ihmisist&auml;, tied&auml;n, h&auml;nell&auml; oli kaunein k&auml;si kunniansa korottaa, syd&auml;n antelias sormusten annossa, kiilt&auml;vien renkaiden, Eadwinen poika.<br /><br /><u>Saraseenien luona olin ja Seringien,<br />Kreikkalaisten ja Finnien, ja C&aelig;sarin luona, h&auml;n jonka vallassa juhlijoiden kaupungit, h&auml;n hallitsi <strong>Walan tehneiden maan rikkautta.</strong></u><br /><br />Skottien ja Piktien ja <strong>Scrid-Finnien</strong> luona olin,<br />Lith-Wicingien, Leonojen ja Langobardien,<br />Hiiden miesten ja H&aelig;rethien ja Hundingien kansan.<br />Israelilaisten luona olin ja Ex-Syringien, Heprealaisten ja Intialaisten, Egyptiss&auml;kin.<br /><br />Meedialaisten ja Persialaisten ja Myrgingien kansan, ja Mofdingien luona, ja Myrgingien tuolla puolen, ja Amothingien, ja It&auml;-Thyringien, Eolojen, Istojen ja Idumealaisten.<br /><br />Ja olin Eormanricin luona kaiken sen ajan kun Goottien kuningas oli minulle hyv&auml;. Sormuksen antoi, linnojen valtias, johon kuusisataa kiinte&auml;&auml; kultaa oli luettu aarteeksi &scaron;illingein luvulla; sen annoin Eadgilsin omaksi, kyp&auml;r&auml;herrani, kun kotiin palasin, rakkaan, maksuksi maasta, jonka antoi. Ensin Myrgingien, is&auml;ni kotimaa. Sitten Ealhhild antoi toisen sormuksen, urhojoukon kuningatar, Eadwinen tyt&auml;r. Ylistykseni h&auml;nest&auml; kulki monen maan halki, aina kun laulussa pyydettiin sanomaan, miss&auml; taivaan alla olin kuullut parhaasta kultakoristeisesta kuningattaresta lahjojaan jakavan.<br /><br />Silloin min&auml; ja Scilling kaikuvin &auml;&auml;nin herramme edess&auml; kohotimme laulun: kovaa kanteleen mukana soi laulu, ja monet mielelt&auml;&auml;n ylev&auml;t miehet sanoivat, he jotka osasivat arvioida, ettei olleet koskaan kuulleet jalompaa laulua. Sielt&auml; kuljin Gootien valtakunnan yli, aina etsien vahvimpia sukulaisia.<br /><br />T&auml;llainen oli Eormanricin jaarlien seurue: Hethca ja Beadeca; Harlingit molemmat, Emerca, Fridia; se It&auml;-Gootti my&ouml;s, viisas ja urhea, Unwenin is&auml;; Secca ja Becca, Seafolan ja Theodric, Heathoric ja Sifeca, Hlithe ja Inggentheow, Eadwine ja Elsa, &AElig;gelmund ja Hangar, ja naapuri-Myrgingien jalo joukko, Wulfhere ja Wyrmhere (sota ei ollut velttoa, kun Hrethien sotajoukko lujin terin tahtoi Veikselin metsien luona puolustaa vanhoja koteja Attilan laumalta)!<br /><br />R&aelig;dhere ja Rondhere, Rumstan ja Gislhere, Withergield ja Freotheric, Wudga ja Hama: ei huonoimpia sotatovereita n&auml;m&auml;, vaikka nyt tulen nime&auml;m&auml;&auml;n heid&auml;t viimeisiksi! Heid&auml;n joukostaan usein vinkuen lensi ulvovat keih&auml;&auml;t vihollisparvea kohti. Maanpakolaiset voittivat siell&auml; kudottua kultaa, miehet ja naiset, Wudga ja Hama. N&auml;in l&ouml;ysin aina, n&auml;in kulkiessani, ett&auml; h&auml;n on rakkain maan asukkaille, jonka Jumala on nostanut miehi&auml; hallitsemaan niin kauan kuin h&auml;n t&auml;ss&auml; maailmassa el&auml;&auml;."<br />&#8203;<br />N&auml;in, aina kulkien, kohtalo on vaeltaa laulun miesten monien maiden halki, sanoakseen tarpeensa ja puhuakseen kiitoksen. Etel&auml;ss&auml; tai pohjoisessa l&ouml;ytyy joku, sanoissa viisas ja aarteessa altis, joka kohottaa ylistyksens&auml; miestens&auml; edess&auml;, kunnioittaa jaarliuttaan, kunnes kaikki on mennytt&auml;, valo ja el&auml;m&auml; yhdess&auml;: h&auml;n saa kiitoksen, pit&auml;&auml; taivaan alla ylpe&auml;n nimen."<br /><br />T&auml;ss&auml; kohtaa voi lis&auml;t&auml; sen nimen:</font></div>  <div class="wsite-adsense">              </div>]]></content:encoded></item><item><title><![CDATA[Vanhempi Edda: Lay of Volund (suomalaisen kuninkaan poika)]]></title><link><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/vanhempi-edda-lay-of-volund-suomalaisen-kuninkaan-poika]]></link><comments><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/vanhempi-edda-lay-of-volund-suomalaisen-kuninkaan-poika#comments]]></comments><pubDate>Thu, 17 Sep 2026 05:36:39 GMT</pubDate><category><![CDATA[Uncategorized]]></category><guid isPermaLink="false">http://www.rehellisetuutiset.org/historia/vanhempi-edda-lay-of-volund-suomalaisen-kuninkaan-poika</guid><description><![CDATA[       VOLUNDIN LAY&#8203;Ruotsissa eli&nbsp;kuningas nimelt&auml; Nidud: h&auml;nell&auml; oli kaksi poikaa ja tyt&auml;r, jonka nimi oli Bodvild. Oli kolme veljest&auml;, suomalaisen kuninkaan poikia, yksi nimelt&auml;&auml;n Slagfid, toinen Egil ja kolmas Volund. He kulkivat lumikengill&auml; ja mets&auml;stiv&auml;t villiel&auml;imi&auml;. He tulivat Ulfdaliin ja rakensivat sinne talon, jossa on vesi nimelt&auml; Ulfsiar. Varhain er&auml;&auml;n&auml; aamuna he l&ouml;ysiv&auml;t j&auml;rven [...] ]]></description><content:encoded><![CDATA[<div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/lay-of-volund_orig.png" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><font><strong>VOLUNDIN LAY</strong><br />&#8203;</font><br /><span><font>Ruotsissa eli</font></span><font>&nbsp;kuningas nimelt&auml; Nidud: h&auml;nell&auml; oli kaksi poikaa ja tyt&auml;r, jonka nimi oli Bodvild. <u>Oli <strong>kolme veljest&auml;, suomalaisen kuninkaan poikia</strong>, yksi nimelt&auml;&auml;n <strong>Slagfid</strong>, toinen <strong>Egil</strong> ja kolmas <strong>Volund</strong></u>. He kulkivat lumikengill&auml; ja mets&auml;stiv&auml;t villiel&auml;imi&auml;. He tulivat Ulfdaliin ja rakensivat sinne talon, jossa on vesi nimelt&auml; Ulfsiar. Varhain er&auml;&auml;n&auml; aamuna he l&ouml;ysiv&auml;t j&auml;rven rannalta kolme naarasta istumasta ja kehr&auml;&auml;m&auml;st&auml; pellavaa. Heid&auml;n l&auml;hell&auml;&auml;n makasi heid&auml;n joutsenenh&ouml;yhenens&auml;: he olivat Valkyriur. Kaksi heist&auml;, Hladgud-Svanhvit ja Hervor-Alvit, olivat kuningas Hlodverin tytt&auml;ri&auml;; kolmas oli Olrun, Vallandin Kiarin tyt&auml;r. He veiv&auml;t heid&auml;t kotiinsa asunnolleen. Egilill&auml; oli Olrun, Slagfidilla Svanhvit ja Volundilla Alvit. He asuivat siell&auml; seitsem&auml;n vuotta, kunnes pakenivat etsim&auml;&auml;n konflikteja eiv&auml;tk&auml; palanneet. Egil l&auml;hti sitten lumikengill&auml; etsim&auml;&auml;n Olrunia ja Slagfid Svanhvitia, mutta Volund pysyi Ulfdalissa. H&auml;n oli eritt&auml;in taitava mies, kuten vanhoista perim&auml;tiedoista opimme. Kuningas Nidud m&auml;&auml;r&auml;si h&auml;net pid&auml;tett&auml;v&auml;ksi, kuten t&auml;ss&auml; kerrotaan.</font><br /><br />1. Neitoja lensi etel&auml;st&auml;, l&auml;pi samean mets&auml;n, nuori Alvit, kohtalon t&auml;yttymys. J&auml;rven reunalla he istuivat lep&auml;&auml;m&auml;&auml;n, etel&auml;n neidot; kallisarvoista pellavaa he kehr&auml;siv&auml;t.<br /><br />2. Yksi heist&auml;, kauneimmista neidoista, tarttui kauniiseen rintaansa Egil. Svanhvit oli toinen, h&auml;n kantoi joutsenen h&ouml;yhenpeitteen; mutta kolmas, heid&auml;n sisarensa, Volundin valkoinen kaula.<br /><br />3. Siell&auml; he viipyiv&auml;t seitsem&auml;n talvea; mutta kaikki kahdeksannet olivat kaipauksen vallassa; ja yhdeks&auml;nten&auml; kohtalo erotti heid&auml;t. Neitoja kaipasi sameaa mets&auml;&auml;, nuorta Alvitia, kohtalon t&auml;yttymys.<br /><br />4. Takaa-ajosta palasivat innokkaat mets&auml;st&auml;j&auml;t, Slagfid ja Egil, ja huomasivat talonsa autiona, meniv&auml;t ulos ja sis&auml;&auml;n ja katselivat ymp&auml;rilleen. Egil meni it&auml;&auml;n Olrunin per&auml;ss&auml; ja Slagfid l&auml;nteen Svanhvitin per&auml;ss&auml;.<br /><br />5. Mutta Volund yksin j&auml;i Ulfdaliin. H&auml;n, jonka punainen kulta oli koristeltu kovalla jalokivill&auml;, kiinnitti kaikki sormukset tiiviisti lehmuspuuhun ja odotti niin kirkasta puolisoaan, jos t&auml;m&auml; palaisi h&auml;nen luokseen.<br /><br />6. Niarareiden herralle Nidudille kerrottiin, ett&auml; Volund yksin j&auml;i Ulfdaliin. Y&ouml;ll&auml; l&auml;htiv&auml;t miehet nappulakoristeissa, heid&auml;n kilpens&auml; kimaltelivat laskevassa kuussa.<br /><br />7. Satuloistaan &#8203;&#8203;he laskeutuivat talon p&auml;&auml;tyyn ja meniv&auml;t sielt&auml; sis&auml;&auml;n talon l&auml;pi. Puolista he n&auml;kiv&auml;t kaikki sormukset vedettyin&auml;, seitsem&auml;nsataa, jotka soturi omisti.<br /><br />8. Ja he ottivat ne pois ja panivat ne p&auml;&auml;lleen, kaikki paitsi yhden, jonka he kantoivat mukanaan. Sitten mets&auml;styksest&auml; tuli kiihke&auml; mets&auml;st&auml;j&auml;, Volund, liukuen[1] pitk&auml;&auml; matkaa.<br /><br />9. H&auml;n meni tulelle, karhunlihaa paistettavaksi. Pian roihusi risu ja kuiva kuusi, tuulen kuivattama puu Volundin edess&auml;.<br /><br />10. Karhunnahalla istui Alfarin seuralainen, sormukset laskettuina: yksi puuttui. H&auml;n luuli, ett&auml; Hlodverin tyt&auml;r, nuori Alvit, oli sen saanut, ja ett&auml; h&auml;net oli palautettu.<br /><br />11. Niin kauan h&auml;n istui, kunnes nukahti; ja h&auml;n her&auml;si ilosta, riistettyn&auml;: k&auml;siss&auml;&auml;n h&auml;n tunsi raskaat kahleet ja jalkojensa ymp&auml;rill&auml; kahleet.<br /><br />12. "Ketk&auml; ovat ne miehet, jotka ovat sormusten haltijan kahleet panneet? Ja minut ovat sitoneet?"<br /><br />13. Silloin huusi Nidud, niararien herra: "Mist&auml; olet saanut, Volund! Alfarien p&auml;&auml;llikk&ouml;![2] kultamme Ulfdalissa?"<br /><br />14. "Granin tiell&auml; ei ollut kultaa, luulin maamme olevan kaukana Reinin kukkuloista. Muistan, ett&auml; meill&auml; oli enemm&auml;n aarteita, kun olimme koko perheen&auml; kotona.<br /><br />15. Hladgud ja Hervor olivat syntyneet Hlodverissa; tunnettiin Olrun, Kiarin tyt&auml;r, joka astui taloon, seisoi lattialla, &auml;&auml;nens&auml; hillittyn&auml;: Eik&ouml; h&auml;n ole iloinen, joka mets&auml;st&auml; tulee."<br /><br />Kuningas Nidud antoi tytt&auml;relleen Bodvildille sormuksen, joka oli otettu Volundin talon niinest&auml;; mutta h&auml;n itse kantoi Volundille kuulunutta miekkaa. Kuningatar sanoi:<br /><br />16. H&auml;n n&auml;ytt&auml;&auml; hampaansa, kun h&auml;n n&auml;kee miekan, ja Bodvildin sormuksen h&auml;n tunnistaa: uhkaavat ovat h&auml;nen silm&auml;ns&auml; kuin kimaltelevan k&auml;&auml;rmeen: katkaistaan &#8203;&#8203;h&auml;nen j&auml;nteidens&auml; voima; ja h&auml;net asetetaan sitten S&aelig;varstadiin.<br /><br />N&auml;in tehtiin; H&auml;nen kinnerreit&auml;&auml;n katkaistiin, ja sitten h&auml;net sijoitettiin pienelle saarelle l&auml;hell&auml; rantaa, nimelt&auml;&auml;n S&aelig;varstad. Siell&auml; h&auml;n takoi kuninkaalle kaikenlaisia &#8203;&#8203;koruja. Kukaan muu kuin kuningas ei saanut menn&auml; h&auml;nen luokseen. Volund sanoi:<br /><br />17. "Miekka kiilt&auml;&auml; Nidudin vy&ouml;ss&auml;, jonka teroitin niin taitavasti kuin osasin ja karkaisin niin ovelasti kuin minusta tuntui. Tuo kirkas ter&auml; on otettu minulta ikuisiksi ajoiksi: en koskaan n&auml;e sen joutuvan Volundin sep&auml;npajaan.<br /><br />18. Nyt Bodvild kantaa puolisoni punakultaisia &#8203;&#8203;sormuksia: t&auml;st&auml; minulla ei ole mit&auml;&auml;n korvausta." H&auml;n istui eik&auml; koskaan nukkunut, ja h&auml;nen vasaransa iski; mutta paljon nopeampi kosto suunniteltiin Nidudille.<br /><br />19. Nidudin kaksi nuorta poikaa juoksivat ovelle katsomaan S&aelig;varstadia. He tulivat arkkuun, kysyiv&auml;t avaimia; heid&auml;n kaunansa oli ilmeinen, kun he katsoivat sinne.<br /><br />20. Siell&auml; oli monia kaulakoruja, jotka noille nuorukaisille n&auml;yttiv&auml;t olevan punakultaa, ja aarteita. "Tulkaa te kaksi yksin, huomenna; se kulta annetaan teille.<br /><br />21. &Auml;lk&auml;&auml; kertoko neidoille, talonv&auml;elle tai kenellek&auml;&auml;n, ett&auml; olette olleet minun kanssani." Varhain he kutsuivat toisiaan veli, veli: "Menn&auml;&auml;n katsomaan sormuksia."<br /><br />22. He tulivat arkulle, koska he pyysiv&auml;t avaimia; heid&auml;n kaunansa oli ilmeinen, kun he katsoivat sinne. Noilta lapsilta h&auml;n katkaisi p&auml;&auml;t ja laski heid&auml;n ruumiinsa vankilan sekoitusten alle.<br /><br />23. Mutta heid&auml;n kallonsa hiusten alle h&auml;n asetti hopeaan ja antoi sen Nidudille; ja heid&auml;n silmist&auml;&auml;n h&auml;n muovasi jalokivi&auml;, jotka h&auml;n l&auml;hetti Nidudin viekkaalle vaimolle.<br /><br />24. Mutta kahden rintakorun hampaista h&auml;n teki ja l&auml;hetti sen Bodvildille. Sitten Bodvild ylisti sormusta: Volundille h&auml;n sen toi, kun h&auml;n oli sen rikkonut: "En uskalla kertoa sit&auml;, paitsi sinulle yksin."<br /><font>&#8203;</font><br /><em><font>Volund.</font></em><br /><br />25. "Min&auml; korjaan s&auml;r&ouml;ilev&auml;n kullan niin, ett&auml; se n&auml;ytt&auml;&auml; is&auml;llesi kauniimmalta ja &auml;idillesi paljon kauniimmalta, ja sinulle itsellesi samassa m&auml;&auml;rin."<br /><br />26. Sitten h&auml;n toi h&auml;nelle olutta, jotta h&auml;n onnistuisi paremmin, kun h&auml;n nukahti h&auml;nen istuimellaan. "Nyt olen kostanut v&auml;&auml;ryyteni, kaikki paitsi yhden mets&auml;ss&auml; tehdyn."[3]<br /><br />27. "Toivon", sanoi Volund, "ett&auml; olisin jaloillani, josta Nidudin miehet ovat riist&auml;neet minulta sen hy&ouml;dyn." Nauraen Volund nousi ilmaan: Bodvild l&auml;hti itkien saarelta. H&auml;n suri rakastajansa poissaoloa ja is&auml;ns&auml; vihaa.<br /><br />28. Nidudin viekas vaimo seisoi ulkona; sitten h&auml;n meni sis&auml;&auml;n hallin l&auml;pi; mutta h&auml;n istuutui aitauksessa lep&auml;&auml;m&auml;&auml;n. "Oletko hereill&auml;, Niararsin herra!"<br /><br />29. "Aina hereill&auml;, ilottomana lep&auml;&auml;n, kun muistelen lasteni kuolemaa: p&auml;&auml;ni on kylm&auml;, kylm&auml;t ovat minulle sinun neuvosi. Nyt haluan puhua Volundin kanssa."<br /><br />30. "Kerro minulle, Volund, Alfarsin p&auml;&auml;llikk&ouml;! Mit&auml; on tapahtunut urheille pojilleni?"<br /><br />31. "Ensin vanno minulle valat laivan, kilven reunan, ratsun olkap&auml;&auml;n ja miekan ter&auml;n kautta, ettet tapa Volundin vaimoa etk&auml; aiheuta morsiameni kuolemaa, vaikka minulla olisikin vaimo, jonka tunnet, tai j&auml;lkel&auml;isi&auml; hovissasi.<br /><br />32. Mene tekem&auml;&auml;n&auml;si sep&auml;npajaan, siell&auml; l&ouml;yd&auml;t palkeet verell&auml; siroteltuina. Min&auml; irrotin poikiesi p&auml;&auml;t ja laskin heid&auml;n ruumiinsa vankilan sekoitusten alle.<br /><br />33. Mutta heid&auml;n kallonsa hiusten alle kiinnitin hopeaan ja annoin ne Nidudille; ja heid&auml;n silmist&auml;&auml;n muovasin jalokivi&auml;, jotka l&auml;hetin Nidudin viekkaalle vaimolle.<br /><br />34. N&auml;iden kahden hampaista tein rintakoristeet ja l&auml;hetin ne Bodvildille. Nyt Bodvild tulee raskaaksi, teid&auml;n molempien ainoa tyt&auml;r."<br /><br />35. "Etk&ouml; ole koskaan puhunut sanaa, joka olisi minua enemm&auml;n vaivannut tai josta rankaisisin sinua ankarammin? Ei ole miest&auml;, joka olisi niin pitk&auml;, ett&auml; h&auml;n voisi ottaa sinut hevosesi sel&auml;st&auml;, tai niin taitava, ett&auml; h&auml;n voisi ampua sinut alas sielt&auml;, mist&auml; leijut taivaalla."<br /><br />36. Nauraen Volund nousi ilmaan, mutta Nidud j&auml;i istumaan.<br /><br />37. "Nouse Thakrad, paras orjani! K&auml;ske Bodvildia, vaaleatukkaista tyt&auml;rt&auml;ni, kirkkaassa puvussa, tulla is&auml;ns&auml; kanssa puhumaan.<br /><br />38. Onko se, Bodvild! totta, mit&auml; minulle on kerrottu, ett&auml; sin&auml; ja Volund istuitte yhdess&auml; saarella?"<br /><br />39. "Totta, Nidud! mit&auml; sinulle on kerrottu, ett&auml; Volund ja min&auml; istuimme yhdess&auml; saarella ep&auml;onnisena hetken&auml;: jospa se ei olisi koskaan ollutkaan! En voisi taistella h&auml;nt&auml; vastaan, en ehk&auml; voisi voittaa h&auml;nt&auml;."<br /><br /><br />L&auml;hde:&nbsp;<a href="https://en.wikisource.org/wiki/The_Elder_Edda_and_the_Younger_Edda/Elder_Edda/The_Lay_of_Volund" target="_blank">https://en.wikisource.org/wiki/The_Elder_Edda_and_the_Younger_Edda/Elder_Edda/The_Lay_of_Volund</a><br /><br />Lis&auml;&auml; lukemista aiheesta:<br /><a href="https://www.rehellisetuutiset.org/historia/seppien-sukua-vol-1-wayland-lentava-suomalainen">https://www.rehellisetuutiset.org/historia/seppien-sukua-vol-1-wayland-lentava-suomalainen</a><br /><br /></div>  <div class="wsite-youtube" style="margin-bottom:10px;margin-top:10px;"><div class="wsite-youtube-wrapper wsite-youtube-size-auto wsite-youtube-align-center"> <div class="wsite-youtube-container">  <iframe src="//www.youtube.com/embed/mP-c3lPchrk?wmode=opaque" frameborder="0" allowfullscreen></iframe> </div> </div></div>  <div class="wsite-adsense">              </div>  <div class="wsite-youtube" style="margin-bottom:10px;margin-top:10px;"><div class="wsite-youtube-wrapper wsite-youtube-size-auto wsite-youtube-align-center"> <div class="wsite-youtube-container">  <iframe src="//www.youtube.com/embed/mHvnT70yFe4?wmode=opaque" frameborder="0" allowfullscreen></iframe> </div> </div></div>  <div class="wsite-adsense">              </div>  <div class="wsite-youtube" style="margin-bottom:10px;margin-top:10px;"><div class="wsite-youtube-wrapper wsite-youtube-size-auto wsite-youtube-align-center"> <div class="wsite-youtube-container">  <iframe src="//www.youtube.com/embed/Cys6Ce6WeXo?wmode=opaque" frameborder="0" allowfullscreen></iframe> </div> </div></div>  <div class="wsite-adsense">              </div>]]></content:encoded></item><item><title><![CDATA[Tang-dynastian hautakammio: Feeniks, Lohikäärmeet ja sogdilainen kuvaus]]></title><link><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/tang-dynastian-hautakammio-feeniks-lohikaarmeet-ja-sogdilainen-kuvaus]]></link><comments><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/tang-dynastian-hautakammio-feeniks-lohikaarmeet-ja-sogdilainen-kuvaus#comments]]></comments><pubDate>Thu, 27 Aug 2026 21:00:25 GMT</pubDate><category><![CDATA[Uncategorized]]></category><guid isPermaLink="false">http://www.rehellisetuutiset.org/historia/tang-dynastian-hautakammio-feeniks-lohikaarmeet-ja-sogdilainen-kuvaus</guid><description><![CDATA[       Analyysi Tang-dynastian haudan sein&auml;maalauksista&#8203;T&auml;m&auml; Taiyuanin (&#22826;&#21407;) l&auml;nsipuolelta, Jin-yangin (&#26187;&#38451;) vanhan kaupungin alueelta l&ouml;ytynyt Tang-kauden hauta&nbsp;l&ouml;ydettiin vuonna 2018. Hauta ajoitetaan vuoteen&nbsp;736 jaa.&nbsp;Hautakirjoituksen mukaan vainaja kuoli 63-vuotiaana ja h&auml;net haudattiin vaimonsa kanssa. T&auml;m&auml; hautakammio on Tang-dynastian (618&ndash;907 jKr.) aikainen brick-tomb, ja se on enemm&auml;n  [...] ]]></description><content:encoded><![CDATA[<div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:center"> <a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/fenix-dragon-whiteman.webp' target='_blank'> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/fenix-dragon-whiteman_orig.webp" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><strong>Analyysi Tang-dynastian haudan sein&auml;maalauksista</strong><br /><br />&#8203;T&auml;m&auml; <strong style="color:rgb(0, 0, 0)">Taiyuanin (&#22826;&#21407;) l&auml;nsipuolelta, Jin-yangin (&#26187;&#38451;) vanhan kaupungin alueelta l&ouml;ytynyt Tang-kauden hauta</strong><span style="color:rgb(0, 0, 0)">&nbsp;l&ouml;ydettiin vuonna 2018. Hauta ajoitetaan vuoteen&nbsp;</span><strong style="color:rgb(0, 0, 0)">736 jaa.</strong><span style="color:rgb(0, 0, 0)">&nbsp;Hautakirjoituksen mukaan vainaja kuoli 63-vuotiaana ja h&auml;net haudattiin vaimonsa kanssa. </span><span>T&auml;m&auml; hautakammio on Tang-dynastian (618&ndash;907 jKr.) aikainen brick-tomb, ja se on enemm&auml;n kuin vain muinainen leposija. Se on visuaalinen manifesti, joka haastaa k&auml;sityksemme ajasta, identiteetist&auml; ja siit&auml;, kuka ja kuinka saa m&auml;&auml;ritell&auml; menneisyyden.&nbsp;</span><br /><br /><span style="color:rgb(0, 0, 0)">H</span>autakammion sein&auml;maalausryhm&auml;, joka tunnetaan nimell&auml; "hahmoja puun alla" (<em>figures under the tree</em>), tarjoaa poikkeuksellisen ikkunan Tang-dynastian arkiel&auml;m&auml;&auml;n ja symboliikkaan. Vaikka valtavirran arkeologiset laitokset usein rajoittuvat analyysiss&auml;&auml;n pelkk&auml;&auml;n <strong>"arkiel&auml;m&auml;n kuvaamiseen</strong>", n&auml;iden kohtausten tarkempi tarkastelu paljastaa syvemp&auml;&auml; merkityst&auml;, joka kytkeytyy sek&auml; tuon ajan sosiaaliseen hierarkiaan ett&auml; kuolemanj&auml;lkeisen el&auml;m&auml;n rituaaleihin.<br /><br /><br /><strong>Kosmologinen j&auml;rjestys ja "Hahmot puun alla"<br />&#8203;</strong><br /><span>Haudan seini&auml; hallitsee kahdeksan maalauksen ryhm&auml;, ns. "hahmoja puun alla" -tyyli. Ensi silm&auml;yksell&auml; ne n&auml;ytt&auml;v&auml;t kuvaavan vain arkisia askareita: polttopuiden kantamista, riisin jauhamista tai jadetaulun kunnioittavaa pitelemist&auml;. Mutta kun katsoo tarkemmin, n&auml;kee lohik&auml;&auml;rmeiden ja feeniksien valvovan t&auml;t&auml; kaikkea.<br />&#8203;</span><br /><span>Kyseess&auml; ei ole vain "arkiel&auml;m&auml;". Se on tarkkaan harkittu kosmologinen kartta. Jokainen hahmo, jokainen ele k&auml;&auml;rmett&auml; kohti ojentuva k&auml;si ja kuihtuva kukka kertoo el&auml;m&auml;n, kuoleman ja uudelleensyntym&auml;n ikuisesta syklist&auml;. Omistaja on halunnut varmistaa, ett&auml; h&auml;nen sielunsa navigoi oikein taivaallisten olentojen valvonnassa.</span><br /><br />Lohik&auml;&auml;rme ja feeniks ovat kiinalaisen kosmologian kulmakivi&auml;. Ne edustavat Jini&auml; ja Jangia, taivasta ja maata, voimaa ja kunniaa sek&auml; keisarillista valtaa ja henkist&auml; yl&ouml;snousemusta. Niiden kosminen tasapaino, jossa lohik&auml;&auml;rme (usein Jang, taivas) ja feeniks (usein Jin, maa) luovat kehyksen, jossa vainajan sielu matkaa. Niiden l&auml;sn&auml;olo yl&auml;puolella tarkoittaa, ett&auml; koko arkkuvuoteen ymp&auml;rill&auml; tapahtuva "arkiel&auml;m&auml;" on asetettu taivaalliseen j&auml;rjestykseen, jossa n&auml;m&auml; myyttiset olennot valvovat vainajan matkaa maallisesta el&auml;m&auml;st&auml; (<u>puun</u> alla tapahtuvat askareet) kohti korkeampaa olemassaoloa. Ne eiv&auml;t ole vain historiallisia symboleita, vaan ne vahvistavat, ett&auml; hautausrituaali on sakraali tapahtuma.<br /><br /><br /><strong>Feeniks</strong><br /><br />Feeniks (kiinaksi fenghuang) on yksi muinaisen Kiinan kosmologian voimakkaimmista ja v&auml;&auml;rinymm&auml;rretyimmist&auml; symboleista. Se ei ole vain koristeellinen lintu, vaan se kantaa mukanaan koko maailmankaikkeuden j&auml;rjestyst&auml;.<br /><br />T&auml;ss&auml; on taustaa siit&auml;, mit&auml; feeniks todellisuudessa edusti:<br /><br />1.&nbsp;Jin ja Jangin tasapaino<br />Vaikka l&auml;nsimaisessa mielikuvissa feeniks n&auml;hd&auml;&auml;n usein vain "tulen" symbolina, muinaisessa Kiinassa fenghuang oli Jin-voiman (feminiininen, kuun, maan) ruumiillistuma.<br /><br />Kun se esiintyy yhdess&auml; lohik&auml;&auml;rmeen (Jang, maskuliininen, taivas, aurinko) kanssa, ne muodostavat t&auml;ydellisen kosmiset parin. T&auml;m&auml; liitto ei ole vain "lintu ja matelija", vaan se symboloi universumin tasapainoa, el&auml;m&auml;n ja kuoleman, valon ja pimeyden, taivaan ja maan v&auml;list&auml; harmoniaa, jonka voi yhdist&auml;&auml; my&ouml;s kosmisiin n&auml;ytelmiin taivaankannella..<br /><br />2. Hyve ja taivaallinen mandaatti<br />Feeniks ei ilmestynyt kenen tahansa eteen. Muinaisessa ajattelussa feeniksin ilmestyminen oli merkki siit&auml;, ett&auml; hallitsija oli hyveellinen ja maailmassa vallitsi rauha.<br /><br />Se edusti korkeimpia mahdollisia moraalisia arvoja: viisautta, oikeudenmukaisuutta ja uskollisuutta. Haudan kontekstissa feeniksin l&auml;sn&auml;olo oli viesti jumalille ja esi-isille: "T&auml;m&auml; vainaja eli hyveellist&auml; el&auml;m&auml;&auml; ja on ansainnut paikkansa taivaallisessa j&auml;rjestyksess&auml;."<br /><br />3. Yl&ouml;snousemus ja henkinen siirtym&auml;<br />Hautakammion katossa feeniks toimii "sielun oppaana" tai "sielulintuna". Koska se kykenee lent&auml;m&auml;&auml;n taivaan ja maan v&auml;lill&auml;, se oli luonteva symboli sielun matkalle maallisesta el&auml;m&auml;st&auml; tuonpuoleiseen.<br /><br />Se edustaa uudestisyntym&auml;&auml;. Kun maallinen keho on kuollut, feeniksin symboliikka vakuuttaa, ett&auml; tietoisuus ei katoa, vaan se nousee korkeammalle tasolle, aivan kuten lintu <span>&nbsp;nousee taivaalle&nbsp;</span>tai "kipin&auml;inen kokkolintu" metamorfoosissaan muuttuu tuhkaksi ja ravitsee maan tai p&auml;&auml;tyy tuhon suureksi voimaksi alueella minne <span>viel&auml; kipin&ouml;iden&nbsp;</span>laskeutuu.<br /><br />4. Miksi symboliikkaa v&auml;h&auml;tell&auml;&auml;n?<br />On kiinnostavaa, miten nykyajan arkeologiset instituutiot usein "tyhjent&auml;v&auml;t" n&auml;m&auml; symbolit niiden syvemm&auml;st&auml; merkityksest&auml;. He puhuvat feeniksist&auml; "taiteellisena motiivina" tai "dynastisena tunnuksena", jotta heid&auml;n ei tarvitsisi kohdata sit&auml; tosiasiaa, ett&auml; muinaiset ihmiset n&auml;kiv&auml;t maailman kosmisena ja el&auml;v&auml;n&auml; kokonaisuutena.<br /><br />T&auml;ll&auml; tavalla he haluavat riisua feeniksilt&auml; sen teologisen ja maagisen voiman, koska se tekee menneisyydest&auml; "ep&auml;tieteellisen".<br /><br />Realiteetti on kuitenkin se, ett&auml; feeniks oli hautakammion omistajalle todellinen voima. Se oli vakuutus siit&auml;, ett&auml; kuolema ei ole loppu, vaan osa suurempaa, j&auml;rjest&auml;ytynytt&auml; ja pyh&auml;&auml; prosessia. Feeniks haudassa oli lupaus. Se lupasi, ett&auml; vaikka maallinen el&auml;m&auml; (hahmot puun alla) p&auml;&auml;ttyy, sielu liittyy osaksi sit&auml; ikuista, lohik&auml;&auml;rmeiden ja feeniksien hallitsemaa taivaallista j&auml;rjestyst&auml;. Se on muinainen vastalause sille nihilismille, joka nykymaailmassa usein ymp&auml;r&ouml;i kuolemaa. H&auml;m&auml;&auml;v&auml;ksi kuitenkin j&auml;i, ett&auml; Feeniksist&auml; ei koko kuvitusta n&auml;y. Se on kaikissa kuvauksissa mit&auml; l&ouml;ysin kuvattu vain niin ett&auml; v&auml;h&auml;n jalkoja n&auml;kyy?<br /><br /><strong>Lohik&auml;&auml;rme</strong><br /><br /><span>Lohik&auml;&auml;rme (</span><em>long</em><span>) on kiinalaisessa kosmologiassa feeniksin vastapari ja sen symbolinen painoarvo on v&auml;hint&auml;&auml;n yht&auml; suuri, mutta luonteeltaan hyvin erilainen. Jos feeniks edustaa maallista ja hengellist&auml; yl&ouml;snousemusta sek&auml; feminiinist&auml; hyvett&auml;, lohik&auml;&auml;rme on&nbsp;</span><strong>kosminen voima, hallinta ja aktiivinen Jang-energia.<br />&#8203;</strong><br /><span>T&auml;ss&auml; on lohik&auml;&auml;rmeen symbolinen analyysi, joka avaa sen merkityst&auml; hautakammion katossa:</span><br /><br /><span>1. Jang-voiman ruumiillistuma<br />Siin&auml; miss&auml; feeniks on maa ja kuu, lohik&auml;&auml;rme on&nbsp;</span><strong>taivas, aurinko ja ukkonen</strong><span>. Se on liikkeen, muutoksen ja luovan voiman symboli.&nbsp;</span>Lohik&auml;&auml;rme edustaa "taivaallista mandaattia" (<em>Tianming</em>). Keisarillisessa kontekstissa lohik&auml;&auml;rme oli keisarin tunnus, mutta hautakammion kontekstissa se edusti vainajan yhteytt&auml; taivaalliseen j&auml;rjestykseen. Se on voima, joka hallitsee sateita, jokia ja meri&auml; &ndash; el&auml;m&auml;n perusedellytyksi&auml;.<br /><br /><span>2. Muutos ja sopeutumiskyky<br />Lohik&auml;&auml;rme ei ole staattinen olento. Se kykenee muuttamaan kokoaan, k&auml;tkeytym&auml;&auml;n pilviin tai nousemaan syvyyksist&auml;.&nbsp;</span><br /><strong>Symbolinen merkitys:</strong>&nbsp;T&auml;m&auml; edustaa&nbsp;<strong>viisautta ja sopeutumiskyky&auml;</strong>. Hautakammiossa t&auml;m&auml; viestii siit&auml;, ett&auml; vainaja &ndash; aivan kuten sogdialaiset kauppiaat tai Silkkitien vaeltajat &ndash; oli "lohik&auml;&auml;rmeen kaltainen": kyvyk&auml;s navigoimaan muuttuvissa olosuhteissa, hallitsemaan kaaosta ja l&ouml;yt&auml;m&auml;&auml;n tiens&auml; taivaalliseen rauhaan.<br /><br /><span>3. Suojelija ja "Kosminen Portinvartija"Haudan yl&auml;puolella lohik&auml;&auml;rme toimii suojelevana voimana. Se ei ole vain passiivinen koriste, vaan se "valvoo" hautaa ja varmistaa, ett&auml; henkimaailman tasapaino s&auml;ilyy.</span><br /><br /><strong>Duaalisuus:</strong>&nbsp;Lohik&auml;&auml;rme ja feeniks yhdess&auml; (lohik&auml;&auml;rme ja feeniks tanssivat) symboloivat&nbsp;<strong>t&auml;ydellisyytt&auml;</strong>. Niiden l&auml;sn&auml;olo haudassa on tae siit&auml;, ett&auml; vainajan sielu on saavuttanut tasapainon, jossa vastakohtaiset voimat ovat kohdanneet.<br /><br /><span>4.&nbsp;Instituutiokritiikki: Miten lohik&auml;&auml;rme "kesytet&auml;&auml;n"?<br />Modernit museot ja valtavirran historiantutkijat tekev&auml;t lohik&auml;&auml;rmeelle saman kuin feeniksille, he typist&auml;v&auml;t sen "keisarilliseksi symboliksi" tai "myyttiseksi el&auml;imeksi".</span><br />T&auml;m&auml; on tapa v&auml;h&auml;tell&auml; sit&auml;, ett&auml; muinaisille ihmisille lohik&auml;&auml;rme oli&nbsp;<strong>todellinen, el&auml;v&auml; voima</strong>. Se oli osa heid&auml;n fysiikkaansa ja kosmologiaansa. Kun n&auml;et lohik&auml;&auml;rmeen hautakammion katossa, se ei ole vain "hieno kuva", se on&nbsp;<br /><strong>suojeluloitsu</strong>. Se on yritys vangita taivaallinen voima hautaan, jotta se suojelisi vainajaa katoamiselta.<br /><br /><span>&#8203;Lohik&auml;&auml;rme hautakammiossa on&nbsp;</span><strong>aktivoiva voima</strong><span>. Kun feeniks on lupaus uudestisyntym&auml;st&auml;, lohik&auml;&auml;rme on se voima, joka tuon uudestisyntym&auml;n mahdollistaa. Se on maskuliininen vastavoima, joka yhdess&auml; feeniksin kanssa luo t&auml;ydellisen suljetun piirin, kosmisen turvaverkon, joka suojelee vainajaa ja h&auml;nen tarinaansa (kuvauksissa esiintyv&auml;n sogdialaisen tarina mukaan lukien) ajan ja unohduksen murentavalta vaikutukselta.</span><br /><span>Se on voimakas muistutus siit&auml;, ett&auml; muinainen ihminen ei n&auml;hnyt itse&auml;&auml;n irrallisena "yksil&ouml;n&auml;", vaan osana t&auml;t&auml; valtavaa, lohik&auml;&auml;rmeiden hallitsemaa universaalia j&auml;rjestyst&auml;.</span><br /><br /><br /><strong>Kahdeksan maalausta&nbsp;<br /><br />&#8203;Kiinalaiset kertovat sen n&auml;in:</strong><br /><br /><strong><em>"&nbsp;</em></strong><em><span style="color:rgb(0, 0, 0)">Keskeinen sein&auml;maalaus on kahdeksan maalauksen ryhm&auml;, joka ymp&auml;r&ouml;i arkkuvuodetta ja kuvaa p&auml;&auml;asiassa "hahmoja puun alla". Ensimm&auml;inen maalaus on kasvi kukkineen; toisessa vanha mies jadetaulun kanssa, joka seisoo kunnioittavasti ja kumartaa etel&auml;&auml;n; kolmas vanha mies pit&auml;&auml; kive&auml; rinnallaan ja h&auml;n katsoo hautaa; nelj&auml;s vanha mies on kumartunut ja pit&auml;&auml; k&auml;tt&auml;&auml;n&nbsp;kohti k&auml;&auml;rmett&auml; ojennettuna; viides vanha mies on kirves olkap&auml;&auml;ll&auml;&auml;n ja polttopuut sel&auml;ss&auml;&auml;n; kuudes vanha mies on kuppi vasemmassa k&auml;dess&auml;&auml;n ja h&auml;n osoittaa oikealla k&auml;dell&auml;&auml;n vierell&auml;&auml;n olevaa suurta puuta; seitsem&auml;s vanha mies pit&auml;&auml; jadetaulua, ja seisoo kunnioittavasti ja kumartaa etel&auml;&auml;n; ja kahdeksas maalaus esitt&auml;&auml; kasvia, jonka kukat n&auml;ytt&auml;v&auml;t kuihtuneilta."&nbsp;</span></em><br /><br />Alkuper&auml;inen analyysi "hahmoista puun alla" arkisessa el&auml;m&auml;ss&auml; on oikea, mutta se on vain pintataso. Kahdeksan maalausta muodostavat yhdess&auml; syklisen narratiivin, joka heijastaa el&auml;m&auml;n, kuoleman ja uudelleensyntym&auml;n kiertokulkua:<br /><br />1. Kukoistava kasvi: Syntym&auml; ja potentiaali.<br />2. Jadetaulu (kunnioitus): Sosiaalisen j&auml;rjestyksen ja velvollisuuden omaksuminen.<br />3. Kivi rinnalla (hautaan katsominen): Itsetutkiskelu, vastuu ja tietoisuus kuolevaisuudesta.<br />4. K&auml;&auml;rme (yhteys maahan): K&auml;&auml;rme symboloi maanalaisia voimia, viisautta ja kenties vaaraa. K&auml;den ojentaminen kohti k&auml;&auml;rmett&auml; on yritys hallita tai ymm&auml;rt&auml;&auml; el&auml;m&auml;n ja kuoleman v&auml;list&auml; mysteeri&auml;.<br />5. Kirves ja polttopuut: Ty&ouml;, selviytyminen ja maallisen el&auml;m&auml;n fyysinen rasitus.<br />6. Kuppi ja puu: El&auml;m&auml;n nautinnot, tarjoaminen ja luonnon ymm&auml;rt&auml;minen. T&auml;m&auml; on el&auml;m&auml;n huipentuma.<br />7. Jadetaulu (toistuva kunnioitus): Arvojen ja tradition s&auml;ilytt&auml;minen loppuun asti.<br />8. Kuihtunut kasvi: Kuolema ja paluu maahan.<br /><br />Kaikki symbolisesti lueteltuna luvun 8 kautta.<br /><br />T&auml;m&auml; ei ole vain el&auml;m&auml;kerta, vaan se on konfutselais-taolainen el&auml;m&auml;nkaaren kartta. Se on suunniteltu varmistamaan, ett&auml; vainaja on suorittanut maallisen teht&auml;v&auml;ns&auml; oikein, jotta h&auml;n voi siirty&auml; rauhassa feeniksien ja lohik&auml;&auml;rmeiden valvomaan taivaallis-kosmiseen valtakuntaan.<br /><br /><strong>Historiallinen vai myyttinen tapahtuma?</strong><br /><br />Oma tulkintani on, ett&auml; kyseess&auml; on rituaalinen arkkityyppi ei niink&auml;&auml;n historiallinen tapahtuma.<br />Sogdialaisen hahmon l&auml;sn&auml;olo t&auml;ss&auml; kosmologisessa kehikossa viittaa siihen, ett&auml; hautausohjelma on tarkoituksella synkretistinen, koska se yhdist&auml;&auml; kiinalaisen kosmologian lohik&auml;&auml;rmeet, feeniksit, vihre&auml;n kiven jadetaulut ja sogdialaisen identiteetin yksil&ouml;lliset mutta tunnistettavat punakat tai kellert&auml;v&auml;t hiuss&auml;vyt ns. vieraat piirteet.<br /><br />Tulkitsen, ett&auml; t&auml;m&auml; hautakammio on enemm&auml;nkin "kosminen kone". Sen taide on rakennettu ohjaamaan sielu turvallisesti takaisin osaksi universumin kiertokulkua. T&auml;ss&auml; Sogdialaiset, jotka olivat Silkkitien "v&auml;litt&auml;ji&auml;", n&auml;kiv&auml;t itsens&auml; luontevasti my&ouml;s henkisten ja kosmisten maailmojen v&auml;litt&auml;jin&auml;. T&auml;m&auml;n hautakammion omistaja ei n&auml;hnyt ristiriitaa siin&auml;, ett&auml; sogdialainen identiteetti ja kiinalainen kosmologia yhdistyv&auml;t yhdeksi ikuisuuden kuvaksi, kenties yhteiseksi.<br /><br />Kokonaisuutena t&auml;m&auml; maalausryhm&auml; on eritt&auml;in sofistikoitunut teologinen kannanotto, jota valtavirran tutkijat pelk&auml;&auml;v&auml;t, koska se osoittaa, kuinka syv&auml;lle vieraat vaikutteet ja monimutkainen esoteerinen ajattelu olivat juurtuneet Tang-dynastian eliitin hautausrituaaleihin. Se on todistus siit&auml;, ett&auml; kuolema oli heille matka, joka vaati tarkkaa symbolista navigointia.</div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:center"> <a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/sogdian-700-manorwoman.jpg' target='_blank'> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/sogdian-700-manorwoman_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><strong>Sogdialainen kylvyss&auml;</strong><br /><br />Sogdialainen kylvyss&auml; on se t&auml;m&auml;n maalauksen todellinen "anomalia", joka paljastaa historian valtavirran narratiivin alta. Sogdialaiset olivat keskeisi&auml; kauppiaita ja v&auml;litt&auml;ji&auml; It&auml;- ja L&auml;nsi-Aasian v&auml;lill&auml;. Heid&auml;n l&auml;sn&auml;olonsa t&auml;ss&auml; hautakammiossa ei ole vahinko. Se kertoo siit&auml;, kuinka korkealle heid&auml;t arvostettiin tai kuinka syv&auml;lle he olivat integroituneet kiinalaiseen eliittiin.&nbsp;<span style="color:rgb(0, 0, 0)">Kylpeminen ei ollut vain hygieniaa, vaan se oli eliitin ylellinen rituaali, jonka voi l&ouml;yt&auml;&auml; Suomessakin perinnetiedosta ja muinais-saduista.<br /><br />Kuvassa sogdialainen hahmo on kuvattu keskeisess&auml; asemassa, ik&auml;&auml;n kuin h&auml;n nauttisi ansaitusta levosta, tai on muuta ryhm&auml;&auml; korkeampi arvoisempi tai kenties kyse on osasta laajempaa kuolemanj&auml;lkeist&auml; puhdistautumisrituaalia (huom. kylpy n&auml;ytt&auml;&auml; hieman paljulta).</span>&nbsp;Valtavirran historioitsijat saattavat yritt&auml;&auml; selitt&auml;&auml; t&auml;m&auml;n pois "eksoottisena lis&auml;n&auml;", jos joku valtamedioissa alkaa aiheesta puhumaan. Harmikseen sogdian naista ei edes tule vastaan artikkeleissa. Meid&auml;n on kuitenkin n&auml;ht&auml;v&auml; se sellaisena kuin se on, todisteena siit&auml;, ett&auml; Tang-Kiina oli monietninen ja monikulttuurinen imperiumi, jossa geneettinen ja kulttuurinen moninaisuus oli osa rakennetta, ei poikkeus.<br /><br />Miksi t&auml;m&auml; maalaus puhuttelee, koska se yhdist&auml;&auml;&nbsp;<strong>raa'an ty&ouml;n</strong>&nbsp;(myllyt, survimet) ja&nbsp;<strong>yksil&ouml;llisen tai yleellisen nautinnon</strong>&nbsp;(kylpy) kun muut raataa. Se muistuttaa meit&auml; siit&auml;, ett&auml; ihmisen el&auml;m&auml; on aina ollut tasapainoilua selviytymisen ja el&auml;m&auml;nlaadun v&auml;lill&auml;. Se muistuttaa tasa-arvoisesta maailmankuvasta, joka on ollut ehk&auml; enemm&auml;n s&auml;&auml;nt&ouml; kuin poikkeus.<br /><br />Sein&auml;maalaus on siis suora vastaisku nykyajan historiantulkinnoille, jotka usein maalaavat muinaiset yhteiskunnat homogeenisiksi tai staattisiksi, ja ikiajat alisteisen naisen narratiivissa. T&auml;m&auml; on kuvaus dynaamisesta, ty&ouml;teli&auml;&auml;st&auml; ja globaalisti verkottuneesta yhteiskunnasta, joka onnistui s&auml;ilytt&auml;m&auml;&auml;n j&auml;rjestyksens&auml; ja tapansa jopa kuoleman rajan yli.<br /><br /><strong>Katseen k&auml;&auml;nt&auml;minen ja oletuksen luominen</strong><br /><br />Tiedeartikkelit sek&auml; kansainv&auml;lisen median juttuja lukiessa havaintsin t&auml;st&auml; l&ouml;yd&ouml;st&auml;&nbsp;miten historialliseen aineistoon projisoidaan nykyajan tai valtavirran akateemisia oletuksia. Kun kyse on Sogdian kaltaisesta kulttuurista tai sen edustajista Tang-Kiinassa, historiankirjoitus tekee usein virheen "neutraloimalla" hahmojen sukupuolen tai etnisen erityispiirteisyyden, jotta ne sopisivat helpommin s&auml;&auml;deltyyn narratiiviin. Esimerkiksi&nbsp;<a href="https://www.livescience.com/archaeology/stunning-tang-dynasty-mural-in-tomb-unearthed-in-china-may-portray-a-westerner-man-with-blond-hair?utm_source=chatgpt.com">livescience.com</a>&nbsp;puhuu vain miehest&auml;, jostain "parrakkaasta" sogdialaisesta, vaikka min&auml; en edes sellaista kuvista l&ouml;yd&auml;. Kuvissa esiintyy aivan erilainen sogdialainen hahmo, joka on naisellinen piirteilt&auml;&auml;n, ei omaa partaa, on punertava hiuksinen ja nainen peittelee h&auml;veli&auml;isyydell&auml; rintojaan kylpykuvaksessa ja toisessa h&auml;n k&auml;ytt&auml;&auml; huulipunaa.<br /><br />&#8203;<strong>Paita p&auml;&auml;ll&auml; kylvyss&auml;</strong>&nbsp;on poikkeuksellinen yksityiskohta. Kylpykohtauksessa paita ei ole vain vaate, vaan&nbsp;<strong>suojaava ele</strong>. Se on merkki siit&auml;, ett&auml; hahmo s&auml;ilytt&auml;&auml; arvokkuutensa ja yksityisyytens&auml; jopa intiimiss&auml; tilanteessa. Se on tietoinen valinta, jolla on haluttu viesti&auml; siveydest&auml; tai tietyst&auml; sosiaalisesta statuksesta, jota ei haluttu paljastaa katseille.<br /><br /><strong>Alemman hevos-kameli kuvauksen sogian naisella on saattaja, huulipuna ja femiinit kasvojen piirteet:</strong>&nbsp;Huulipuna ja selke&auml;t, sirot piirteet ovat kiistattomia viitteit&auml; naiseudesta. Kun viralliset tahot sivuuttavat t&auml;m&auml;n tai puhuvat vain "hahmosta" tai "miehest&auml;", he suorittavat er&auml;&auml;nlaista&nbsp;<strong>historiallista sensuuria</strong>. Ehk&auml; he pelk&auml;&auml;v&auml;t monimutkaistaa tarinaa, jossa Sogdianainen nainen onkin keskeisess&auml; roolissa tai liikkunut kenties todella pitki&auml; matkoja?.<br /><br /><strong>Naisen</strong>&nbsp;hahmo on pienikokoinen verrattuna kiinalaisiin hahmoihin, mik&auml; on mielest&auml;ni ratkaiseva. T&auml;m&auml; ei ole vain taiteellinen tyyliseikka, vaan se on suora osoitus siit&auml;, ett&auml; maalaaja on tietoisesti erottanut sogdialaisen naisen fyysisen olemuksen muista hahmoista. Se on visuaalinen merkint&auml; "toisesta", joka on kuitenkin osa t&auml;t&auml; hautaa.<br /><br />Miksi "ei haluta kertoa"?<br />&#8203;<br />T&auml;m&auml; johtuu siit&auml;, ett&auml;&nbsp;<strong>identiteettipolitiikka on l&auml;sn&auml; my&ouml;s historiassa</strong>. Instituutiot haluavat luoda tarinan, joka on helppo hallita: "t&auml;m&auml; on kiinalainen hauta, jossa on v&auml;h&auml;n eksoottisia koristeita".<br /><br />Jos my&ouml;nnett&auml;isiin, ett&auml; kyseess&auml; on Sogdian nainen, joka on ottanut paikkansa hautakammion ytimess&auml;, se pakottaisi meid&auml;t kysym&auml;&auml;n vaikeita kysymyksi&auml;, kuten mik&auml; oli t&auml;m&auml;n naisen todellinen rooli? Oliko h&auml;n kauppahuoneen johtaja? Diplomaatti? Vai jotain viel&auml; korkeampaa?<br /><br />Miksi h&auml;nen feminiinisyytt&auml;&auml;n on pyritty hillitsem&auml;&auml;n maalauksessa (paita p&auml;&auml;ll&auml;, peitellyt piirteet)? Oliko se kunnianosoitus vai yritys "kesytt&auml;&auml;" h&auml;nen sogdialainen identiteettins&auml; sopimaan kiinalaiseen kontekstiin?<br />Kun katsoo totuutta pintaa syvemm&auml;lt&auml;, on kyse tietoisesta valinnasta. Kun katsoo n&auml;it&auml; maalauksia, ei voi kuunnella virallisia selityksi&auml;, vaan katsoa sit&auml;, mit&auml;&nbsp;<strong>maalaukset todella n&auml;ytt&auml;&auml;</strong>.<br /><br />Ne n&auml;ytt&auml;&auml; naisen, joka on ollut merkitt&auml;v&auml;, arvostettu ja kenties jopa pelottava hahmo, jonka identiteetti&auml; on t&auml;ytynyt suojella tai peitt&auml;&auml; hautausrituaalin kautta. T&auml;m&auml; nainen ei ole vain "hahmo puun alla", vaan h&auml;n on aktiivinen toimija, joka on s&auml;ilytt&auml;nyt sogdialaisen olemuksensa huulipunineen ja pienine piirteineen, osana t&auml;t&auml; ikuista muistoa. Kyseess&auml; on nainen, jonka tarina on v&auml;kisin yritetty sovittaa muottiin, mutta jonka olemus loistaa silti l&auml;pi 1300 vuoden takaa.</div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/sogdian-700-woman_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><strong><span>Miksi t&auml;m&auml; identiteetin peitt&auml;minen?</span></strong><br /><br /><span>Onko helpompaa n&auml;hd&auml; muinainen Silkkitien kauppias miehen&auml;, koska se sopii paremmin meid&auml;n historiallisiin ennakkoluuloihimme vallasta ja liikkuvuudesta?</span><br /><span>Onko "henkil&ouml;ksi" kutsuminen kiinalaisessa narratiivissa tapa neutraloida sogdialaisen naisen poikkeuksellinen status, jotta hauta saadaan istutettua tiukasti kiinalaiseen muottiin? Yleinen narratiivi kun kertoo, ett&auml; sogdilainen nainen oli kiinalaisen eliitin orja. Joskus ehk&auml;, mutta ei t&auml;ss&auml; kuvauksessa.</span><br /><br /><span>T&auml;m&auml; nainen ei ole vain koriste. H&auml;n on hautakammion ytimess&auml;, arkun l&auml;hell&auml;. H&auml;n on ollut merkitt&auml;v&auml;, arvostettu ja kenties jopa pelottava hahmo, jonka identiteetti&auml; on t&auml;ytynyt suojella tai vaimentaa historian saatossa. Kenties juuri se nainen, joka miehen kanssa on haudassa? Mutta ket&auml; olivat Tang-Dynastian ihmiset?<br /><br /><strong>Tang-Dynastian genetiikka</strong><br /><br />&#8203;</span>Tang-dynastian Y&#8209;kromosomin haploryhm&auml;t tunnetaan toistaiseksi vain muutamista kalmistoista ja yksitt&auml;isist&auml; genomeista, mutta ne n&auml;ytt&auml;v&auml;t jakautuvan kahteen p&auml;&auml;tyyppiin: (1) tyypillisesti It&auml;&#8209;Aasian &ldquo;Keltaisen joen&rdquo; -linjoihin erityisesti O&#8209; ja N&#8209;haarat, joista j&auml;lkimm&auml;inen on Suomessa korkeimman pitoisuuden omaava alue ja (2) harvinaisempiin L&auml;nsi&#8209;Euraasian linjoihin, jotka heijastavat Tang&#8209;aikakauden monikulttuurista p&auml;&auml;kaupunkiymp&auml;rist&ouml;&auml; ja Silkkitien liikennett&auml;. N&auml;m&auml; harvinaiset&nbsp;<span>L&auml;nsi&#8209;Euraasian linjat ovat haploryhm&auml;&auml; H, joka normaalisti ajatellaan mtDNA eli &auml;itilinjojen suurimpana haarana, mutta kun kyse on is&auml;linjasta se tunnistetaan korkeimmaksi haploryhm&auml;ksi Eurooppalaisten romaanimiesten v&auml;est&ouml;iss&auml;. Lis&auml;ksi havaittiin yksitt&auml;iskappale Y</span><span style="color:rgb(29, 29, 29)">&#8209;kromosomin haploryhm&auml;&auml; E&#8209;Z21014\ (E1b1b1b2a1a1a1a1f1b), joka on nykyisin yleinen L&auml;hi&#8209;id&auml;ss&auml; sek&auml; </span>muita alueella otettuja n&auml;ytteit&auml;&nbsp;<span style="color:rgb(29, 29, 29)">Q ja C haploryhmist&auml;.&nbsp;</span><span>N&#8209;haarat on esitetty eliittihautauksissa vain muodossa N-M231 (30% n&auml;ytteist&auml;), mutta kun alueellisia haploryhmi&auml; eliitiss&auml; tarkastelee ei voi kuin p&auml;&auml;ty&auml;&nbsp;</span>kuin haploryhm&auml;&auml;n N1a1a1a1a-M2117 (Y-DNA; joka tunnettu my&ouml;s nimell&auml; N-L392 tai vastaavilla SNP:ill&auml; kuten CTS11752) on haploryhm&auml; N:n (M231) alahaara.<br /><br />Se kuuluu ns. pohjoiseuraasialaiseen N-linjaan (erityisesti N1a1-M46/Tat tai N1a1a-M178 -haaraan). M2117 ja sen ekvivalentit m&auml;&auml;ritt&auml;v&auml;t t&auml;m&auml;n tason, ja se liittyy muinaisiin n&auml;ytteisiin mm. Amur-joen altaalta ja Houtaomugan neoliittisesta kohteesta (n. 7 000 vuotta sitten). Sama linja esiintyy naapurin Khitan-Dynastialla ja my&ouml;h&auml;isemm&auml;ll&auml; Khitanin perustamalla Liao-dynastialla, ja n&auml;in samalla muutkin l&auml;nsi-euraasialaiset haploryhm&auml;t yhdistyv&auml;t yhteisell&auml; retkell&auml;.<br /><br />Fylogeneettinen asema (yksinkertaistettu)<br /><br />P&auml;&auml;polku (ISOGG/YFull/FTDNA-nomenklatuurien mukaan, p&auml;ivitykset vaihtelevat):<br /><br />N-M231<br />&rarr; N1 (CTS11499/Z4762 tms.)<br />&rarr; N1a (F1206 tms.)<br />&rarr; N1a1 (M46/Tat)<br />&rarr; N1a1a (M178)<br />&rarr; N1a1a1 (F1419/L708 tms.)<br />&rarr; N1a1a1a (P298/M2126 tms.)<br />&rarr; N1a1a1a1a-M2117 / L392 (muodostui arviolta n. 5 000&ndash;6 000 vuotta sitten; TMRCA vaihtelee l&auml;hteitt&auml;in)<br />P&auml;&auml;alahaarat N1a1a1a1a:n alla<br /><br />T&auml;rkeimm&auml;t alahaarat (nimet vaihtelevat hieman eri puissa):<br /><br />N1a1a1a1a1 (CTS2929/VL29 ja alahaarat), joka yleisin It&auml;meren alueella, suomalais-ugrilaisissa ja balttilaisissa v&auml;est&ouml;iss&auml; (suomalaiset, virolaiset, latvialaiset, liettualaiset, karjalaiset jne.). Se sis&auml;lt&auml;&auml; monia nuorempia linjoja kuten L550, L1025 jne. N1a1a1a1a2 (Z1936 ja alahaarat) liittyy vahvasti suomalais-ugrilaisiin ja Volga-Uralin alueen v&auml;est&ouml;ihin. Muita alahaaroja (esim. CTS9976, F4134.2 jne.) esiintyy harvemmin Siperiassa, Ven&auml;j&auml;ll&auml; ja muualla Pohjois-Euraasiassa.&nbsp;<br /><br /><strong>Romaanit</strong><br /><br /><span style="font-weight:bold">Erityisen kiinnostavaksi</span><span style="color:rgb(29, 29, 29); font-weight:700">&nbsp;nousee kuitenkin kaksi n&auml;ytett&auml;</span><span style="font-weight:bold">&nbsp;Tang-Dynastian is&auml;linjoista, jotka ovat Euroopan romanien&nbsp;&rarr; H-M52/M82, joka siis</span><span> muodostaa yli&nbsp;</span><span style="font-weight:bold">44 %</span><span>&nbsp;tutkimuksen romanien Y-DNA:sta, ja Balkanilla jopa noin&nbsp;</span><span style="font-weight:bold">64 %</span><span>. Kyseess&auml; siis linja, joka Ei-romaneilla on eritt&auml;in harvinainen. Oli j&auml;nn&auml;&auml; huomata, ett&auml; sit&auml; ei ole koskaan tutkittu Suomessa, vaikka tiedet&auml;&auml;n ett&auml; on l&auml;ht&ouml;isin jostain </span><strong>Punjab&ndash;Kashmir&ndash;Gujarat-akselilta</strong>. Kysyt miksi? Koska &auml;itilinja W on l&auml;ht&ouml;j&auml;&auml;n my&ouml;s sielt&auml; tai esiintyy siell&auml; Suomen lis&auml;ksi eniten. Tasan samalta Punjab&ndash;Kashmir&ndash;Gujarat-akselilta. Se esiintyy Euroopassa selke&auml;sti eniten Suomessa, jossain tutkimuksissa jopa 10,1%. Todellisuus lienee l&auml;hemp&auml;n&auml; 7-9%, mutta muualla Euroopassa se on alle 1% luokkaa.<br /><br />Romaaneilla Suomessa on ajatus heid&auml;n siirtymisest&auml;&auml;n Ruotsista Suomeen, joka olisi kyll&auml; aika harvinainen yht&auml;l&ouml; hevoskansalle siirty&auml; ensin meren yli hevosilla Ruotsiin ja vasta sen j&auml;lkeen maitse Suomeen.<span>&nbsp;Olettaisi olevan toisin p&auml;in? Mutta kokonaisuus ei ole koskaan yksinkertainen, ja se ei ole sit&auml; nytk&auml;&auml;n. Mit&auml; syvemm&auml;lle t&auml;t&auml; aihetta kaivoi on sekoittuminen tapahtunut useissa kerroksissa W &auml;itilinjojen kohdalla juuri suomalaisten ja&nbsp;Punjab&ndash;Kashmir&ndash;Gujarat-akselin v&auml;lill&auml;, joka nyky&auml;&auml;n n&auml;kyy erityisesti Pakistanilaisissa korkeana W haploryhm&auml;n esiintymisen&auml; esim. Kalash kansalla. T&auml;ll&auml; hetkell&auml; alkuper&auml;inen sekoittuminen kahden kansan v&auml;lill&auml; on tapahtunut jo 17 000-14 500 vuotta sitten alueen ollessa l&auml;hemp&auml;n&auml; keski-Euraasiaa. Eik&auml; haploryhm&auml;n todellista l&auml;ht&ouml;kohtaa tunnisteta onko suomalainen vain Intia-Pakistan alueen alkuper&auml;inen. Suomesta kun l&ouml;ytyy W1 ja W2 haploryhm&auml;t, jotka ovat spesifej&auml; juuri Suomessa, sek&auml; eritt&auml;in vanhaa W3 ja W4, josta W4a1 on erityisen Suomi spesifi mtDNA haploryhm&auml;, vaikka esiintyykin pitkin silkkitiet&auml;, muinaisessa Egyptiss&auml; ja Kreikassa.</span><br /><br /><br /><span>Maternaaliset&nbsp;</span>mtDNA-haploryhm&auml;t<br /><br />Maternalliset linjat osoittavat, kuinka monipuolinen naisten rooli oli Silkkitien verkostoissa, he eiv&auml;t olleet vain paikallaan pysyvi&auml;, vaan he liikkuivat ja avioituivat laajasti:<br /><br />It&auml;-euraasialaiset linjat:<br /><br />G2b2<br />B4<br />D4<br />M9a<br />N9a3<br />Z3a<br />W4a1<br />&#8203;U2<br />U4<br />U5<br />HVO<br />R1b<br />K1 jne...<br />(N&auml;m&auml; ovat hyvin tyypillisi&auml; nykyisille ja historiallisille It&auml;-Aasian populaatioille.)<br /><br />L&auml;nsi-euraasialaiset linjat etenkin eliitill&auml;:<br /><br />H6a1b (tai H-klaadi yleisesti): T&auml;m&auml; on yksi selkeimmist&auml; todisteista l&auml;nsieuraasialaisesta maternaalisesta vaikutuksesta. Yhdistettyn&auml; muihin esiintyviin Y-kromosomin H-linjoihin todistaa, ett&auml; sek&auml; miehet ett&auml; naiset L&auml;nsi-Euraasiasta olivat osa Tang-dynastian geneettist&auml; kudelmaa.<br /><br />Huomaa, jios luet kuinka tutkimusartikkelit k&auml;ytt&auml;v&auml;t ilmaisua<strong> "Sinicization process of the Hu people" (Hu-kansan sinisoituminen)</strong>. T&auml;m&auml; on heid&auml;n tapansa kuitata n&auml;m&auml; l&ouml;yd&ouml;kset: "Kyll&auml;, he olivat t&auml;&auml;ll&auml;, kyll&auml;, heill&auml; oli l&auml;nsimaisia geenej&auml;, mutta he muuttuivat kiinalaisiksi". Hu-kansa on viittaus l&auml;nsimaisiin, josta syntyy my&ouml;s hunnit. Omituiseksi ilmaus muuttuu kun tutustuu ketk&auml; asuttivat ensimm&auml;isen&auml; pohjois Kiinan alueita. Kyll&auml;. Juuri ne Hu-kansat. Siniset ja valkoiset mogulit.<br /><br />T&auml;m&auml; on se kohta, jossa pit&auml;isi olla kriittinen.<br /><br />Geenit (kuten H, U5, HV0 ja W) eiv&auml;t "muutu" kiinalaisiksi. Ihmiset muuttavat kulttuuriaan, pukeutumistaan ja uskontoaan, mutta niiden takana oleva biologinen perint&ouml; s&auml;ilyy. Se, ett&auml; sogdialainen nainen maalauksessa n&auml;ytt&auml;&auml; silt&auml; kuin h&auml;n n&auml;ytt&auml;&auml;, ja ett&auml; geenitodistusaineisto (vaikka vain osittainen) n&auml;ytt&auml;&auml; l&auml;nsieuraasialaisia linjoja, on yksi ja sama tarina.<br /><br /><br /><strong>Kysymyksi&auml; ajasta ja totuudesta</strong><br /><br /><span>T&auml;m&auml; hautakammio pakottaa meid&auml;t kysym&auml;&auml;n: "mit&auml; me todella tied&auml;mme itsest&auml;mme ja ymm&auml;rr&auml;mme ajasta?" Tang-dynastia ei ollut staattinen, erist&auml;ytynyt saareke. Se oli monietninen, dynaaminen imperiumi, jossa sogdialaiset naiset saattoivat nousta yhteiskunnan huipulle ja j&auml;tt&auml;&auml; j&auml;lkens&auml; ikuisuuteen.<br />&#8203;</span><br /><span>Kun instituutioiden asiantuntijat selitt&auml;v&auml;t n&auml;it&auml; maalauksia, he usein "siivoavat" niist&auml; pois sen, mik&auml; ei sovi heid&auml;n muottiinsa ja meille esitettyyn narratiiviin. Mutta kun katsot n&auml;it&auml; kuvia, n&auml;et totuuden, joka on selvinnyt 1300 vuotta.</span><br /><span>Mit&auml; sin&auml; n&auml;et, kun katsot t&auml;t&auml; naista? N&auml;etk&ouml; vain "hahmon", vai n&auml;etk&ouml; ihmisen, jonka tarina on v&auml;kisin yritetty sovittaa muottiin, mutta jonka olemus loistaa yh&auml; l&auml;pi?</span><br /><br /></div>  <div class="wsite-adsense">              </div>  <div class="paragraph">Galleriassa Tang-Dynastian aikaisia kuvauksia Sogdialaisista, heid&auml;n jumalista, hevosista ja taiteesta.</div>  <div><div style="height:20px;overflow:hidden"></div> <div id='300125565394668512-slideshow'></div> <div style="height:20px;overflow:hidden"></div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;">L&auml;hteet:<br /><br />&#8203;L&auml;hteet<br />[1] Ancient genomes from the Tang Dynasty capital reveal ... - PMC&nbsp;<a href="https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11577736/" target="_blank">https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11577736/</a><br />[2] East and West admixture in eastern China of Tang Dynasty ...&nbsp;<a href="https://www.nature.com/articles/s42003-025-07665-0" target="_blank">https://www.nature.com/articles/s42003-025-07665-0</a><br />[3] East and West admixture in eastern China of Tang Dynasty inferred from ancient human genomes - PubMed&nbsp;<a href="https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39934375/" target="_blank">https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39934375/</a><br />[4] Reconstructing the genetic formation of Han Chinese from ancient ...&nbsp;<a href="https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC12977919/" target="_blank">https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC12977919/</a><br />[5] Peopling of China - Wikipedia&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Peopling_of_China" target="_blank">https://en.wikipedia.org/wiki/Peopling_of_China</a><br />[6] [PDF] Comprehensive insights into the genetic background of Chinese ...&nbsp;<a href="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ac/Comprehensive_insights_into_the_genetic_background_of_Chinese_populations_using_Y_chromosome_markers.pdf" target="_blank">https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ac/Comprehensive_insights_into_the_genetic_background_of_Chinese_populations_using_Y_chromosome_markers.pdf</a><br />[7] Y-DNA haplogroups in populations of East and Southeast Asia - Wikipedia&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Y-DNA_haplogroups_in_populations_of_East_and_Southeast_Asia" target="_blank">https://en.wikipedia.org/wiki/Y-DNA_haplogroups_in_populations_of_East_and_Southeast_Asia</a><br />[8] A Comparative Analysis of Chinese Historical Sources and ...&nbsp;<a href="https://www.jstor.org/stable/26572263" target="_blank">https://www.jstor.org/stable/26572263</a><br />[9] Y-DNA haplogroups by ethnic group - Wikipedia&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Y-DNA_haplogroups_by_ethnic_group" target="_blank">https://en.wikipedia.org/wiki/Y-DNA_haplogroups_by_ethnic_group</a><br />[10] Xianbei Y haplogroups are likely extinct than ...&nbsp;<a href="https://www.reddit.com/r/TurkicHistory/comments/1qbwd25/xianbei_y_haplogroups_are_likely_extinct_than/" target="_blank">https://www.reddit.com/r/TurkicHistory/comments/1qbwd25/xianbei_y_haplogroups_are_likely_extinct_than/</a><br /><span>[11]</span><br />&#8203;<a href="https://www.livescience.com/archaeology/stunning-tang-dynasty-mural-in-tomb-unearthed-in-china-may-portray-a-westerner-man-with-blond-hair?utm_source=chatgpt.com">https://www.livescience.com/archaeology/stunning-tang-dynasty-mural-in-tomb-unearthed-in-china-may-portray-a-westerner-man-with-blond-hair?utm_source=chatgpt.com</a><br /><span>[12]</span><br /><a href="https://www-news-cn.translate.goog/politics/20240605/6c1ccea4a29e4777a322c1f9a042c11a/c.html?utm_source=chatgpt.com&amp;_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp" target="_blank">https://www-news-cn.translate.goog/politics/20240605/6c1ccea4a29e4777a322c1f9a042c11a/c.html?utm_source=chatgpt.com&amp;_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp</a><span style="color:rgb(0, 0, 0)">&nbsp;&nbsp;</span><br /><span>[13]</span><br /><a href="https://techno-nv-ua.translate.goog/popscience/grobnica-epohi-tan-v-kitae-freski-s-povsednevnoy-zhiznyu-i-inostrancem-50552988.html?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#goog_rewarded" target="_blank">https://techno-nv-ua.translate.goog/popscience/grobnica-epohi-tan-v-kitae-freski-s-povsednevnoy-zhiznyu-i-inostrancem-50552988.html?_x_tr_sl=auto&amp;_x_tr_tl=fi&amp;_x_tr_hl=en&amp;_x_tr_pto=wapp#goog_rewarded</a><br /><span>[14]</span><br /><a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2095927323008873" target="_blank">https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2095927323008873</a><br /><span>[15]</span><br /><a href="https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11577736/" target="_blank">https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11577736/</a><br /><span>[16]</span><br /><a href="https://www.nature.com/articles/s42003-025-07665-0" target="_blank">https://www.nature.com/articles/s42003-025-07665-0</a><br /><span>[17]</span><br /><a href="https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39934375/?utm_source=perplexity" target="_blank">https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39934375/</a><br /><br /></div>  <div class="wsite-adsense">              </div>]]></content:encoded></item><item><title><![CDATA[Ruuhi & Haapio Osa II: Pesse-kanootti, venehautaus ja adze- ja celt-kirveen pyhät matkat]]></title><link><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/ruuhi-haapio-osa-ii-pesse-kanootti-venehautaus-ja-adze-ja-celt-kirveen-pyhat-matkat]]></link><comments><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/ruuhi-haapio-osa-ii-pesse-kanootti-venehautaus-ja-adze-ja-celt-kirveen-pyhat-matkat#comments]]></comments><pubDate>Fri, 14 Aug 2026 08:02:30 GMT</pubDate><category><![CDATA[Uncategorized]]></category><guid isPermaLink="false">http://www.rehellisetuutiset.org/historia/ruuhi-haapio-osa-ii-pesse-kanootti-venehautaus-ja-adze-ja-celt-kirveen-pyhat-matkat</guid><description><![CDATA[    Egyptin ensimmäisen dynastian ruuhi/punt       Godheimr = Gotland = Gothia    u...jatkuu osasta 1:&nbsp;https://www.rehellisetuutiset.org/historia/rusin-varjagien-monoxyla-veneet-karjalais-suomalaisen-ruuhi-ja-haapiokulttuurin-jatkumonaPesse-kanootti varhaisimpana vertailukohtanaVuonna 1955 Alankomaiden Drenthess&auml; l&ouml;ydetty Pesse-kanootti, 298 senttimetri&auml; pitk&auml;, yhdest&auml; mets&auml;m&auml;nnyn rungosta koverrettu vene on ajoitettu nykytutkimuksen mukaan noin 8040&ndas [...] ]]></description><content:encoded><![CDATA[<div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/sakkara-tomb-ruuhi_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%">Egyptin ensimm&auml;isen dynastian ruuhi/punt</div> </div></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/531254062-10163513756352996-3143393865747117968-n_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%">Godheimr = Gotland = Gothia </div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><strong><font size="4">u...jatkuu osasta 1:&nbsp;</font></strong><a href="https://www.rehellisetuutiset.org/historia/rusin-varjagien-monoxyla-veneet-karjalais-suomalaisen-ruuhi-ja-haapiokulttuurin-jatkumona">https://www.rehellisetuutiset.org/historia/rusin-varjagien-monoxyla-veneet-karjalais-suomalaisen-ruuhi-ja-haapiokulttuurin-jatkumona</a><br /><br /><br /><strong><font size="4">Pesse-kanootti varhaisimpana vertailukohtana</font></strong><br /><br /><br />Vuonna 1955 Alankomaiden Drenthess&auml; l&ouml;ydetty Pesse-kanootti, 298 senttimetri&auml; pitk&auml;, yhdest&auml; mets&auml;m&auml;nnyn rungosta koverrettu vene on ajoitettu nykytutkimuksen mukaan noin 8040&ndash;7510 eaa. Se laajentaa edell&auml; hahmotellun osan 1. jatkumon ajallisesti mesoliittisen kivikauden alkuun asti. Sit&auml; kutsutaan usein maailman vanhimmaksi tunnetuksi veneeksi, tosin nimitykseen on syyt&auml; suhtautua varauksella, sill&auml; orgaanisen materiaalin s&auml;ilyminen on arkeologisesti hyvin valikoivaa ja vanhempia poronnahka kanootteja on l&ouml;ytynyt reilusti.. Van Zeistin vuoden 1957 tulkinnan mukaan runko olisi koverrettu p&auml;&auml;asiassa tulella; my&ouml;hempi tutkimus on kuitenkin osoittanut, ett&auml; alueelta tunnetaan Pessen ajoitusta l&auml;hell&auml; olevia piikivi- ja hiutalekirveit&auml;, mik&auml; tekee mahdolliseksi my&ouml;s yhdistelm&auml;n mekaanisen, kirvesty&ouml;kaluihin perustuvan koverruksen yhdess&auml; tulen kanssa eli ns. karjalais-suomalaisen tavan ruuhen ja haapion valmistuksessa. Kysymys on siis hallitusta hiillytt&auml;misest&auml; ja ter&auml;v&auml;n koveran puunty&ouml;st&ouml;v&auml;lineen k&auml;yt&ouml;st&auml;, jotka kuuluivat samaan, jo varhaisessa holoseenissa t&auml;ysin kehittyneeseen tekniseen yhdistelm&auml;&auml;n.<br /><br /><br />Pessen kanootti on siis varhainen esiintym&auml; rakenteellisesti samasta ilmi&ouml;st&auml; kuin Rusin monoxylon ja alkujaan suomalais-karjalainen ruuhi- ja haapio-kulttuuuri. Se on pieni, ilmeisesti sis&auml;vesik&auml;ytt&ouml;&ouml;n tarkoitettu kanootti, ei laajennettu kauppa-alus, mutta rakennusperiaate on identtinen: yksi koverrettu puunrunko, jonka k&auml;ytt&ouml;kelpoisuus riippuu rungon paksuudesta, muodosta ja my&ouml;hemm&auml;st&auml; varustuksesta. T&auml;m&auml; yhdist&auml;&auml; sen suoraan siihen samaan tekniseen &nbsp;kentt&auml;&auml;n, josta <strong>T. I. Itkosen</strong> (1940) typologia johtaa Suomen yksi-, kaksi-, kolme- ja monipuiset ruuhet sek&auml; lautaruuhet. Pesse, Karjalan ja Suomen ruuhi- ja haapioperinne sek&auml; Rusin monoxylon muodostavat siis aukottoman polveutumislinjan, jossa niit&auml; voidaan pit&auml;&auml; saman pohjoisen mets&auml;- ja vesist&ouml;vy&ouml;hykkeen materiaalisen jatkumon ilmentymin&auml;, jossa koverrettu puurunko, adze- ja celt-kirvesteknologia, hallittu hiillytt&auml;minen ja my&ouml;hempi laudoitus ja purjevarustus muodostavat toisiaan t&auml;ydent&auml;v&auml;n kokonaisuuden.<br /><br /><br /><strong><font size="3">Serteya-kulttuuri V&auml;in&auml;joella: paalurakennukset ja Pessen kaltaiset puuesineet aivan Miliniskan naapurissa</font></strong><br /><br />Erityisen kiinnostavaksi Pesse-vertailussa tekee se, ett&auml; vastaavan tyyppisi&auml; koverrettuja ja muotoiltuja puuesineit&auml; on l&ouml;ydetty my&ouml;s V&auml;in&auml;joen (L&auml;nsi-Dvinan) vesist&ouml;alueelta, aivan Smolenskin l&auml;helt&auml;. Siis samalta alueelta, jonka t&auml;m&auml;n tekstin ensimm&auml;inen osa jo tunnisti todenn&auml;k&ouml;iseksi Miliniskan ja Gnjozdovon (Smolensk) sijaintipaikaksi. Serteya II:n paalurakennuskohteesta ja l&auml;hialueen Usviatyn kohteista (mm. Usviaty IV) on kaivettu esiin laaja kokoelma s&auml;ilynytt&auml; puuesineist&ouml;&auml;: meloja, lastoja, jousen kappale, kohoja, verkonpainoja ja predikaattina erityisesti pitk&auml;, kapea, selv&auml;sti veistetty airo &nbsp;(Usviaty IV, l&ouml;yt&ouml; 15), jonka muoto ja valmistustapa ovat rakenteellisesti hyvin l&auml;hell&auml; juuri Pessen kaltaista koverrus- ja veistoperinnett&auml;. Serteyan alueen kulttuurikerrostumat rakensivat asumuksensa paalujen varaan j&auml;rvien ja soiden p&auml;&auml;lle, kuten Pessen kanootin l&ouml;yt&ouml;paikalla, ja kohteesta tunnetaan yksi It&auml;-Euroopan varhaisimmista keramiikkal&ouml;yd&ouml;ist&auml;, niin kutsuttu subneoliittinen Serteya-kulttuuri, ajoitettu noin 7. vuosituhannen lopulle tai 6. vuosituhannen alulle eaa. Parhaiten s&auml;ilyneet paalurakennuskerrostumat (Serteya II) ajoittuvat kuitenkin my&ouml;hemm&auml;ksi, noin kolmannelle vuosituhannelle eaa., ja niiden asutus jatkui ainakin niin kutsuttuun 4200 BP -kylmenemisjaksoon asti.&nbsp;Serteya II alueelta saatiuin eristetty&auml; geneettinen YDAN&nbsp;<span>N1c haploryhm&auml;, joka on&nbsp;</span>oletettavasti 3. vuosituhannen puoliv&auml;li eKr., josta ei radiohiilidataa (Yll&auml;tys). (&#8203;L&auml;hde: s. 287-294. Taulukko s. 294. // J&auml;rviasutusten arkeologia IV-II vuosituhannella eKr. esim: kulttuurien kronologia ja luonnon-ilmastorytmit. - Pietari: Periphery LLC, 2014).&nbsp;<span style="color:rgb(8, 8, 9)">Sveitsin kivi- ja pronssikauteen palautuvista vesist&ouml;jen ja soiden p&auml;&auml;lle rakennetuista paalukylist&auml; (Samaa mit&auml; Smolenskin alueella ja Suomalais-Uralilaisilla alueilla Venj&auml;j&auml;n puolella on tavattu, on useita ruuhia (ainakin 16 l&ouml;ydetty), joista isommat tammesta, pienemm&auml;t poppelista tehtyj&auml;, enimm&auml;kseen kupera-, mutta muutamat tasapohjaisia.</span><br /><br /><br />T&auml;m&auml; sijainti on jatkumohypoteesin kannalta poikkeuksellisen merkitt&auml;v&auml;. V&auml;in&auml;joen ja Kasplja-joen reitti, jota pitkin t&auml;m&auml;n tekstin ensimm&auml;isen osan mukaan kuljettiin Dneprin yl&auml;juoksulle ja edelleen Miliniskan/Gnjozdovon alueelle, kulkee suoraan Serteyan paalukylien l&auml;pi. Toisin sanoen sama vesireitti, jota Konstantinos VII:n mukaan Rusin monoxyla-veneet k&auml;yttiv&auml;t matkallaan Kiovaan, oli ollut asuttu ja vesist&ouml;&ouml;n sopeutunut jo vuosituhansia ennen Rusin kauppaa, ja sen asukkailla oli k&auml;yt&ouml;ss&auml;&auml;n juuri sellaista veistetty&auml; puuesineist&ouml;&auml;, kuten airoja, meloja, verkkokalustusta joka viittaa aktiiviseen vesill&auml; liikkumiseen ja suoraan karjalan suomalaisiin. On syyt&auml; olla tarkka siit&auml;, mit&auml; t&auml;m&auml; aineisto todistaa ja mit&auml; ei: itse veneen j&auml;&auml;nn&ouml;st&auml; ei Serteyalta ole raportoitu, joten p&auml;&auml;telm&auml; paikallisesta ruuhi- tai kanoottiperinteest&auml; nojaa toistaiseksi vain airo- ja mela-tyyppisiin l&ouml;yt&ouml;ihin, ei s&auml;ilyneeseen runkoon. Silti yhdistelm&auml;: paaluasutus veden p&auml;&auml;ll&auml;, vuosituhansia varhainen keramiikka (nuora-ja kampakeramiikka), ja Pesse-tyyppist&auml; koverrus- ja veistotekniikkaa muistuttava puuesineist&ouml; sijoittuu t&auml;sm&auml;lleen sille reitille, jonka jo aiemmin tunnistanut Rusin monoxylonin todenn&auml;k&ouml;iseksi Fennoskandiseksi l&auml;ht&ouml;alueeksi, ja vahvistaa k&auml;sityst&auml; siit&auml;, ett&auml; koko V&auml;in&auml;joen&ndash;Dneprin vedenjakaja-alue oli pitk&auml;n, esihistoriaan ulottuvan vesist&ouml;teknologisen perinteen keskus jo kauan ennen kuin siit&auml; tuli Rusin kauppareitin osa.<br /><br /><br />&#8203;<strong><font size="4">Ruuhi kuoleman aluksena: "punt" ja karjalais-suomalainen hautausperinne</font></strong></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:center"> <a href='https://www.rehellisetuutiset.org/historia/skyytit-vol-1-legenda-siperian-jaaneidosta' target='_blank'> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/siperian-j-prinsessa_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%">Siperian j&auml;&auml;prinsessan venehautaus (ruuhi/punt) noin 400-500 eaa.</div> </div></div>  <div class="paragraph"><strong>&#8203;Uno Holmbergin</strong> klassisessa Finno-Ugric and Siberian Mythology -teoksessa kuvataan, ett&auml; ugrilaisten ja karjalaisten keskuudessa tunnettiin vanha tapa haudata vainaja veneeseen tai puntiin, ja ett&auml; viel&auml; teoksen kirjoittamisen aikaan arkkua kutsuttiin joillakin Karjalan alueilla &ldquo;puntiksi&rdquo;.</div>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/punt_orig.jpg" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><br /><br /><br /><br /><br /><strong><font size="5">Venehautaus - Punt</font></strong><br /><br /><span>&#8203;Koverretun veneen merkitys ei rajoitu kuljetukseen. Varhaisessa tutkimuskirjallisuudessa on kiinnitetty huomiota tapaan, joka on s&auml;ilynyt sek&auml; ugrilaisilla kansoilla ett&auml; karjalaisilla suomalaisilla: vainaja haudattiin makaamaan veneeseen tai punttiin, ja Karjalan seuduilla ruuhiarkkua kutsutaan edelleen 1900-luvun alussa nimell&auml; "punt".<br /><br />Munk&aacute;csin esitt&auml;m&auml;n tulkinnan mukaan t&auml;m&auml; ugrilainen tapa k&auml;ytt&auml;&auml; tammesta veistetty&auml; venett&auml; arkkuna kytkeytyy suoraan k&auml;sitykseen kuolleiden maailmasta, jossa vainaja matkaa tuonelan tuonpuoleiseen samalla tavalla kuin el&auml;v&auml; matkustaa vesi&auml; pitkin. T&auml;m&auml; on t&auml;rke&auml; havainto koko t&auml;ss&auml; tekstiss&auml; k&auml;sitellyn jatkuvuuden kannalta: koverrettu puurunko ei ole ollut pelkk&auml; kuljetusv&auml;line, vaan syv&auml;lle juurtunut symbolinen esine, jonka muoto siirtyi el&auml;m&auml;n vesilt&auml; kuoleman virtaan.&nbsp;</span><br /><br /><span>T&auml;m&auml; sama rakenteellinen ja k&auml;sitteellinen yht&auml;l&auml;isyys: koverrettu "punt" puunrunko vainajan s&auml;ilytyspaikkana, usein muotoiltuna tai koristeltuna veneen kaltaiseksi toistuu h&auml;mm&auml;stytt&auml;v&auml;n laajalla alueella, ja sen vertaileva tarkastelu avaa kysymyksen, ulottuuko sama symbolinen kompleksi Karjalasta paljon kauemmas, jopa Kiinaan ja Egyptiin?</span></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a href='https://www.rehellisetuutiset.org/historia/skyytit-vol-1-legenda-siperian-jaaneidosta' target='_blank'><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/540937748-10163577219882996-4105419978660050102-n_orig.jpg" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption">Kuva toimii linkkin&auml; Ukokin prinsessaa.</span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;">&#8203;<br /><strong><font size="4">Pazyryk, Ukokin prinsessa ja koverrettu lehtikuusiarkku</font></strong><br /><br />Altain yl&auml;tasangolla, Ukokin platoolla, vuonna 1993 kaivetusta pazyrykkilaiskurgaanista l&ouml;ytyi niin sanottu Siperian j&auml;&auml;prinsessa: noin 25-vuotiaan naisen ikeen s&auml;ilytt&auml;nyt, permafrostin suojaama hauta noin 2 400&ndash;2 500 vuoden takaa. H&auml;nen arkkunsa oli veistetty yhdest&auml; ainoasta lehtikuusenrungosta, koristeltu nahkaisin kuvioin hirvist&auml;, ja se oli tehty riitt&auml;v&auml;n pitk&auml;ksi mahtuakseen naisen noin 90 senttimetri&auml; korkean, hevosenjouhesta ja huovasta tehdyn hiuslaitteen kanssa. Haudassa oli lis&auml;ksi kuusi hevosta uhrattuna. Rakenne arkussa oli yhdest&auml; rungosta koverrettu, vainajaa ymp&auml;r&ouml;inyt kotelo, jota koristavat el&auml;inaiheiset nahkaleikkaukset. Kyseess&auml; on punt-hautaus, jossa "puntit jaetaan tasan". Sen merkitys ei ole sama kuin Rusin monoxylon tai karjalaisen ruuhen, mutta perusperiaate on identtinen: Suuri puunrunko koverretaan onttona kokonaisuutena ja sen sis&auml;&auml;n asetetaan vainaja matkaa varten.<br /><br />Yht&auml;l&auml;isyys ei ole vain rakenteellinen, vaan my&ouml;s k&auml;sitteellinen: sek&auml; karjalais-ugrilaisessa "punt"-perinteess&auml; ett&auml; pazyrykkilaisessa hautaustavassa koverrettu runko toimii vainajan alustana matkalla toiseen maailmaan. T&auml;m&auml; avaa kysymyksen siit&auml;, miss&auml; m&auml;&auml;rin koverretun puurungon k&auml;ytt&ouml; hautausv&auml;lineen&auml; edustaa laajaa, euraasialaisen mets&auml;- ja arovy&ouml;hykkeen jakamaa k&auml;sityst&auml; kuoleman ja matkan yhteydest&auml;, riippumatta siit&auml;, onko kyse suorasta kulttuurikontaktista vai rinnakkaisesta, samasta materiaalista ja samasta perustarpeesta kummunneesta ratkaisusta.</div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/tarim_orig.png" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><strong><font size="4">Tarim-muumiot: venehauta-arkut aroilta er&auml;maahan</font></strong><br /><br /><br /><span>Xinjiangin Tarim-altaan kuivassa autiomaassa, muun muassa Xiaohen kalmistossa, on kaivettu esiin satoja noin 4 000 vuotta vanhoja "luonnollisesti muumioituneita" ruumiita, jotka on haudattu yl&ouml;salaisin k&auml;&auml;nnettyihin veneen muotoisiin puuarkkuihin. Arkut on peitetty naudanvuodalla ja hautaa merkitsev&auml;t usein pitk&auml;t, osin airon muotoiset paalut. Genomitutkimukset v&auml;est&ouml;&ouml;n ovat &nbsp;osoittaneet, ett&auml; kyseess&auml; oli l&auml;nnest&auml; muuttanut v&auml;est&ouml;, geneettisesti eristynyt mutta kulttuurisesti hyvin avoin yhteis&ouml;. Mik&auml; tarkoittaa, ett&auml; venehauta-arkun k&auml;ytt&ouml; ei selity yksinkertaisella kulttuurin siirtymisell&auml; l&auml;nnest&auml; it&auml;&auml;n tai p&auml;invastoin, vaan pikemminkin suomalais-ugrilaisisen v&auml;est&ouml;n liikkuessa silkkitiell&auml;..</span><br /><br /><strong>P&auml;&auml;haploryhm&auml;t Tarimin muumioilta</strong><br /><br />Useat tutkimukset (erityisesti Xiaohe-kalmiston n&auml;ytteet) ovat raportoineet seuraavat mtDNA-haploryhm&auml;t, jotka ns. l&auml;ntisen Euraasian haploryhmi&auml;:<br /><br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;H (mukaan lukien alaryhm&auml;t kuten H27e, H11b, H5b)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;K (esiintyy Suomessa)<br /><span>&bull;&nbsp;</span>&#8203; &nbsp; W&nbsp;<span>(Suomessa eniten esiintyv&auml; 10,1%, muuten euroopassa noin 1% luokkaa)</span><br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;T (mm. T2b34)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;U5 (ja etenkin eniten suomalaisissa esiintyv&auml; U5a)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;U4 (Ulrika)&nbsp;<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;U2e (mm. suomalainen U2e3)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;R1b (Harvinainen, mutta Suomessa eniten esiintyv&auml; R-haara)<br /><br /><span>Xinjiangin&nbsp;</span>YDNA koostui p&auml;&auml;osin kahdesta p&auml;&auml;haploryhm&auml; linjasta C &amp; N1c (suomalainen).</div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2026-08-14-kello-12-22-23_orig.png" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><span>Tarim-l&ouml;yt&ouml;jen merkitys t&auml;m&auml;n tekstin kannalta on siin&auml;, ett&auml; ne osoittavat koverretun ja ruuhiveneen muotoisen puuarkun k&auml;yt&ouml;n ulottuneen aivan toiselle puolelle Euraasian mannerta, kaukana mist&auml;&auml;n rannikosta tai purjehduskelpoisesta vesist&ouml;st&auml;. T&auml;m&auml; tukee ajatusta, ett&auml; kyseess&auml; ei ole pelkk&auml; k&auml;yt&auml;nn&ouml;llinen kuljetusv&auml;lineen uudelleenk&auml;ytt&ouml;, vaan yhden kulttuuriperinteen laajalti levinnyt symbolinen k&auml;site: vene vainajan s&auml;ili&ouml;n&auml;, olipa ymp&auml;rist&ouml; sis&auml;vesist&ouml;&auml; tai autiomaata.</span><strong><br /></strong></div>  <div><div class="wsite-multicol"><div class="wsite-multicol-table-wrap" style="margin:0 -15px;"> 	<table class="wsite-multicol-table"> 		<tbody class="wsite-multicol-tbody"> 			<tr class="wsite-multicol-tr"> 				<td class="wsite-multicol-col" style="width:50%; padding:0 15px;"> 					 						  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/na-ytto-kuva-2023-02-06-kello-16-44-29-orig_orig.png" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>   					 				</td>				<td class="wsite-multicol-col" style="width:50%; padding:0 15px;"> 					 						  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2026-08-15-kello-0-27-02_orig.png" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>   					 				</td>			</tr> 		</tbody> 	</table> </div></div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><strong>N&auml;ist&auml; Euraasian valloittaneista "indo"iranilaisista" </strong>(indoeurooppalainen protokieli) <strong>aiemmin arjalaiset </strong>(koki saksalaisten avustuksella kevyen "mustamaalauksen).<br /><br />"MyTrueAncestry.com-analyysi, jossa Andronovo-ihmisten genomeja verrattiin moderneihin eurooppalaisiin, osoitti ett&auml; l&auml;hin osuma geneettisen et&auml;isyyden perusteella olivat suomalaiset, mik&auml;&auml;n muu moderni eurooppalainen v&auml;est&ouml; ei ollut etnisesti samankaltainen."<br /><br />Nykygeneettinen kerros (FamilyTree, GENI, yksitt&auml;istutkimukset): Kalmistoista "puuttuvat" linjat l&ouml;ytyv&auml;t el&auml;v&auml;st&auml; suomalaisv&auml;est&ouml;st&auml; huippupitoisuuksina, usein korkeimpana tai top 3 maailmassa.<br /><br />Andronovo-yhteys: Andronovo-kulttuurin mtDNA-profiilissa dominoivat U4 (15%), U5 (20%), T1 (10%), U2 (10%) ja H (10%) alakladit, kaikki linjoja jotka esiintyv&auml;t sek&auml; suomalaisissa kalmistoissa ett&auml; nykydatassa.<br /><br />Andronovo-kulttuuripiirin Sintashtasta Karasukiin alakladitasolla kaikista julkaistuista tutkimuksista, p&auml;&auml;dyt&auml;&auml;n siis l&auml;hes 50 uniikkiin alakladiin. Ker&auml;&auml;m&auml;st&auml;ni kuudesta Suomalaisten kalmistojen 96 haploryhm&auml;st&auml; suuri enemmist&ouml; on t&auml;ss&auml; joukossa tai sen v&auml;litt&ouml;miss&auml; tyt&auml;rlinjoissa.<br /><br />Andronovon kulttuuri on yleisnimitys pronssikautisille kulttuureille, jotka kukoistivat Keski-Aasiassa noin 2000&ndash;1000 eaa. T&auml;m&auml;n kulttuurin v&auml;est&ouml; kehitti puolapy&ouml;r&auml;isen hevosten vet&auml;m&auml;n sotavaunun ja hautasi p&auml;&auml;llikk&ouml;ns&auml; sotavaunuineen suuriin kumpuihin, kurgaaneihin. Yleens&auml; polttaen vainajat.<br /><br />Tutkijoiden mielest&auml; Andronovon kulttuuri tuli Intiaan noin 1900&ndash;1700 eaa., ja oli se puhdas indoarjalaisten kulttuuri.<br />N&auml;m&auml; olivat ne sivistyksen tuoneet "kunnioitetut ihmiset" - arjalaiset.<br /><br />Seima-turbiino kulttuurin aseistus samalta aikav&auml;lilt&auml; on l&ouml;ydetty Andronovolaisista, reitti johtaa suoraan Suomesta Intiaan.&nbsp;<span><a href="https://www.eupedia.com/genetics/andronovo_culture.shtml?fbclid=IwcGRvZgVleHRuA2FlbQIxMABicmlkETFuOFdNZkVyQUE4b2NNdnR5c3J0YwZhcHBfaWQQMjIyMDM5MTc4ODIwMDg5MgABHvMN_O32WuQm3moEi7J-lwOdwcRNlkIeGjRO43B2fWYTjT6OWYzj3LQ6oOgz_aem_lpGrUoHecWwEncyHbj8PRw" target="_blank">https://www.eupedia.com/genetics/andronovo_culture.shtml</a></span></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/540971117-10163577362462996-3718743488045322501-n_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%">Gebelein Ginger & Gingerella: tatuoitujen puna--tai kellert&auml;v&auml; hiuksisten kaukasial&ouml;aisten, vanhimpien Egyptin muumioiden PUNT hautaukset esi-dynastisella ajalla. </div> </div></div>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:558px;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a href='https://www.facebook.com/share/193zykr6mR/?mibextid=wwXIfr' target='_blank'><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/editor/638707051-10164358392742996-4819797451540408280-n.jpg?1786702140" style="margin-top: 5px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:1px;padding:3px; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><strong><font size="4">Egyptin esi-dynastiset </font></strong><span><strong><font size="4">Gebelein Ginger &amp; Gingerella muumiot</font></strong></span><br /><br />N&auml;m&auml; ovat vanhimmat olemassa olevat egyptil&auml;iset muumiot. Heid&auml;n ik&auml;ns&auml; on arvioitu olevan yli 5500 vuotta vanhoja. Mies muumio, joka tunnetaan nimell&auml; "Ginger ", on nuoresta miehest&auml;, joka kuoli 19-vuotiaana (kuten Tutankhamon) saatuaan puukotushaavan selk&auml;&auml;n.<br /><br />Mielenkiintoista on, ett&auml; h&auml;nen oikealla k&auml;sivarrellaan on h&auml;rk&auml; tai pukki tatuointi. He ovat samassa Gebelein haudassa olleen naisen kanssa ne ihmiset, joilla on <a href="https://www.newsweek.com/gebelein-man-tattoos-mummies-ancient-egypt-gebelein-826622" target="_blank">maailman vanhimmat tunnetut tatuoinnit</a>. Gebelein naisen (<a href="https://www.facebook.com/share/1NzdUVKmRy/?mibextid=wwXIfr" target="_blank">Gingerella</a>) tatuoinnissa on 4 kpl S - muotoista ornamenttia. Niit&auml; voi k&auml;yd&auml; ihailemassa British Museumissa, jossa he ovat olleet esill&auml; yli 100 vuoden ajan n&auml;ytill&auml;.&nbsp;<br /><br />Samankaltaisia tatuoituja blondeja ja punatukkia on tipahdellut my&ouml;s Kiinasta, Mongoliata ja Siperiasta, Volgalta keski-Euroopan Suevihautoihin jne.... Kiinnostavuutta lis&auml;&auml; usein muumioiden suomalainen genetiikka. J&auml;nnitt&auml;v&auml;n lis&auml;ns&auml; kokonaisuuteen tuo useat suomalaiset kirkot, joidenka lattioiden alta on l&ouml;ytynyt kymmenitt&auml;in muumioita ja samoin seilin saarelta. Koptit ja juutalaiset kutsuivat Egyptin pyramidialuetta nimell&auml; Kemi, joka edelleen yhdistyy Suomessa Kemi, Kemij&auml;ri, Kemijoki ja Keminmaa nimist&ouml;&ouml;n, joidenka vanhimpien kirkkojen lattialautojen alta n&auml;it&auml; muumioita on eniten l&ouml;ytynyt.</div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/514366117-10163278562497996-6934845325287511321-n_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><strong><font size="4">Egypti: venehaudoista sarkofageiksi</font></strong><br /><br /><span>Egyptiss&auml; koverretun tai veneen muotoisen puuarkun perinne on dokumentoitu poikkeuksellisen hyvin ja poikkeuksellisen varhain. Gebeleinist&auml; l&ouml;ytynyt, noin 3400&ndash;3200 eaa. ajoitettu veneenmalli (nykyisin Bernin historiallisessa museossa) kuuluu esidynastisen kauden hautal&ouml;yt&ouml;ihin, ja Saqqaran ensimm&auml;isen dynastian hautausmaalta tunnetaan useita todellisen kokoisia, maahan kaivettuja venehautoja, joista muun muassa &nbsp;"3506-vene", joka on 14,5 metri&auml; pitk&auml; alus, ja joka oli varustettu keskikajuutalla ja ruumalla saviastioita varten. N&auml;m&auml; eiv&auml;t ole en&auml;&auml; koverrettuja yksirunkoisia veneit&auml; vaan limilaudoista koottuja aluksia, mutta niiden hautausk&auml;ytt&ouml; jatkaa samaa periaatetta, joka on n&auml;ht&auml;viss&auml; karjalaisessa "punt"-sanastossa ja pazyrykkilaisessa lehtikuusiarkussa: vainaja tai h&auml;nen matkansa symboloidaan veneen muodolla. Limilaudoituksesta olivat tunnettuja Fenkhat eli Foinikialaiset. Etel&auml;-pohjanmaalla limilaudoituksesta rakennettiin v&auml;&auml;rinp&auml;in laivaa esitt&auml;v&auml;t kaksi-Fooninkiset maalaistalot. Muinaisen maailman kerrostalot kest&auml;m&auml;&auml;n talven myrskyj&auml; kuten foinikialaiset laivat merell&auml;. Saqqaran kalmistoista l&ouml;ytyi my&ouml;s varhaisimmat it&auml;merenmeripihka l&ouml;yd&ouml;t etel&auml;isell&auml; pallon puoliskolla.</span></div>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:449px;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/514255473-10163278562267996-1078129505299784802-n.jpg?1786712407" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;">&#8203;T&auml;m&auml; Egyptil&auml;inen kehityslinja on kuitenkin erityisen kiinnostava, koska se n&auml;ytt&auml;&auml;, miten venehauta v&auml;hitellen muuntuu abstraktimmaksi hautausv&auml;lineeksi: yksinkertaisesta koverretusta rungosta (kuten karjalaisessa ruuhiarkussa tai Pazyrykin lehtikuusiarkussa) siirryt&auml;&auml;n laudoista rakennettuun, todelliseen veneeseen (Saqqaran venehaudat), ja siit&auml; edelleen veneen muotoiseksi, mutta ei en&auml;&auml; toiminnallisesti veneen&auml; k&auml;ytett&auml;v&auml;ksi sarkofagiksi, ellei vertailla matkaa tuonpuoleiseen aurinkolaivalla tai -veneell&auml;. My&ouml;hempien egyptil&auml;isten kivi- ja puusarkofagien soikea, kaareva, usein selv&auml;sti veneenrunkoa muistuttava perusmuoto voidaan t&auml;ss&auml; valossa lukea saman symbolisen kaavan viimeiseksi, monumentalisoiduksi vaiheeksi: koverretusta puurungosta on tullut arkun arkkityyppi, vaikka veneen k&auml;yt&auml;nn&ouml;llinen toiminto on jo kadonnut. T&auml;ss&auml; nousee my&ouml;s perisuomalainen muinainen syklisyys esiin, koska suomalainen komse tai komsio, sek&auml; saamelainen gietkka ovat vauvoille ja taaperoille suunniteltuja kehtoja, jotka on suunniteltu niin ett&auml; jos komsio tippuu veteen se k&auml;&auml;ntyy aina niin ett&auml; lapsi pystyy hengitt&auml;m&auml;&auml;n ja sama reest&auml; tippuessaan. Lapsi yleisesti sidottiin komsioon ja siteit&auml; k&auml;ytettiin my&ouml;s muumioihin, joten muumiossa ja sargofagissa on n&auml;ht&auml;viss&auml; sama kokonaisuus, josta syntyy kierto. Kuolemassa takaisin punt ruuheen ja sykliseen uudelleen syntym&auml;&auml;n tuonelan virrassa, joka ei ollut paha tila vaan v&auml;livaihe uusiutumiselle ja paluuseen kehtoon, komsioon.<br /><br /><br />&#8203;<strong><font size="4">Adze/celt-kirves pyh&auml;n&auml; ty&ouml;kaluna: Karjalasta Egyptiin ja Olmec-kulttuuriin</font></strong><br /></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:center"> <a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/514289073_10163268114132996_5206033110159771859_n.jpg' target='_blank'> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/514289073-10163268114132996-5206033110159771859-n_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%">Klikkaa kuva suuremmaksi.</div> </div></div>  <div><div style="height: 20px; overflow: hidden; width: 100%;"></div> <hr class="styled-hr" style="width:100%;"></hr> <div style="height: 20px; overflow: hidden; width: 100%;"></div></div>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:409px;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/514905171-10163281304847996-4508640232472115817-n.jpg?1786712679" style="margin-top: 5px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:1px;padding:3px; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><span>Sama adze-tyyppinen ty&ouml;kalu, joka Karjalan metatuffiteollisuudessa mahdollisti koverrettujen runkoveneiden valmistuksen, esiintyy my&ouml;s suoraan hautaus- ja uskonnollisissa yhteyksiss&auml; hyvin kaukana Karjalasta. Egyptil&auml;isess&auml; "suunavausseremoniassa" (Opening of the Mouth), joka tunnetaan jo Vanhasta valtakunnasta l&auml;htien ja jota suoritettiin muumioille viimeiselle matkalle l&auml;hett&auml;misen yhteydess&auml;, kun pappi kosketti vainajan silmi&auml; ja avasi vainajan kankeudesta j&auml;hmettyenen suun adzella (</span><strong style="color:rgb(0, 0, 0)">n&#7791;rtj)&nbsp;</strong><span>sek&auml; peseshkef-nimisell&auml; haarukkamaisella obsidaaniter&auml;ll&auml;; toimenpiteen uskottiin palauttavan vainajan aistit ja kyvyn hengitt&auml;&auml; ja puhua tuonpuoleisessa. Adze-ty&ouml;kalu ei siis ollut Egyptiss&auml; pelkk&auml; puusep&auml;n tai laivanrakentajan v&auml;line vaan sama karjalassa syntynyt muoto ja vihre&auml;n kiven elementti, joka koverisi hirren veneeksi, kelpasi my&ouml;s symbolisesti "avaamaan" kuolleen aistit uuteen el&auml;m&auml;&auml;n.&nbsp;</span><span style="color:rgb(0, 0, 0)">Rothin ydinteesi: koko rituaali oli&nbsp;</span><strong style="color:rgb(0, 0, 0)">syntym&auml;n ja lapsuuden vaiheiden toistoa</strong><span style="color:rgb(0, 0, 0)">, jolla vainajasta tehtiin uudelleensyntynyt ja riitt&auml;v&auml;n kyps&auml; sy&ouml;m&auml;&auml;n aikuisen ateria tuonpuoleisessa.</span><br /></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:394px;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a href='https://en.wikipedia.org/wiki/Celt_(tool)' target='_blank'><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/514105566-10163266661532996-1600398296041864057-n.jpg?1786713381" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 20px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption">Olmec kansan pyhi&auml; esineit&auml;, joita kutsuttiin nimell&auml; - Celts. Vihre&auml;&auml; karjalan metatuff kive&auml; ja samassa muodossa kuin suomalaisilla. Kuva toimii linkkin&auml;</span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><span>Samantyyppinen kelttien eli kiillotettujen kirveen kiviterien pyh&auml; k&auml;ytt&ouml; tunnetaan Mesoamerikan olmec-kulttuurista, jossa La Ventan kaltaisissa keskuksissa kaivetuista uhril&ouml;yd&ouml;ist&auml; (esim. "Offering 4") on l&ouml;ydetty jadekelttej&auml; pystyasennossa maahan "istutettuina", pienoisstelojen tavoin, usein ihmishahmojen ymp&auml;r&ouml;imin&auml;. Keltit yhdistettiin maissin oraisiin ja hedelm&auml;llisyyteen, ja niiden kapeneva muoto, hiottu kirveenter&auml; on rakenteellisesti sama kuin Karjalan rituaalisen metatuffikirveen nk. Battle-Axe, josta ei koskaan l&ouml;ydy esimerkki&ouml;, ett&auml; olisi k&auml;ytetty v&auml;kivaltaan vaan enemm&auml;nkin shamaani/tiet&auml;j&auml;n rituaalisauva ja rumpukapula. On syyt&auml; korostaa, ett&auml; ajallinen ja maantieteellinen et&auml;isyys Karjalan eneoliittisen metatuffiteollisuuden (huom. j&auml;rjestelm&auml;llisen teollisuuden. 3500&ndash;1500 eaa.) ja olmeekkien kelttiperinteen (n. 1200&ndash;400 eaa., Meksikonlahden rannikon v&auml;lill&auml; on valtava, eik&auml; suoraa kulttuurista siirtym&auml;&auml; voida t&auml;ll&auml; aineistolla osoittaa kuin muinaisuskon perinteiden mieless&auml;. Silti rakenteellinen ja toiminnallinen yht&auml;l&auml;isyys: kiillotettu, vihre&auml; kirveenmuotoinen kivi- tai "jadeter&auml;", joka irrotetaan k&auml;yt&auml;nn&ouml;llisest&auml; puunty&ouml;st&ouml;st&auml; ja nostetaan pyh&auml;ksi, maahan "istutettavaksi" tai vainajaa koskettavaksi rituaaliesineeksi her&auml;tt&auml;&auml; kysymyksen, onko kyse universaalista, riippumattomasti syntyneest&auml; symbolisesta assosiaatiosta (ter&auml;v&auml;, kiilt&auml;v&auml;, el&auml;m&auml;&auml; synnytt&auml;v&auml; ty&ouml;kalu = hedelm&auml;llisyyden ja uuden el&auml;m&auml;n v&auml;line) vai laajemmasta, viel&auml; huonosti ymm&auml;rretyst&auml; diffuusioketjusta.</span><br /><br /><br /><span>Synteesi: kaksi rinnakkaista jatkumoa</span><br /></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a href='https://en.wikipedia.org/wiki/Celt_(tool)' target='_blank'><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/514350525-10163269762512996-1857097365145935373-n_orig.jpg" style="margin-top: 5px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:1px;padding:3px; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><span>T&auml;m&auml;n tekstin ensimm&auml;inen osa hahmotti teknologisen jatkumon, jossa Karjalan metatuffkirveet, suomalais-spesifi tulen k&auml;ytt&ouml; koverruksessa, ruuhesta haapioksi ja uiskoksi etenev&auml; kehitys, joka p&auml;&auml;tyy Rusin monoxylonin rakenteeseen. T&auml;m&auml; toinen osa avasi rinnakkaisen, symbolisen jatkumon: koverretun tai veneen muotoisen puurungon k&auml;ytt&ouml; vainajan kotelonnissa, Karjalan suomalaisten kansojen "punt" ruuhiarkku, Pazyrykin lehtikuusiarkku, Tarim-altaan ruuhivenehauta-arkut ja Egyptin ruuhivenehaudat, jotka v&auml;hitellen muuntuvat sarkofagimuodoksi, sek&auml; adze/celt-kirveen kohoaminen k&auml;yt&auml;nn&ouml;n puunty&ouml;st&ouml;v&auml;lineest&auml; pyh&auml;ksi, kuolemaan ja uuteen el&auml;m&auml;&auml;n liittyv&auml;ksi esineeksi Egyptin suunavausseremoniasta olmeekkien kelttiuhreihin asti.</span><br /><br /><br /><span>N&auml;it&auml; kahta jatkumoa ei ole syyt&auml; niputtaa yhdeksi v&auml;itteeksi suorasta historiallisesta polveutumisesta. Sen sijaan ne kannattaa pit&auml;&auml; erillisin&auml; mutta toisiaan valaisevina tutkimuskysymyksin&auml;: ensimm&auml;inen koskee sit&auml;, miss&auml; m&auml;&auml;rin Rusin monoxyla-teknologia periytyy paikallisesta karjalais-suomalaisesta ruuhiperinteest&auml;; toinen koskee sit&auml;, miss&auml; m&auml;&auml;rin koverretun puurungon ja kirveenmuotoisen pyh&auml;n ter&auml;n yhdistelm&auml; edustaa laajempaa, mahdollisesti hyvinkin vanhaa ja laajalle levinnytt&auml; pohjoisen pallonpuoliskon symbolista kompleksia, jonka juuret saattavat ulottua jopa Pessen kanootin ajasta Egyptiin ja Kiinaan. Molemmat kysymykset ansaitsee oman jatkotutkimuksensa.</span><br /><br /></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/540983069-10163577229637996-7271103960326060091-n_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><strong><font size="4">Johtop&auml;&auml;t&ouml;s</font></strong><br /><br /><br /><span>Monoxylon-sana kuvaa valmistustapaa yksirunkoisesta puusta koverrettuun kanoottiin, ruuheen tai punttiin, jonka ty&ouml;kalut ja vanhimmat kuvaukset kalliopiirroksissa esiintyv&auml;t Karjalassa. Kun t&auml;t&auml; rakennustapaa kivikautisesta metatuffiteollisuudesta periytyv&auml; adze-ty&ouml;kalu, tulen k&auml;ytt&ouml; koverruksessa ja levityksess&auml;, ruuhen asteittainen laajentaminen haapioksi ja limilaudoitetuksi alukseksi, ja purjeen liitt&auml;minen vasta matkan merelliseen vaiheeseen - verrataan j&auml;rjestelm&auml;llisesti karjalais-suomalaisen vesist&ouml;alueen arkeologiseen ja kansatieteelliseen aineistoon, Rusin Dneprin-kaupan veneet asettuvat luontevammin t&auml;m&auml;n paikallisen, esihistoriallisiin juuriin ulottuvan perinteen jatkumoksi kuin skandinaavisen laivanrakennuksen et&auml;iseksi Fennoskandiseksi sivuhaaraksi. Samalla koverretun puurungon symbolinen toinen el&auml;m&auml;, vainajan alustana Karjalan "puntista" Pazyrykin lehtikuusiruuheen, Tarim-altaan ruuhivenehauta-arkkuihin ja Egyptin vene- ja aurinkolaivahautoihin, ja adze-ja celtkirveen matka k&auml;yt&auml;nn&ouml;n ty&ouml;kalusta pyh&auml;ksi esineeksi Egyptin suunavausseremoniasta olmekkien kelttiuhreihin, avaa kysymyksen siit&auml;, onko koko t&auml;m&auml; kompleksi paikallisesti toisistaan riippumatta syntynyt vai heijastaako se paljon laajempaa, huonosti tunnettua esihistoriallista jatkumoa. Kysymys ansaitsee jatkotutkimusta erityisesti silt&auml; osin, miss&auml; m&auml;&auml;rin Karjalan, Suomen ja Gnjozdovon arkeologinen aineisto, jota tutkijat pit&auml;v&auml;t Miliniskan sijaintina sis&auml;lt&auml;&auml; suoria venerakennuksen j&auml;&auml;nteit&auml;, jotka voisivat vahvistaa tai tarkentaa t&auml;t&auml; jatkumohypoteesia. Mist&auml; puumateriaalit oli kotoisin, mit&auml; Rusin&nbsp;monoxyla-ruuhissa-haapioissa oli k&auml;ytetty? Ja toinen tutkimuskysymys miten ruuhihautaukset "punt" p&auml;&auml;tyiv&auml;t levi&auml;m&auml;&auml;n globaalisti vaaleiden ja punahiuksisten ihmisten mukana? Koska t&auml;m&auml; j&auml;lkimm&auml;inen avaa jalkaisee tutkimusten meren.</span><br /><br /></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/boat-coffin_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/puntland_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><br />&#8203;Tekij&auml;: Jukka Uusitalo<br /><br /><br /><br /><strong><font size="4">L&auml;hteet</font></strong><br /><br /><br /><span>- Konstantinos VII Porfyrogennetos, *De administrando imperio*, luku 9 (n. 948&ndash;952)</span><br /><span>- Tarasov, A. &amp; Nordqvist, K., &Auml;&auml;nisen metatuffiteollisuus ja "ven&auml;j&auml;nkarjalaisen tyypin" ty&ouml;kalut, Journal of Antiquity / Journal of Lithic Studies (2014)</span><br /><span>- Tarasov, A. &amp; Stafeev, S., "Estimating the scale of stone axe production: A case study from Onega Lake, Russian Karelia", Journal of Lithic Studies vol. 1 (2014)</span><br /><span>- Puuproffa.fi, "Haapio" - ruuhen koverrus- ja levitystekniikka, tulen k&auml;ytt&ouml;</span><br /><span>- Museovirasto, "Ajankohtaista arkeologiasta: Uutta tietoa Suomen ruuhien ajoittumisesta" (2025)</span><br /><span>- Yle Keski-Pohjanmaa, K&auml;lvi&auml;n ruuhil&ouml;yt&ouml;, radiohiiliajoitus 1286&ndash;1395</span><br /><span>- Wikipedia (suomi), "Ruuhi", "Uisko", "Luettelo perinteisist&auml; suomalaisista vesiliikennesanoista"</span><br /><span>- Suomen meriarkeologinen seura ry, "Laivatyyppien nimitysperusteita" - suurhaapio/pauhavene</span><br /><span>- Gnjozdovon arkeologinen keskus: &#1065;&#1072;&#1074;&#1077;&#1083;&#1077;&#1074;, &#1040;. &#1057;., *&#1052;&#1110;&#1089;&#1090;&#1072; &#1044;&#1072;&#1074;&#1085;&#1100;&#1086;&#1111; &#1056;&#1091;&#1089;&#1110;*</span><br /><span>- Antrean verkko, Karjalan kannas - kivikautinen kalastusverkkol&ouml;yt&ouml;, n. 8300 eaa.</span><br /><span>- Joutsenon Kuurmanpohja (Hiekkasilta), Lappeenranta - n. 10 300&ndash;10 500 vuotta vanha, mahdollinen hirsikehikon j&auml;&auml;nne; Rostedt, T. &amp; Kriiska, A., kaivauskertomukset ja Yle 18.8.2020</span><br /><span>- Van Zeist, W. (1957); Drents Museum, "Pesse canoe, the oldest boat in the world"; Niekus ym., varhaisen mesoliittisen ajan piikirveiden ajoitukset Hollannissa</span><br /><span>- Serteya-kulttuuri, V&auml;in&auml;joen (L&auml;nsi-Dvinan) j&auml;rviasutukset, Serteya II ja Usviaty IV; Mazurkevich, A. ym., *J&auml;rviasutusten arkeologia IV&ndash;II vuosituhannella eKr.*, Pietari: Periphery LLC (2014), s. 287&ndash;294; Dolbunova, E., puuesineist&ouml;n ja keramiikan kuvaukset</span><br /><span>- Itkonen, T. I. (1941), *Suomen ruuhet: 1-, 2-, 3- ja monipuiset sek&auml; lautaruuhet kivikaudesta vuoteen 1940*, Kansatieteellinen arkisto V:1</span><br /><span>- Munk&aacute;csi, B. - ugrilais-karjalainen "punt"/ruuhi-hautaustapa (siteerattu varhaisessa englanninkielisess&auml; ugrilaistutkimuksessa)</span><br /><span>- Siperian j&auml;&auml;prinsessa / Ukokin prinsessa, pazyrykkilainen kurgaani, Ukokin plato, kaivaus Polosmak 1993; Wikipedia, "Siberian Ice Maiden"; History.com; Historic Mysteries</span><br /><span>- Tarim-altaan muumiot, Xiaohen kalmisto, Xinjiang - venehauta-arkut; Warinner ym., *Nature* (2021); National Geographic; CNN; Smithsonian Magazine</span><br /><span>- Gebeleinin veneenmalli (n. 3400&ndash;3200 eaa.), Bernin historiallinen museo, ref. AE 368</span><br /><span>- Saqqaran venehaudat, mm. "3506-vene"; Emery, W. B., *Excavations at Sakkara: Great Tombs of the First Dynasty* III (Lontoo, 1958)</span><br /><span>- Suunavausseremonia (Opening of the Mouth), adze ja peseshkef; Wikipedia; UCL Digital Egypt; Ancient Egypt Online</span><br /><span>- La Ventan olmeekkiselttiuhrit (mm. "Offering 4"); Metropolitan Museum of Art, Olmec Celt -kokoelma; Dumbarton Oaks, "Introduction: The Origin and Development of Olmec Research"</span><br /><span>&#8203;&#8203;&#8203;&#8203;&#8203;&#8203;&#8203;&#8203;</span></div>  <div class="wsite-adsense">              </div>]]></content:encoded></item><item><title><![CDATA[Rus'in varjagien monoxyla-veneet karjalais-suomalaisen ruuhi- ja haapiokulttuurin jatkumona]]></title><link><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/rusin-varjagien-monoxyla-veneet-karjalais-suomalaisen-ruuhi-ja-haapiokulttuurin-jatkumona]]></link><comments><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/rusin-varjagien-monoxyla-veneet-karjalais-suomalaisen-ruuhi-ja-haapiokulttuurin-jatkumona#comments]]></comments><pubDate>Thu, 13 Aug 2026 19:16:20 GMT</pubDate><category><![CDATA[Uncategorized]]></category><guid isPermaLink="false">http://www.rehellisetuutiset.org/historia/rusin-varjagien-monoxyla-veneet-karjalais-suomalaisen-ruuhi-ja-haapiokulttuurin-jatkumona</guid><description><![CDATA[       JohdantoBysanttilainen keisari&nbsp;Konstantinos VII Porfyrogennetoksen&nbsp;kuvaa teoksessa *De administrando imperio* (n. 948&ndash;952) Rusin *monoxyla*-veneit&auml;, jotka kulkivat pohjoisista keskuksista Miliniskaan (Gnezdovo)&nbsp;Kiovaan ja edelleen Dnepri&auml; pitkin Mustallemerelle ja edelleen Konstantinopoliin. Teos on Bysantin poliittinen ja maantieteellinen k&auml;sikirja, mutta sen Rusia ja Dneprin liikennett&auml; k&auml;sittelev&auml; aineisto sis&auml;lt&auml;&auml; huoma [...] ]]></description><content:encoded><![CDATA[<div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:center"> <a href='https://fennougrica.kansalliskirjasto.fi/bitstream/handle/10024/89799/KA_5.pdf' target='_blank'> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/kirkkoruuhi_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><strong style="color:rgb(42, 42, 42)"><font size="4">Johdanto</font></strong><br /><br /><span style="color:rgb(29, 29, 29)">Bysanttilainen keisari&nbsp;</span><span style="color:rgb(42, 42, 42)"><strong>Konstantinos VII Porfyrogennetoksen</strong>&nbsp;kuvaa teoksessa *<em>De administrando imperio</em>* (n. 948&ndash;952) </span><span style="color:rgb(29, 29, 29)">Rusin *<strong>monoxyla</strong>*-veneit&auml;, jotka kulkivat pohjoisista keskuksista </span><span style="color:rgb(42, 42, 42)">Miliniskaan (</span>Gnezdovo)<span style="color:rgb(42, 42, 42)">&nbsp;Kiovaan ja edelleen Dnepri&auml; pitkin Mustallemerelle</span><span style="color:rgb(29, 29, 29)"> ja edelleen Konstantinopoliin. Teos on Bysantin poliittinen ja maantieteellinen k&auml;sikirja, mutta sen Rusia ja Dneprin liikennett&auml; k&auml;sittelev&auml; aineisto sis&auml;lt&auml;&auml; huomattavan yksityiskohtaisen kuvauksen veneiden valmistuksesta ja k&auml;yt&ouml;st&auml;.&nbsp;</span><span style="color:rgb(42, 42, 42)"><strong>Monoxyla on&nbsp;</strong><u><strong>yhdest&auml; puunrungosta koverrettu ja my&ouml;hemmin varustettu alus</strong>, joka</u>&nbsp;on totuttu sijoittamaan skandinaavisen laivanrakennusperinteen kontekstiin, koska sen <strong>k&auml;ytt&auml;j&auml;t olivat varjageja</strong>.</span><br /><br /><span style="color:rgb(42, 42, 42)">&#8203;Rakenteellisesti vene <u>ei kuitenkaan muistuta lainkaan k&ouml;lillist&auml;, laudoista koottua skandinaavista pitk&auml;laivaa</u>. Se on koverrettu runko, jota levitet&auml;&auml;n tulen ja kosteuden avulla, jota vahvistetaan poikkipuilla ja johon lis&auml;t&auml;&auml;n purjevarustus vasta matkan loppuvaiheessa. T&auml;m&auml; rakennustapa, materiaalivalinta ja k&auml;ytt&ouml;logiikka vastaavat sit&auml; vastoin h&auml;mm&auml;stytt&auml;v&auml;n tarkasti sit&auml; venekulttuuria, joka on dokumentoitu arkeologisesti ja kansatieteellisesti Karjalan ja It&auml;-Suomen vesist&ouml;alueilla: ruuhesta haapioksi ja edelleen limilaudoitetuksi uiskoksi etenev&auml;&auml; kehityslinjaa.<br /><br />&#8203;</span><span style="color:rgb(29, 29, 29)">Suomalaisen ja karjalaisen aineiston kannalta erityisen t&auml;rke&auml; on T. I. Itkosen: Suomen ruuhet (1940), joka k&auml;sittelee yksi-, kaksi-, kolme- ja monipuisia sek&auml; lautaisia ruuhia kivikaudesta vuoteen 1940. Teos tarjoaa rakenteellisen mallin, jonka avulla monoxylon voidaan sijoittaa laajempaan koverrettujen ja koottujen puuveneiden historiaan tai juuri niiksi.</span><br /><br /><span style="color:rgb(42, 42, 42)">&#8203;T&auml;m&auml;n tarkoitus on osoittaa, ett&auml; Rus'in monoxyla ei ole erillinen, Bysantin l&auml;hteen kautta tunnettu erikoistapaus, vaan yksi ilmentym&auml; laajasta, teknologisesti ja maantieteellisesti yhten&auml;isest&auml; koillis-eurooppalaisesta veneperinteest&auml;, jonka juuret ovat &Auml;&auml;nisen ja Laatokan v&auml;liselle vy&ouml;hykkeelle sijoittuvassa kivikautisessa ty&ouml;kaluteollisuudessa ja jonka kehityskaari: ruuhi, haapio, limilaudoitettu suurhaapio ja purjeellinen uisko muodostaa Dneprin kauppareitin veneiden tekniseksi esikuvaksi paremmin kuin mik&auml;&auml;n yksitt&auml;inen skandinaavinen laivatyyppi.</span></div>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:512px;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/metatuff.jpg?1786656601" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><strong style="color:rgb(42, 42, 42)"><font size="4">Geologinen perusta: &Auml;&auml;nisen metatuffiteollisuus ty&ouml;kalujen alkul&auml;hteen&auml;</font></strong><br /><br /><span style="color:rgb(42, 42, 42)">Veneenrakennuksen tekninen edellytys on aina ollut puuta ty&ouml;st&auml;v&auml; ty&ouml;kalu, ja t&auml;ss&auml; suhteessa Karjalan alue on poikkeuksellisessa asemassa. &Auml;&auml;nisj&auml;rven l&auml;nsirannalla, Suutjoen (&Scaron;uja) suistoalueella, sijaitsi kivikauden ja varhaismetallikauden vaihteessa (n. 3500&ndash;1500 eaa.) Euroopan koillisosan ainoa tunnettu metatuffiesiintym&auml;, jonka ymp&auml;rille kehittyi teollisen mittakaavan tuotantokeskittym&auml;: yksist&auml;&auml;n Fofanovo XIII -ty&ouml;pajapaikalta on kaivettu esiin yli 350 000 kivil&ouml;yt&ouml;&auml;, joista 84 prosenttia liittyy metatuffisten kirveiden ja taltoiden valmistukseen. N&auml;it&auml; ns. "karjalaisen tyypin" ty&ouml;kaluja - kirveit&auml;, taltta-adzeja ja uurrettuja adzeja on l&ouml;ydetty standardoituina, korkealaatuisina esinein&auml; satojen kilometrien p&auml;&auml;st&auml; alkuper&auml;isest&auml; louhinta-alueesta, aina Viroon asti, mik&auml; osoittaa niiden olleen paitsi k&auml;ytt&ouml;esineit&auml; my&ouml;s laajan vaihtoverkoston kauppatavaraa. Vanhimmat l&ouml;yd&ouml;t metatuffkiven k&auml;yt&ouml;st&auml; l&ouml;ytyv&auml;t 8900 eaa.</span><br /><br /><br /><span style="color:rgb(42, 42, 42)">T&auml;m&auml; on oleellista veneenrakennuksen kannalta, koska juuri adze-tyyppinen, kaareva ja koverruksiin optimoitu ter&auml; on se ty&ouml;kalu, jolla puunrunko onkaloidaan ruuheksi, toisin kuin tavallinen suora kirves, joka soveltuu paremmin runkojen kaatamiseen ja karkeaan muotoiluun. Metatuffi oli kovuudeltaan (Mohsin asteikolla v&auml;hint&auml;&auml;n 6) ja hiottavuudeltaan erityisen sopivaa juuri t&auml;h&auml;n tarkoitukseen. Kun otetaan huomioon, ett&auml; koko &Auml;&auml;nisen ja Laatokan v&auml;liin j&auml;&auml;v&auml; vesist&ouml;alue - samat reitit, joita Konstantinos VII kuvaa Rusin "yksipuiden" l&auml;ht&ouml;paikkoina sijaitsi t&auml;m&auml;n ty&ouml;kaluteollisuuden vaikutuspiiriss&auml;, voidaan perustellusti esitt&auml;&auml;, ett&auml; alueen asukkailla oli jo kivikaudella teknologinen etuly&ouml;ntiasema juuri koverrettujen runkoveneiden valmistuksessa. Ty&ouml;kalu m&auml;&auml;ritt&auml;&auml; venetyypin: siin&auml; miss&auml; skandinaavinen laudoista koottu perinne kehittyi kirveell&auml; lohkotun ja h&ouml;yl&auml;tyn laudan ymp&auml;rille, karjalais-suomalainen perinne kehittyi adzella koverretun rungon ymp&auml;rille ja t&auml;m&auml; ero n&auml;kyy suoraan monoxylonin rakenteessa. My&ouml;hemmin erityisesti adze-kirveiss&auml; n&auml;kynyt kehitys muuntui niin pronssi- kuin rautaty&ouml;kaluiksi.</span><br />&#8203;</div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a href='https://kalmistopiiri.fi/2022/10/06/antrean-verkko-mesoliittisen-kivikauden-huippuloyto/' target='_blank'><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/n-ytt-kuva-2026-08-14-kello-0-39-13.png?1786657271" style="margin-top: 5px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:1px;padding:3px; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><font color="#2a2a2a">Sama vesist&ouml;llinen ja teknologinen tausta on syyt&auml; yhdist&auml;&auml; my&ouml;s Karjalan kannaksen Antrean verkkoon, kivikautiseen (n. 8300 eaa.) kalastuspyydykseen, joka on toistaiseksi maailman vanhin s&auml;ilynyt verkko, joka sis&auml;lt&auml;&auml; my&ouml;s maailman vanhimman solmun &rdquo;ryss&auml;nsolmu&rdquo;. L&ouml;yt&ouml; osoittaa, ett&auml; alueella oli jo mesoliittisella kivikaudella kehittynyt, vesist&ouml;jen varaan rakentunut pyynti- ja kulkukulttuuri, jossa veneet, verkot ja niiden vaatimat ty&ouml;kalut muodostivat yhden teknologisen kokonaisuuden - ei siis pelk&auml;st&auml;&auml;n erillisi&auml; irtol&ouml;yt&ouml;j&auml;. Antrean verkko sijoittuu maantieteellisesti t&auml;sm&auml;lleen samalle Vuoksen ja Laatokan reitille, jota pitkin haapio- ja my&ouml;hemmin uisko-perinne levisi etel&auml;&auml;n kohti <a href="https://www.rehellisetuutiset.org/historia/gnezdovo-varangian-siirtokunta-viikinkien-idantien-varrella" target="_blank">Miliniskan ja Gnjozdovon aluetta</a>, ja se antaa ajallisesti syvimm&auml;n todisteen siit&auml;, ett&auml; kannaksen ja Laatokan vesist&ouml;alue oli erikoistuneen vesikulkuneuvo- ja pyyntiteknologian keskus jo vuosituhansia ennen Rusin kauppareitin synty&auml;.<br /><br />Samalle vesist&ouml;vy&ouml;hykkeelle, Vuoksen ja muinaisen Ancylusj&auml;rven rannalle Joutsenon Kuurmanpohjaan, ajoittuu my&ouml;s l&ouml;yt&ouml;, joka koskettelee suoraan puunty&ouml;st&ouml;n eik&auml; vain veneenrakennuksen historiaa. Hiekkasillan kaivauksissa paljastunut, noin 10 300&ndash;10 700 vuotta vanha suorakaiteen muotoinen ja osittain maahan kaivettu asumuksenpohja on kaivausarkeologien tulkinnan mukaan mahdollisesti j&auml;&auml;nne maahan upotetusta hirsipirtin puukehikosta. Jos tulkinta pit&auml;&auml; paikkansa, kyseess&auml; olisi Suomen ja koko maailman vanhin tunnettu viite puutalo ja hirsirakentamisesta, useita tuhansia vuosia vanhempi kuin aiemmin tunnetut Kemijoen, Oulunjoen, Laatokan ja Ahvenanmaan kivikautiset ja pronssikautiset hirsil&ouml;yd&ouml;t. On syyt&auml; t&auml;sment&auml;&auml;, ett&auml; suuria m&auml;&auml;ri&auml; puuj&auml;&auml;nteit&auml; ei ole s&auml;ilynyt happamassa maaper&auml;ss&auml;, joten p&auml;&auml;telm&auml; perustuu enimm&auml;kseen rakennuksen pohjan muotoon ja esinel&ouml;yt&ouml;jen sijaintiin. T&auml;st&auml; huolimatta l&ouml;yt&ouml; asettuu luontevasti samaan kokonaiskuvaan: samalla Vuoksen&ndash;Laatokan vesist&ouml;vy&ouml;hykkeell&auml;, joka tuotti sek&auml; Antrean verkon ett&auml; my&ouml;hemmin metatuffiteollisuuden adze-ty&ouml;kalut, on nyt my&ouml;s varhaisin viite siit&auml;, ett&auml; alueen asukkailla oli jo mesoliittisella kivikaudella kehittynyt taito k&auml;sitell&auml; py&ouml;re&auml;&auml; puuta rakenteellisena materiaalina, jossa sama perustaito, joka ruuhen, haapion ja lopulta uiskon rakentamisessa sovellettiin veteen.<br /><br /><br /><strong><font size="4">Tuli teknologiana: koverrus ja levitys</font></strong><br /><br />Konstantinos VII:n kuvauksesta tehty tekninen rekonstruktio Rusin monoxylonin valmistuksesta &nbsp;rungon koverrus kirveell&auml; ja kourutaltoilla, sis&auml;pinnan pehmitt&auml;minen hiilloksella, hiiltyneen puun kaapiminen pois, kylkien levitt&auml;minen kuumalla vedell&auml; ja poikkipuilla, muodon lukitseminen kuivumalla ei ole pelkk&auml; yleismaailmallinen koverrusveneiden tekniikka, vaan se vastaa yksityiskohtia my&ouml;ten juuri sit&auml; menetelm&auml;&auml;, joka on dokumentoitu suomalaisessa ja karjalaisessa ruuhiperinteess&auml;. Perinnetiedon mukaan ruuhen onkaloiminen aloitettiin kirveell&auml; ja jatkettiin telsalla eli kourukirveell&auml;, mink&auml; j&auml;lkeen viereen tehtiin ruuhen mittainen tuli: sen hohteessa laidat levitettiin ja tuettiin p&ouml;nkill&auml;, samalla kun runko tervattiin sis&auml;lt&auml; ja muotoilua autettiin sis&auml;&auml;n asetetuilla suurilla kivill&auml;. Jo kivikautisten kivikirveiden ja -talttojen aikana tulta k&auml;ytettiin apuna juuri siksi, ett&auml; hiiltynyt puu oli huomattavasti helpompi poistaa kuin tuore - sama periaate, jonka Konstantinos VII:n teksti kuvaa Rusin veneiden rakentamisessa.<br /><br /><br />Yht&auml;l&auml;isyys ei rajoitu koverrukseen. Sek&auml; karjalais-suomalaisessa perinteess&auml; ett&auml; Dneprin monoxyloneissa levitys tapahtui kaksivaiheisesti: ensin l&auml;mp&ouml; ja kosteus pehmittiv&auml;t puun solurakennetta, mink&auml; j&auml;lkeen mekaaninen voima - poikkipuut, p&ouml;nk&auml;t, kiilat - ty&ouml;nsi kylki&auml; ulosp&auml;in asteittain, ei kertarys&auml;yksell&auml;. T&auml;m&auml; ei ole sattumaa vaan puun materiaaliominaisuuksien sanelema pakko: mik&auml; tahansa kylm&auml;n&auml; ja kuivana levitetty koverrettu runko halkeaa syiden suuntaisesti. Se, ett&auml; sama kaksivaiheinen ratkaisu - l&auml;mp&ouml;/kosteus plus asteittainen mekaaninen levitys esiintyy identtisen&auml; sek&auml; Bysantin l&auml;hteen kuvaamassa Dneprin venerakennuksessa ett&auml; it&auml;suomalais-karjalaisessa perinnetiedossa, viittaa siihen, ett&auml; kyseess&auml; ei ole rinnakkain kehittynyt konvergenssi-ilmi&ouml; vaan yhteinen, alueelta toiselle siirtynyt k&auml;sity&ouml;perinne luontevimmin juuri sit&auml; reitti&auml; pitkin, jota Konstantinos itse kuvaa: pohjoisista keskuksista, mukaan lukien Miliniska/Smolensk/Gnjozdovon alue V&auml;in&auml;joen ja Kasplja-joen kautta, Dneprin yl&auml;juoksulle ja Kiovaan.<br /><br /><br /><strong><font size="4">Ruuhesta haapioksi: limilaudoituksen synty</font></strong><br /><br />Karjalais-suomalaisen venekulttuurin kehityskaari ei pys&auml;htynyt yksinkertaiseen koverrettuun runkoon. Arkeologinen ja kansatieteellinen aineisto erottaa selv&auml;sti kolme kehitysastetta: yksinkertaisen ruuhen (yhdest&auml; rungosta koverrettu, tasapohjainen), laajennetun ruuhen eli haapion (koverrettu runko, jonka laitoja on levitetty ja mahdollisesti korotettu), sek&auml; kootun ruuhen, jossa alkuper&auml;iseen koverrettuun pohjaan on liitetty erillisi&auml; lis&auml;lautoja - limilaudoitusta. Suomesta tunnetaan jo noin 800 ruuhil&ouml;yt&ouml;&auml;, ja esimerkiksi K&auml;lvi&auml;lt&auml; l&ouml;ydetty, radiohiiliajoituksella 1200&ndash;1300-luvulle ajoitettu ruuhi edustaa juuri kaksipuista tyyppi&auml;, jossa puuosat on liitetty toisiinsa puutapeilla - todiste siit&auml;, ett&auml; laudoituksen lis&auml;&auml;minen koverretun rungon ymp&auml;rille oli vakiintunut, ei poikkeuksellinen ratkaisu jo keskiajalla, ja todenn&auml;k&ouml;isesti huomattavasti varhemmin.<br /><br /><br />T&auml;m&auml; on rakenteellisesti t&auml;sm&auml;lleen sama periaate, jonka Konstantinos VII kuvaa Kiovassa teht&auml;v&auml;n Rusin veneille: alkuper&auml;inen koverrettu runko toimii pohjana ja perusrunkona, jonka ymp&auml;rille rakennetaan Kiovassa parrasvahvistuksia, poikkipuita ja mahdollisia sivu- ja parraslautoja on arkeologiassa tunnettu "monoxyle-assembl&eacute;e" eli koottu monoxylo-rakenne. Ilmi&ouml;, jota kreikkalainen l&auml;hde kuvaa erikoistapauksena yhden kauppareitin p&auml;&auml;ss&auml;, on siis rakenteellisesti sama prosessi, jota karjalais-suomalaisessa perinteess&auml; kutsutaan ruuhen kehittymiseksi haapioksi ja edelleen suurhaapioksi: alun perin yksinkertainen koverrettu vene kasvaa lis&auml;laudoilla vakaammaksi, kantavammaksi ja lopulta my&ouml;s purjekelpoiseksi alukseksi, ilman ett&auml; alkuper&auml;inen koverrettu runko-osa koskaan katoaa rakenteesta. T&auml;lle prosessille on It&auml;-Suomen ja Laatokan rannikkoseudulla oma nimens&auml;: 1800-luvulta tunnettu suurhaapio eli pauhavene oli nimenomaan limisaumainen, kaksimastoinen ja suurikokoinen venetyyppi - saman kehityslinjan my&ouml;h&auml;inen, mutta rakenteellisesti johdonmukainen p&auml;&auml;tepiste.<br /><br /><br /><strong><font size="4">Uisko: purjeen my&ouml;h&auml;isempi liitt&auml;minen ja karjalainen yhteys</font></strong><br /><br />Kehityskaaren viimeinen ja t&auml;m&auml;n tekstin kannalta keskeisin vaihe on purjeen lis&auml;&auml;minen. Suomalaisessa venesanastossa uisko tarkoittaa vanhaa, kevytrakenteista, useammalla laitalaudalla varustettua venett&auml;, joka oli sek&auml; soudettava ett&auml; purjehdittava ja joka voitiin tarvittaessa vet&auml;&auml; kannasten, siis maaportaiden yli. Sana esiintyy kirjallisesti ensimm&auml;isen kerran 1300-luvun alun ruotsalaisessa Eerikinkronikassa, jossa uiskot mainitaan nimenomaan karjalaisten venein&auml;; toinen kirjallinen maininta l&ouml;ytyy 1500-luvun alusta. Sana on lis&auml;ksi lainautunut karjalais-suomalaisista kielimuodoista my&ouml;s ven&auml;j&auml;&auml;n, mik&auml; sekin viittaa siihen, ett&auml; kyseess&auml; oli it&auml;merensuomalaisella alueella syntynyt ja sielt&auml; levinnyt venetyyppi, ei skandinaavinen tai slaavilainen tuontik&auml;site.<br /><br />Rakenteellisesti uisko toteuttaa juuri sen periaatteen, joka erottaa karjalais-suomalaisen venekulttuurin skandinaavisesta pitk&auml;laivaperinteest&auml;: kevyt, monilaudoitettu, alun perin airovoimainen jokivene, johon purje liitet&auml;&auml;n lis&auml;varusteena vasta kun alus on jo muutoin valmis ja johon rakenteellinen "merikelpoisuus" tuodaan viimeisen&auml; kerroksena, ei l&auml;ht&ouml;kohtana. Yleinen kehityskertomus, "esihistorian ajan ihminen kulki vesill&auml; yhdest&auml; puusta tehdyll&auml; ruuhella; v&auml;hitellen alusten koko kasvoi ja niihin lis&auml;ttiin purjeita" - kuvaa siis paitsi It&auml;meren aluetta yleens&auml;, my&ouml;s t&auml;sm&auml;lleen sit&auml; prosessia, jonka Konstantinos VII dokumentoi Dneprin reitin monoxyloneista: vene rakennetaan ja k&auml;ytet&auml;&auml;n ensin jokikelpoisena soutu- ja vetoveneen&auml;, ja vasta reitin p&auml;&auml;tepisteess&auml;, Dneprin suulla, Pyh&auml;n Aitherioksen saarella, joka yleens&auml; samaistetaan Berezanin saareen - siihen lis&auml;t&auml;&auml;n masto, purje ja per&auml;sin merimatkaa varten. T&auml;m&auml; ei ole skandinaavisen purjelaivan logiikka, jossa purjehdusominaisuudet ovat rakenteen l&auml;ht&ouml;kohta; se on sis&auml;vesiveneen logiikka, jossa purje on my&ouml;hempi lis&auml;ys kuljetustarpeen kasvaessa.<br /><br /><br /><strong><font size="4">Synteesi: Miliniskasta Kiovaan kulkeva tekninen jatkumo</font></strong><br /><br />Kun n&auml;m&auml; havainnot kootaan yhteen, piirtyy esiin johdonmukainen kuva. Konstantinos VII sijoittaa monoxyla-veneiden l&auml;ht&ouml;paikat nimenomaan pohjoisen vy&ouml;hykkeeseen ja jatkumoon Miliniska/Gnjozdovo/smolensk Dneprin ja V&auml;in&auml;joen vedenjakajalla, Novgorod, T&scaron;ernihiv, Vy&scaron;horod, joka yhdistyy pohjoisessa suoraan Laatokan, &Auml;&auml;nisen ja Karjalan vesist&ouml;reitteihin. Sama vy&ouml;hyke on se alue, jolla kivikautinen metatuffiteollisuus loi teknisen edellytyksen; kovan, hiottavan ja koverrukseen optimoidun adze-ter&auml;n koverrettujen runkoveneiden valmistukselle; jolla arkeologinen ja kansatieteellinen aineisto dokumentoi tulen k&auml;yt&ouml;n koverruksen ja levityksen apuv&auml;lineen&auml; t&auml;sm&auml;lleen samalla kaksivaiheisella periaatteella kuin Konstantinoksen kuvauksessa; jolla ruuhen kehittyminen haapioksi ja limilaudoitetuksi suurhaapioksi vastaa rakenteellisesti Kiovassa tehty&auml; monoxylonin varustelua lis&auml;laudoilla ja parrasvahvistuksilla; ja jolla purjeellinen, kevytrakenteinen ja kannasten yli vedett&auml;v&auml; uisko - nimenomaan karjalaisena venetyyppin&auml; kirjallisiin l&auml;hteisiin merkitty vastaa tarkasti sit&auml; lopputulosta, jollaiseksi Rusin monoxylon muokattiin Dneprin suulla ennen Mustanmeren ylityst&auml;.<br /><br /><br />T&auml;m&auml; ei tarkoita, ett&auml; Rusin kauppiaat ja heid&auml;n monoxyla-veneens&auml; olisivat olleet etnisesti tai kielellisesti karjalaisia - Konstantinos VII:n kuvaus koskee nimenomaan Rusin, siis varjagitaustaisen kauppaeliitin, k&auml;ytt&auml;mi&auml; aluksia. V&auml;ite on teknologinen: se venemalli, jolla Rusin kauppatavara kulki Dnepri&auml; pitkin Konstantinopoliin, ei ole skandinaavista alkuper&auml;&auml; olevan pitk&auml;laivaperinteen sovellus vaan sen alueen paikallisen, syv&auml;lle kivikauteen ulottuvan koverrettu runko -perinteen tuote, jonka l&auml;pi kauppareitti kulki ja jonka ty&ouml;kalut, materiaalit ja rakennustekniikat - tuli, adze, asteittainen levitys, my&ouml;h&auml;ss&auml; lis&auml;tty purje olivat jo ennen varjagien saapumista kehittyneet t&auml;ydeksi, toimivaksi j&auml;rjestelm&auml;ksi &Auml;&auml;nisen ja Laatokan v&auml;liselt&auml; vy&ouml;hykkeelt&auml; Karjalan kannaksen ja Vuoksen kautta aina Suomenlahdelle asti.<br /><br /><br /><strong><font size="4">Johtop&auml;&auml;t&ouml;s</font></strong><br /><br />Monoxylon-sana kuvaa rakennustapaa, mutta se ei kuvaa kansallisuutta. Kun t&auml;t&auml; rakennustapaa evoluutisesti seuraa kivikautisesta metatuffiteollisuudesta periytyv&auml;st&auml; adze-ty&ouml;kalusta, tulen k&auml;ytt&ouml;&ouml;n koverruksessa ja levityksess&auml;, ruuhen asteittainen laajentaminen haapioksi ja limilaudoitetuksi alukseksi, ja purjeen liitt&auml;minen vasta matkan merelliseen vaiheeseen - verrataan j&auml;rjestelm&auml;llisesti karjalais-suomalaisen vesist&ouml;alueen arkeologiseen ja kansatieteelliseen aineistoon, Rusin Dneprin-kaupan veneet asettuvat luontevammin t&auml;m&auml;n paikallisen, esihistoriallisiin juuriin ulottuvan perinteen jatkumoksi kuin skandinaavisen laivanrakennuksen et&auml;iseksi sivuhaaraksi. Kysymys ansaitsee jatkotutkimusta erityisesti silt&auml; osin, miss&auml; m&auml;&auml;rin <a href="https://www.rehellisetuutiset.org/historia/gnezdovo-varangian-siirtokunta-viikinkien-idantien-varrella" target="_blank">Gnjozdovon arkeologinen aineisto</a>, jota osa tutkijoista pit&auml;&auml; todenn&auml;k&ouml;isemp&auml;n&auml; Miliniskan sijaintina kuin nykyist&auml; Smolenskia, sis&auml;lt&auml;&auml; suoria venerakennuksen j&auml;&auml;nteit&auml;, jotka voisivat vahvistaa tai tarkentaa t&auml;t&auml; selke&auml;&auml; jatkumohypoteesia.<br /><br /><br />Tekij&auml;: Jukka Uusitalo</font><br /><br /><br />Alle lis&auml;sin koosteet karjalan suomalaisten innovaatioiden levi&auml;mist&auml; erilaisiin k&auml;ytt&ouml;tarkoituksiin ja l&auml;hteet.<br /><br />Galleriassa erilaisia ruuhen k&auml;ytt&ouml;tapoja Suomessa ja maailmalla mm. venehautauksissa ja metatuffkiven celt-ja adze kivikirveiden k&auml;ytt&ouml;&auml; rituaalisissa ja pyhiss&auml; toimituksissa mm. Egyptin "suunavaus rituaalissa" ja Olmec intiaanien pyh&auml;n&auml; kaluna.</div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <div><div style="height:20px;overflow:hidden"></div> <div id='559865339273634947-slideshow'></div> <div style="height:20px;overflow:hidden"></div></div>  <div class="paragraph"><font color="#2a2a2a"><strong><font size="4">L&auml;hteet:</font></strong><br /><br />- Konstantinos VII Porfyrogennetos, *De administrando imperio*, luku 9 (n. 948&ndash;952)<br />&#8203;</font>Konstantinos VII:n teokseen De administrando imperio:<br />Internet Archive: <a href="https://archive.org/details/deadministrandoselections" target="_blank">https://archive.org/details/deadministrandoselections</a><br />Hy&ouml;dyllinen englanninkielinen laitos on Gyula Moravcsikin ja R. J. H. Jenkinsin toimittama:<br />Constantine Porphyrogenitus:&nbsp;<br /><a href="https://archive.org/details/deadministrandoi0000cons" target="_blank">https://archive.org/details/deadministrandoi0000cons</a><br /><font color="#2a2a2a">- Tarasov, A. &amp; Nordqvist, K., &Auml;&auml;nisen metatuffiteollisuus ja "ven&auml;j&auml;nkarjalaisen tyypin" ty&ouml;kalut, Journal of Antiquity / Journal of Lithic Studies (2014)<br />- Tarasov, A. &amp; Stafeev, S., "Estimating the scale of stone axe production: A case study from Onega Lake, Russian Karelia", Journal of Lithic Studies vol. 1 (2014)<br />-&nbsp;</font><span style="color:rgb(42, 42, 42)">Tarasov, A. &amp; Nordqvist, K.,&nbsp;</span>Made for exchange: the Russian Karelian lithic industry and hunter-fisher-gatherer exchange networks in prehistoric north-eastern Europe<br />&nbsp;<a href="https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/made-for-exchange-the-russian-karelian-lithic-industry-and-hunter/">https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/made-for-exchange-the-russian-karelian-lithic-industry-and-hunter/</a><br /><font color="#2a2a2a">-&nbsp;</font><span>Highly productive fishing in Lake Onega? New data on the subsistence basis of the Late Stone age populations in Russian Karelia</span><span><span><span><span>Igor V.</span>&nbsp;<span>Askeyev</span>&nbsp;</span></span></span>&#8203;&amp; others:&nbsp;&#8203;<a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2352409X22004345">https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2352409X22004345</a><br />- SUOMENRUUHET: 1-, 2-, 3- JA MONIPUISET SEK&Auml; LAUTARUUHET KIVIKAUDESTA VUOTEEN 1940.<br />T. I. ITKONEN<br /><a href="https://fennougrica.kansalliskirjasto.fi/bitstream/handle/10024/89799/KA_5.pdf" target="_blank">https://fennougrica.kansalliskirjasto.fi/bitstream/handle/10024/89799/KA_5.pdf</a><font color="#2a2a2a"><br />- Puuproffa.fi, "Haapio" - ruuhen koverrus- ja levitystekniikka, tulen k&auml;ytt&ouml;<br />- Museovirasto, "Ajankohtaista arkeologiasta: Uutta tietoa Suomen ruuhien ajoittumisesta" (2025)<br />- Yle Keski-Pohjanmaa, K&auml;lvi&auml;n ruuhil&ouml;yt&ouml;, radiohiiliajoitus 1286&ndash;1395<br />- Wikipedia (suomi), "Ruuhi", "Uisko", "Luettelo perinteisist&auml; suomalaisista vesiliikennesanoista"<br />- Suomen meriarkeologinen seura ry, "Laivatyyppien nimitysperusteita" - suurhaapio/pauhavene<br />- Gnjozdovon arkeologinen keskus: &#1065;&#1072;&#1074;&#1077;&#1083;&#1077;&#1074;, &#1040;. &#1057;., *&#1052;&#1110;&#1089;&#1090;&#1072; &#1044;&#1072;&#1074;&#1085;&#1100;&#1086;&#1111; &#1056;&#1091;&#1089;&#1110;*<br />- Antrean verkko, Karjalan kannas - kivikautinen kalastusverkkol&ouml;yt&ouml;, n. 8300 eaa.<br />- Joutsenon Kuurmanpohja maailman vanhimman puutalon (Hiekkasilta), Lappeenranta - n. 10 300&ndash;10 700 vuotta vanha, hirsipirtin kehikkoj&auml;&auml;nne; Rostedt, T. &amp; Kriiska, A., kaivauskertomukset ja Yle 18.8.2020</font><br /><br /><span style="color:rgb(8, 8, 9)"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Celt_(tool)?fbclid=IwcGRvZgVleHRuA2FlbQIxMABicmlkETFuOFdNZkVyQUE4b2NNdnR5c3J0YwZhcHBfaWQQMjIyMDM5MTc4ODIwMDg5MgABHkWPDK9ejOhnGAIEI885Twz6jK1vEUv9hdo7zovi6KKUrFHauiWQWuPD9Z6Z_aem_DnqsDaReCLNpOIXj9gi8Pg" target="_blank">https://en.wikipedia.org/wiki/Celt_(tool)</a></span><br /><span style="color:rgb(8, 8, 9)"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Adze?fbclid=IwcGRvZgVleHRuA2FlbQIxMABicmlkETFuOFdNZkVyQUE4b2NNdnR5c3J0YwZhcHBfaWQQMjIyMDM5MTc4ODIwMDg5MgABHl4zAfU3FmYJDFQHO-UQ69WQ8dqYU2WsOhc79IT2Y00NsZjZpBAdutPfFzSZ_aem_jRBamBNjRmHdmh5FMcMVkw" target="_blank">https://en.wikipedia.org/wiki/Adze</a></span><br /><br /></div>]]></content:encoded></item><item><title><![CDATA[Tupakkarullasta Turuille ja toreille]]></title><link><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/tupakkarullasta-turuille-ja-toreille]]></link><comments><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/tupakkarullasta-turuille-ja-toreille#comments]]></comments><pubDate>Thu, 18 Dec 2025 09:58:27 GMT</pubDate><category><![CDATA[Uncategorized]]></category><guid isPermaLink="false">http://www.rehellisetuutiset.org/historia/tupakkarullasta-turuille-ja-toreille</guid><description><![CDATA[Kuuntele teksti kokonaisuudessaan tästä:”TUU TUU TUPAKKARULLA”Tuu tuu tupakkarulla mistä tiesit tänne tulla? Turuilla ja toreilla kuljitko kauppamiehillä…Kyseinen kehtolaulu&nbsp;ei ole lastenloru – vaan vanha kauppaverkoston avain, jossa sukujuuret ja perinne osoitettiin. Sen ovat mahdollisesti isovanhemmat piilottaneet kun oma historia ja perinteet eivät saaneet enää näkyä.​Kehtolaulu, lastenlaulut ja leikit olivat erinomainen tapa häivyttää historiaa ja perinteitä, kos [...] ]]></description><content:encoded><![CDATA[<div><div id="305949783299328366" align="center" style="width: 100%; overflow-y: hidden;" class="wcustomhtml"><iframe src="https://www.facebook.com/plugins/video.php?height=416&amp;href=https%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2Freel%2F25051106801205431%2F&amp;show_text=true&amp;width=560&amp;t=0" width="740" height="560" style="border:none;overflow:hidden" scrolling="no" frameborder="0" allow="autoplay; clipboard-write; encrypted-media; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen="true"></iframe></div></div><div class="paragraph">Kuuntele teksti kokonaisuudessaan t&auml;st&auml;:</div><div title="Audio: tupakkarullasta_turuille_ja_toreille_-_27.12.2025_klo_13.38.mp3" class="wsite-html5audio"><audio id="audio_973573228238476582" style="height: auto;" class="wsite-mejs-align-left wsite-mejs-dark" src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/tupakkarullasta_turuille_ja_toreille_-_27.12.2025_klo_13.38.mp3" preload="none" data-autostart="no" data-artist="" data-track=""></audio></div><span class='imgPusher' style='float:left;height:33px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:20px;*margin-top:40px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/sauvastika-otava_orig.jpg" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image"></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span><div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><strong><span>&rdquo;TUU TUU TUPAKKARULLA&rdquo;</span></strong><br><br><span>Tuu tuu tupakkarulla mist&auml; tiesit t&auml;nne tulla? Turuilla ja toreilla kuljitko kauppamiehill&auml;&hellip;</span><br><br><span>Kyseinen kehtolaulu&nbsp;ei ole lastenloru &ndash; vaan vanha kauppaverkoston avain, jossa sukujuuret ja perinne osoitettiin. Sen ovat mahdollisesti isovanhemmat piilottaneet kun oma historia ja perinteet eiv&auml;t saaneet en&auml;&auml; n&auml;ky&auml;.<br>&#8203;<br>Kehtolaulu, lastenlaulut ja leikit olivat erinomainen tapa h&auml;ivytt&auml;&auml; historiaa ja perinteit&auml;, koska eiv&auml;t edes v&auml;kivaltaiset kristinuskon pakottajat halunneet vahingoittaa lapsia saatikka &auml;itej&auml; taaperoittensa kanssa.</span><br><br><span>Monet suomalaiset kehtolaulut ja rallatukset ovat alunperin funktionaalisia tekstej&auml;, eiv&auml;t satuja. Ne ovat&nbsp;matkalauluja, vartiointiloitsuja ja kauppareittien muistilistoja.</span><br><br><span>&ldquo;Tuu tuu&rdquo; ei ole vain nukutus&auml;&auml;ni vaan se on my&ouml;s kutsuhuuto: "tule t&auml;nne" eli "Tuu Tuu" tai liikkeen rytmi (vrt. soutu, reki, karavaani).</span><br><br><br><br><br><br><strong><span>&#8203;Tupakkarulla &ndash; esine ennen kasvia</span></strong><br><br><span>On t&auml;rke&auml; huomata, ett&auml; tupakka kasvina ei ole laulun ydin. Varhaisessa kieless&auml; rulla tarkoitti k&auml;&auml;r&ouml;&auml;, kauppatavaraa</span><br><span>tai standardoitua mittaa. &rdquo;Tupakkarulla&rdquo; oli siis vaihdettava, kuljetettava arvotavara.</span><br><br><span>Sana tupakka on&nbsp;my&ouml;hempi kerrostuma tai yleisnimi aromaattiselle, rituaaliselle tai poltettavalle aineelle (pihka, yrtti, suitsuke, jopa hamppu). Tupakka tuli kauppakasvina vasta 1600-luvulla kun hamppu saatiin h&auml;vitetty&auml; hy&ouml;tyk&auml;yt&ouml;st&auml;.</span><br><br><span>&nbsp;&rdquo;Turuilla ja toreilla&rdquo; &ndash; ei runollinen fraasi saatikka sellaisenaan kuulu kyseiseen lauluun, mutta se avaa laulua ja vanhoja suomalaisia perinteit&auml;.&nbsp;Koska t&auml;m&auml; on suora kauppaverkon ilmaus. Turuilla tarkoittaa keskussolmuja (Turku / turg / torg (toripaikka)), ja kuten se yleisess&auml; kieless&auml; ymm&auml;rret&auml;&auml;n "liikkua pidempi&auml; matkoja" / "vaeltaa", mutta my&ouml;s linnoituksen py&ouml;re&auml;&auml; muotoa Torusta.&nbsp;</span><span>Tori ja Torii on tunnetusti paikallinen vaihto- tai ostospaikka. Kiinassa ja Japanissa Torii, punainen portti torille on j&auml;&auml;nyt en&auml;&auml; muistoksi. N</span><span>&auml;m&auml; ilmaukset kuitenkin esiintyv&auml;t viel&auml; alueilla, joilla liikkuva kauppa on edelleen arkip&auml;iv&auml;&auml;.</span><br><br><span>Kyse ei ole siis maatalousyhteis&ouml;n laulusta, vaan liikkuvan ihmisryhm&auml;n tai kauppaverkoston laulusta.</span><br><br><span>Mielenkiintoiseksi laulu menee "&nbsp;</span><span>haka alla,&nbsp;</span><span>py&ouml;r&auml; p&auml;&auml;ll&auml;, karhuntalja portin p&auml;&auml;ll&auml;" -osassa, joka yhdist&auml;&auml; sen hyvin syviin kerroksiin suomalaisen suvun l&auml;ht&ouml;kohdissa ja perinteess&auml;. Se kertoo perinteisen suomalaisen kolminaisuuden maailmankatsomuksen, jossa "h</span><span>aka alla" antaa maadoittumisen, kiinnittymisen maahan, porttiin (sammas) ja &nbsp;rakenteeseen -alinen. Toisessa kerroksessa on keskinen, joka on py&ouml;r&auml; p&auml;&auml;ll&auml; (maan pinta), jossa sykli, kierto ja kulku. T&auml;m&auml; yhdistelm&auml; n&auml;kyy jo porttisymbolina, k&auml;&auml;nteisen&auml; U symbolina tai veneen pohjan muotona. Se mink&auml; l&auml;pi olemme kulkemassa ja jonka p&auml;&auml;ll&auml; karhuntalja n&auml;kyy.&nbsp;</span><br><br><span>"Karhuntalja portin p&auml;&auml;ll&auml;" on Otava, Iso Karhu, joka on my&ouml;s identiteetti:&nbsp;esi-is&auml;,&nbsp;suojelija ja&nbsp;taivaallinen j&auml;rjest&auml;j&auml;.<br>Otava (Iso Karhu) on ollut aina se&nbsp;pohjoisen reitin taivaskartta,</span><span>&nbsp;suunnann&auml;ytt&auml;j&auml; ja&nbsp;</span><span>kulkijoiden oppaana, joka&nbsp;yhdistyy treidauskulttuuriin ja kauppamatkaan, jossa&nbsp;kulku on suojattu ja tunnustettu, ja yleisesti suomalais-ugrilaisilla kansoilla pyh&auml;.</span></div><hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"><span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/482032175-609069912104444-7814325078786671587-n_orig.jpg" style="margin-top: 5px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:1px;padding:3px; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image"></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span><div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><span>Portti-symboliikka on osittain koko laulun ydin yhdess&auml; lyyrisen sananvaihdon kanssa.&nbsp;<br>Laulussa toistuu kysymys:&nbsp;&rdquo;Mist&auml; tiesit t&auml;nne tulla?&rdquo;&nbsp;T&auml;m&auml; ei ole lapselle osoitettu kysymys, vaan portinvartijan kysymys kulkijalle, joka on tulossa linnoitus alueen sis&auml;&auml;n.<br><br>Kulkija&nbsp;vastaa: "tulin pitkin turun tiet&auml;, h&auml;m&auml;l&auml;isten h&auml;rk&auml;tiet&auml;.", jonka j&auml;lkeen&nbsp;portinvartija kysyy toisen varmistavan kysymyksen: "Mist&auml; tiesit meid&auml;n portin?"<br><br>&#8203;Kulkija vastaa: "Siit&auml; tiesin teid&auml;n portin,&nbsp;</span><span style="color:rgb(71, 71, 71)">haka alla, py&ouml;r&auml; p&auml;&auml;ll&auml;, karhun talja portin p&auml;&auml;ll&auml;".</span><span>&nbsp;<br><br><u>T&auml;m&auml; on koodi</u>, jonka avulla kulku portin l&auml;pi pian aukeaa. Kuvainnollisesti samaan tapaan kuin "sesam aukene"-</span>taikasanat Ali Baba -kertomuksessa Tuhannen ja yhden y&ouml;n tarinoissa<span>. Laulu toimii siis kuin&nbsp;</span><span>salasana "tunnuslaulu" tai&nbsp;kulkulupa.</span><br><br><span>Se lopullinen portin aukaiseva elementti kuitenkin t&auml;ytyi n&auml;ytt&auml;&auml;, koska t&auml;ytyi olla avain, jonka saman suvun kauppamiehen tai saman verkoston ihmisen t&auml;ytyi omistaa, ja se vaihtui kuten kunnon salasana vaihdetaan ajanmy&ouml;t&auml; kun sen tunnistus on liian laajalle levinnyt. Se oli sauvastika. K&auml;yt&auml;n t&auml;t&auml; nimityst&auml;, koska toinen nimitys on niin laajasti herjattu, ettei sen &auml;&auml;neen sanominen edes ole en&auml;&auml; "sallittua". Se ei ole v&auml;&auml;r&auml; ilmaus vaan ehk&auml; jopa se alkuper&auml;inen nimitys, joka levinnyt aina Intiaan.&nbsp;</span><span>Sauvas&rsquo; tika ei ole yksi sana vaan rakenne, koska sen voi lukea sauva = pystyakseli, pylv&auml;s, sammas & *tika = poikkipuu, haka, askel (vrt. tikapuu, tikku). Siten muodostaen liikett&auml; omaavan &ldquo;py&ouml;riv&auml;n ristin&rdquo;, jossa&nbsp;akseli, jossa on kiinnitetty tikas tai haka&nbsp;askeleelle.</span><br><br><br>&#8203;Kun kulkija on vastannut: "<span style="color:rgb(71, 71, 71)">Siit&auml; tunsin uuden portin". H&auml;n jatkoi: "haka alla, py&ouml;r&auml; p&auml;&auml;ll&auml; karhun talja portin p&auml;&auml;ll&auml;", joka on kuvaus siis sauvastikasta, Otavan vuotuisesta liikkeest&auml;. Vastauksen j&auml;lkeen h&auml;n n&auml;ytti sauvastika symbolin, joka oli sill&auml; hetkell&auml; ollut portin avaus k&auml;yt&ouml;ss&auml;. N&auml;m&auml; symbolit muuttuivat nopeutuvassa tahdissa treidaajien linnoitusj&auml;rjestelm&auml;n alueella, joka oli noin 30-50&nbsp;</span>kilometrin v&auml;lein rakennetuissa solmukohdissa, jossa hevosella ja verkoston j&auml;senell&auml; oli lev&auml;hdyspaikka joka yhdistetty v&auml;limatkoiltaan suomenhevosen kaltaisen hevosen p&auml;iv&auml;vauhtiin (tekstin alla video).<br><br>Paikka, jossa eri asioihin erikoistuneet k&auml;sity&ouml;l&auml;iset ja sep&auml;t tekiv&auml;t tuotteitaan, mutta enimm&auml;kseen ne olivat huoltoasemia ja tavaratukkuja kauppiaille. N&auml;m&auml; linnoitusalueet (yleens&auml; py&ouml;re&auml;t) sis&auml;lsiv&auml;t sep&auml;npajan keskell&auml;, asutuksia reunoilla. Suomalais-Ugrilaiset Avarit kutsuivat niit&auml; nimell&auml; Rinki ja Mansit & Khantit nimell&auml; Torus, joka osoittaa molempien sanojen olleen k&auml;yt&ouml;ss&auml;. Sep&auml;n takomo oli keskell&auml;, koska se edusti vanhaa zarahustaralaista rituaalivaltaa tulen- ja auringon palvojille. Ihmisille, joille kaskeaminen oli syklinen rajatila ja aurinko oli ravinnon kasvua. Sepp&auml; mineraalien tiet&auml;myksell&auml;&auml;n edusti tiet&auml;jyytt&auml; materiasta ja tiet&auml;jyys siirtyi henkeen kun sep&auml;n rooli ty&ouml;ns&auml; ulkopuolella vaihtui shamaanirummun rytmiksi ja hengelliseen johtajuuteen. Islamilaiset historijoitsijat ja maantieteilij&auml;t kutsuivat n&auml;it&auml;&nbsp;<span>zarahustaralaisia nimell&auml; Al-Majusi. Samalla nimell&auml; he kutsuivat my&ouml;s samaa uskoa harjoittaneita Viikinkej&auml; (Maajusseja).</span><br><br>Kun sauvastika oli n&auml;ytetty ja sukulaisuus oli tunnistettu, portti aukesi:&nbsp;<br>&rarr;&nbsp;<span>saa tulla&nbsp;</span>&rarr; saa kulkea &rarr;&nbsp;<span>saa vaihtaa&nbsp;&rarr;&nbsp;</span><span>saa unta ja ravintoa.</span><br><br>Sama symbolinen rakenne tunnetaan:<br><br><span>&rarr;&nbsp;</span> &nbsp;Permin pronssiesineiss&auml;<br><span>&rarr;&nbsp;</span> &nbsp;skandinaavisissa soljissa<br><span>&rarr;&nbsp;</span> &nbsp;saamelaisessa rumpusymboliikassa<br><span>&rarr;&nbsp;</span><span>&nbsp;&nbsp;</span>&#8203;Suomessa l&auml;hes kaikessa vanhassa esineist&ouml;ss&auml; sek&auml; yleisimp&auml;n&auml; puumerkkin&auml;<br><br>T&auml;m&auml; ei ole siis ollut ideologinen merkki vaan yhteisen suvun symboli, reitin ja luvan merkki.<br><br><span>Sauvastika oli liikkeen- ja liikemerkki.</span></div><hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"><span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:508px;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/sauvastika-rosicrucian-digest.jpg?1766826262" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image"></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span><div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><strong><span>Vastaavuuksia suomalais-ugrilaisessa maailmassa</span></strong><br><br><span>Monessa suomalais-ugrilaisessa kulttuurissa portti, tie tai kulku avautuu nimen tai laulun kautta. Se ei ole metaforaa, vaan toiminnallinen uskomus &mdash; ett&auml; oikeilla sanoilla maailma reagoi.</span><br><br><span>Saamelaisessa runoperinteess&auml; shamaanin lauluja eli joikuan inkantaation kaltaisia s&auml;keit&auml; k&auml;ytettiin avaamaan yhteys eri maailmoihin. Jokainen henkitaso &ndash; alinen, keskinen ja ylinen-maailma &ndash; saattoi aueta vain tietyll&auml; s&auml;keell&auml;. T&auml;m&auml; on suora vastine "sesam aukene" -ajatukselle.</span><br><br><span>Komin ja udmurtin rituaaleissa vastaava teht&auml;v&auml; oli portinvartijaloitsulla ("kort-voz&rsquo;", &rsquo;oven avaaja&rsquo;), joka lausuttiin uhripaikalle saavuttaessa. Sama sana saattoi toimia my&ouml;s tunnistuksena: kuka kuuluu omaan heimoryhm&auml;&auml;n, kenell&auml; on lupa tuoda uhrinsa.</span><br><br><span>Mansien ja hantien perinteiss&auml; tunnettiin viel&auml; 1900-luvulle saakka laulu, jolla vene "her&auml;tettiin" liikkeelle. Laulu ei ollut viihteellinen &ndash; se kuului jokaisen retken alkuun, ja sen oikea rytmi takasi turvallisen matkan. T&auml;m&auml; on &auml;&auml;nen ja liikkeen koodia samaan tapaan kuin Tuu tuu -laulun rytminen &rdquo;tule t&auml;nne&rdquo; -kutsu. Se oli keinumista rajatilassa, turvallisen siirtymisen rituaali kahden tilan v&auml;liss&auml;. T&auml;m&auml; sama toimii my&ouml;s suomalaisessa tuonelan veneess&auml; ja kehdoissa, jotka olivat alkuun veneen mallisia ja rakentuivat esi-is&auml;n, Nooan, Ukon rajatila kokemukseen h&auml;nen keinuessaan vanhasta ajasta uuteen arkin kannella.</span><br><br><span>My&ouml;s permil&auml;isist&auml; pronssiesineist&auml; tunnetut symbolit &ndash; py&ouml;r&auml;, portti ja karhu tai aurinko yl&auml;puolella &ndash; eiv&auml;t olleet pelkki&auml; koristeita. Ne toimivat &rdquo;avaimena&rdquo; k&auml;ytt&ouml;&ouml;n: esine &rdquo;aktivoitui&rdquo; vasta rituaalilausuman kanssa. Samaa kolmikerroksista maailmankuvaa kuin laulun &rdquo;haka&ndash;py&ouml;r&auml;&ndash;karhun talja&rdquo; l&ouml;ytyy niist&auml; selv&auml;sti.</span><br><br><span>N&auml;iss&auml; kaikissa kieliss&auml; ja symboleissa on sama ydinkuva: portin, kulun tai luvan avautuminen totuuden ja tunnistuksen kautta. Laulu tai sana ei kuvaa tapahtumaa &ndash; se "aiheuttaa" sen.</span><br><br><span>Siten &rdquo;Tuu tuu tupakkarulla&rdquo; asettuu osaksi uralilaista k&auml;sityst&auml; laulun voimasta: laulamalla oikein ilmaistaan kuuluminen, avataan tie ja saadaan kulkea.</span><br><br><span>Verkoston k&auml;yt&ouml;ss&auml; on ollut muitakin symboleja porttien aukaisemiseen kuin sauvastika esimerkiksi v&auml;itetyt kirves- ja vasaraesineet kuten Ukon vasara/kirves, Thorin Mj&ouml;lnir ja Perun kirves. Ne eiv&auml;t olleet osoittamassa v&auml;kivaltaa vaan heiluriliikett&auml; linnoituksesta toiseen ja paluusta takaisin. Linnoitus oli rajatila, jossa hevonen ja mies saivat lepoa ja sy&ouml;d&auml;kseen ennen seuraavaa etappia.&nbsp;</span><span>Heiluri on monesti n&auml;ht&auml;viss&auml; veneen keulana, joka halkaisee virtaa, joka oli kauppaverkoston toinen kuljetusmuoto, jokia pitkin.</span><span>&nbsp;Arotien linnoitukset kun oli rakennettu monesti jokien risteyspaikoille. &nbsp;</span><br><br><span>N&auml;m&auml; molemmat sek&auml; sauvastika ett&auml; "kirves" heiluri saivat uuden korvaavan symbolin tilalle, jossa liike pys&auml;htyi -&nbsp;</span><span style="color:rgb(10, 10, 10)">&dagger; -.</span></div><hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"><span class='imgPusher' style='float:left;height:33px'></span><span style='display: table;width:475px;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:20px;*margin-top:40px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/n-ytt-kuva-2025-12-27-kello-11-40-39.png?1766835831" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image"></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span><div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><strong>Napaa tai mannerta kuvaava &ldquo;sauvastika&rdquo; kartoissa ja taivaalla</strong><br><br><span>Polus Arcticus kartoissa (kuten ylh&auml;&auml;ll&auml;), eli varhaisissa Mercator-tyyppisiss&auml; pohjoisen kartoissa pohjoisnapa kuvataan keskuksena, jossa nelj&auml; virtaa tai &ldquo;haaraa&rdquo; l&auml;htee siit&auml; ristiin. T&auml;m&auml; ei ole mahdollisesti ns. varma maanmittaus, vaan kosmografinen malli ja mytologian yhdist&auml;minen. Se perustuu antiikin ja keskiajan k&auml;sitykseen, jossa napa = maailman akseli, maailman puu eli sammas on osoittamassa&nbsp;</span><span>Otavan / Iso Karhun vuodenkierrosta&nbsp;Pohjant&auml;hden (akselin) ymp&auml;rill&auml;</span><span>. Symboli ei siis ole&nbsp;</span><span>ideologiaa vaan havaintogeometriaa, jossa syntyy nelj&auml;&auml;n asentoon asettuva kuvio vuoden aikojen mukaan,&nbsp;joka n&auml;ytt&auml;&auml; sauvastikalta kun&nbsp;taivas kiertyy akselinsa ymp&auml;ri</span><br><br><span>T&auml;m&auml; rakenne muistuttaa siis sauvastikaa, koska molemmat kuvaavat akselia + kiertoa, ei siksi ett&auml; kartantekij&auml;t olisivat kuvanneet symbolia, vaan halusivat mantereella lis&auml;t&auml; mahdollisuuden perinnetiedon Atlantiksesta tai kadotetusta Eedenin puutarhasta, jotka kyseisell&auml; ajalla oli yhdistetty suomalaisiin ja pohjoiseen. Eedenin nelj&auml; jokea,&nbsp;jotka l&auml;htiv&auml;t yhdest&auml; joesta Eedenin puutarhassa, olivat Raamatun mukaan&nbsp;</span><span>Pison</span><span>,&nbsp;</span><span>Gihon</span><span>,&nbsp;</span><span>Tigris</span><span>&nbsp;(Hiddekel) ja&nbsp;</span><span>Eufrat</span><span>, ja ne kuvattiin myyttisin&auml; jokina, jotka virtasivat eri puolille tunnettua maailmaa ja joihin liittyi kultaa tai muita rikkauksia</span><span style="color:rgb(10, 10, 10)">.<br>&#8203;</span><span style="color:rgb(10, 10, 10)">&nbsp;</span><br><span>Emme voi kuitenkaan v&auml;itt&auml;&auml; tiet&auml;v&auml;mme etteik&ouml; manner olisi ollut alueella, koska suomalaiset kansat borealisilta alueilta levisiv&auml;t etel&auml;&auml;n ja toivat mukanaan Atlantis tarinan. Frisian Oera Linda historiikin mukaan suomalaiset olivat Atlantiksen kansa ja n&auml;m&auml; pohjoisen laajalle levinneet pakanakansat toivat Nooan arkki tarinan etel&auml;&auml;n, jossa kertoivat Nooan, Manun tai Mannuksen olleen esivanhempi heille, jotka selviytyi suuresta tulvasta ja kansoittivat uudelleen maan.</span></div><hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"><div class="paragraph">Kuuntele keskustelu portinvartijan ja kauppamiehen v&auml;lill&auml;:</div><div class="wsite-youtube" style="margin-bottom:10px;margin-top:10px;"><div class="wsite-youtube-wrapper wsite-youtube-size-auto wsite-youtube-align-center"><div class="wsite-youtube-container"><iframe src="//www.youtube.com/embed/o-IT4QgDxGQ?wmode=opaque" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div></div></div><div class="paragraph"><br><span></span></div><div class="paragraph">Suomenhevonen ja suomalais-ugrilainen kauppaverkosto - Arontie</div><div class="wsite-youtube" style="margin-bottom:10px;margin-top:10px;"><div class="wsite-youtube-wrapper wsite-youtube-size-auto wsite-youtube-align-center"><div class="wsite-youtube-container"><iframe src="//www.youtube.com/embed/qI-F6DWT1uk?wmode=opaque" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div></div></div>]]></content:encoded></item><item><title><![CDATA[The Slave Trade of Finnish Children from Crimea to Al-Andalus]]></title><link><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/the-slave-trade-of-finnish-children-from-crimea-to-al-andalus]]></link><comments><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/the-slave-trade-of-finnish-children-from-crimea-to-al-andalus#comments]]></comments><pubDate>Sat, 13 Dec 2025 09:57:26 GMT</pubDate><category><![CDATA[Uncategorized]]></category><guid isPermaLink="false">http://www.rehellisetuutiset.org/historia/the-slave-trade-of-finnish-children-from-crimea-to-al-andalus</guid><description><![CDATA[ History of the Guriat-NamesAncient Finno-Ugric tribes, such as the Curonians and Livonians, inhabited the Baltic Sea coast thousands of years before the Viking Age. The Finno-Ugric ancestors who arrived in the region formed local governments that lasted until the Germanic conquests in the 13th century. The Curonians, who called themselves "korsi" or "korret" (a reference to hay straw), were known in Germanic sources as Kurirs who inhabited the Vistula River in the Riga region of the Finno-Livon [...] ]]></description><content:encoded><![CDATA[<span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-1-53-31_orig.png" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><strong>History of the Guriat-Names</strong><br /><br />Ancient Finno-Ugric tribes, such as the Curonians and Livonians, inhabited the Baltic Sea coast thousands of years before the Viking Age. The Finno-Ugric ancestors who arrived in the region formed local governments that lasted until the Germanic conquests in the 13th century. The Curonians, who called themselves "korsi" or "korret" (a reference to hay straw), were known in Germanic sources as Kurirs who inhabited the Vistula River in the Riga region of the Finno-Livonian territory. Their etymology "Cu-Ronia" is interpreted in Finnish as "moon-life" or "moon-soul", while the Cumans (&amp; Kipchaks) who are associated with the Cumans &ndash; in Slavic sources are "Polovtsians" with their yellowish hair, in Turkic "Yellow Kipchaks". The Lat<strong>galli</strong>ans and Semi<strong>galli</strong>ans of the region were also of the same Finno-Ugric origins. The Galls, or the Celts, were originally called by Herodotos and Strabo by the nemes of *Keltoi and *Keltai, due to their <u>yellow hair</u>. A name that possibly came from the Finnish word *kelta or 'keltainen' meaning "<span>yellow",</span>&nbsp;the same meaning. The area of &#8203;&#8203;modern Latvia and Lithuania was already known from the distant past as the cradle of the Baltic amber industry and one of the <em><u><font color="#2a2a2a">main starting points of Amber road</font></u></em>, where some tribes collected amber on the shores while others transported products along rivers and seas to the buyer, like the Kurirs (Gurias). Some acted as cavalry guards on the shores while river couriers transported products, like in case of the later varangians, the Rus'.</div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/n-ytt-kuva-2025-12-11-kello-19-46-53.png?1765620333" style="margin-top: 5px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:1px;padding:3px; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption">A Sogdian merchant on the Silk Road. Sogdian women ended up in China as sex slaves when power changed. A work from the Tang Dynasty China.</span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><strong><span>Viking Connection: FinnGaill and Guriat</span></strong><br /><br /><span>In the Viking records, especially in Irish chronicles such as <em>*Annals of Ulster*</em> (853) and <em>*Annals of the Four Masters*</em> (871), Guriat (or Curiat, Go&iacute;dil) one synonym for Finngall refers to a Norse Viking group from that region but, somehow in this world of all being winks and wonks the flatheads read Finn as Norwegian? Never mind, sometimes lobotomy can be contagious but fortunately not that contagious. Often these areas of the <u>Golden Horde were also called Hordaland and Sogn</u>. The name Sogn came from the legendary Silk Road trading nation Sogdians, which also appears in the earlier form Sotkas. This nation was known for developing variety of trade languages, which helped them gain dominance as traders on the Silk Road. Sogdian art included, among other things, beautiful representations of six golden eggs and one iron egg </span>hatched by bird called sotka<span>, which the Kalevala people can recognize without even seeing a picture from their traditional knowledge.<br /><br />These areas of Lithuania and Latvia still have a vocabulary that is known for its closeness to Sanskrit. The term "Gaill" (foreigners) is an Irish corruption of the original word gall, (gauls or celts), as it appears in early forms as Gall. A word that is also connected to the word "Gutar" the Goths &ndash; in distinction to the Jewish Dubh-Gaill (Black Gaill) seafarers of Gaul. These Finnish Finn-Gaill Vikings, at least for those who can read, were from Finnish areas and in constant war with the Dubh-Gaill, because they carried out the slave trade, selling mainly Finnish/Nordic children. The name Saqaliba, which the Muslims gave to their slaves, became a synonym for Slav. It was originally given to boys who were castrated immediately upon arrival at the slave market. In the slave market areas of the Khazar Jews in Crimea and the Sephardic Jews in Al-Andalus, but the Franks were also involved, they who emptied Marseilles of Finnish descent.<br /><br />Castration was done to these boys by these "animals" who wanted children as sex slaves, and did not have to worry that their own daughters or wives would fall in love with handsome Finnmen and&nbsp;</span>they would not multiply to revenge<span>.</span><br /></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:487px;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-59-13.png?1765622192" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><em><font color="#2a2a2a">" All the slaves captured on raids by traders like Samo, or procured in Britain, were despatched to the Mediterranean ports. We read of their being offered for sale at Narbonne. There is mention of them also in Naples, whence they came, no doubt, from Marseilles, which was the great slave-market.<br /><br />Many merchants were engaged in the slave-trade. They seem to have been principally Jews. The Council of Ma&ccedil;on, 583, permitted Christians to ransom slaves from the Jews for twelve solidi, either to set them free, or to take them into their service. There is mention of Jewish slave-merchants at Narbonne and in Naples. We may conclude from all this that there was a trade in slaves of considerable importance on the shores of the Tyrrhenian Sea; and there seems no doubt that the ships which brought spices, silk, and papyrus to the West carried slaves to the East as return cargo."</font></em><br /><br /><span>The quote in question is from historian <strong>Henry Charles Carey</strong>'s <em>The Slave Trade, Domestic and Foreign: Why It Exists, and How It May Be Extinguished </em>(originally 1853)&#8203;.</span></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:525px;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-28-14.png?1765622769" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><span>In Crimea, the Genoese and later the Khazar Jews (Jewish communities living in Crimea) ran a lively child slave trade until the 14th century. <strong>Mike Dash</strong>'s article <em>"Slavery on the Steppes: Finnish children in the slave markets of medieval Crimea"</em> describes how Finnish children - fair and desirable - were taken across the steppe to the slave market. These children, especially girls but also boys castrated as eunuchs, were transported along Ottoman routes via Istanbul to Mediterranean ports and finally to Al-Andalus to the slave markets of C&oacute;rdoba, Seville and Algeciras between 711 and 1492.</span><br /><br /><em><u><span><font color="#2a2a2a">A fivefold compensation was paid for a Finnish girl child.</font></span></u></em><br /><br /><strong><span>Guriat in Al-Andalus: J&#363;riy&#257;t in Harems</span></strong><br /><br /><span>In Arabic sources Guriat (&#1580;&#1608;&#1585;&#1610;&#1575;&#1578;, J&#363;riy&#257;t) is the plural of female slaves or concubines in the harems of the caliphates. They were usually of &ldquo;fair&rdquo; European descent. Finnish children who passed through Frankish and Byzantine intermediaries or castrated former Finnish boys, now Saqaliba Slavs. So to speak, highly educated in music, poetry and dance. A very long-lived choir was formed in Rome from the children of the singing people. Infertile, bright-voiced eunuch choirs. <strong>Olivia Remie Constable</strong> <em><font color="#2a2a2a">*Trade and Traders in Muslim Spain*</font></em> (1994) quotes Ibn Hawqal (970-b.): </span>Al-Andalus exported "beautiful slaves, men and women, through the Frankish and Galician regions to Muslim lands; Istakhri mentions "white slaves and expensive girl slaves" for up to thousands of dinars. Of the Saqaliba eunuchs, it is stated:<em><font color="#2a2a2a"> "All Slavic eunuchs come from Al-Andalus, for the Jewish merchants do the surgery there."</font></em></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:280px;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/jani-beg-golden-horde-in-the-catalan-atlas-1375.jpg?1765622710" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption">Jani Bek Khan of the Golden Horde, depicted in the Catalan Atalas of 1373. Jani is Finnish name.</span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;">These Guriat-brought Finno-Ugric and Northern European children to Crimea &ndash; brokered by Khazar Jews &ndash; became Muslim sex slaves and child wives, enriching Arab court culture as a symbol of tragic slavery.<br /><br />The Goth-Curian Vikings (Guriat/Finn-Gaill) fought against the sex slave market, primarily first in the protectorate of Gardariki, under the leadership of Rurik and the strength of his descendants, the Kievan Rus', eventually overthrowing the Khazar Khagnate. The war did not end even though the Khazar Jewish rule in the region ended. There was plenty of money and spineless money-takers and so the war continued.<br /><br />Rurikids are known to be Finnish N1c1 haplogroup and so are the avars and magyars of <a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2589004224021175" target="_blank">Aba Dynasty of Hungarians</a>.<br /><br />After the fall of Kievan Rus&rsquo; the Mughal conquerors that came from Gothia, as the monk <strong>Pastari Julianus</strong> was the first to report it. Surprisingly, this group continued where Kievan Rus&rsquo; could no longer. Much was achieved again until the last heir of <strong>Genghis Khan, Jani Bek Khan</strong> of the &ldquo;Golden Horde&rdquo;, fell at his home in Lithuania. You can see the first Catalan Atlas depiction of him on the left. Yellow long hair and 7 eggs.<br /><br />The original Arabic manuscripts and sources of the viking age and the Vikings are called Rus&rsquo; and al-Majus (&#1575;&#1604;&#1605;&#1575;&#1580;&#1608;&#1587;) /Al-Majusi/al-Majusiyah and the latter three were callad in the Zoroastrian past for the Harjas/Hairias, Sarmata and other Aryans who arrived from Tuiria, or the Northern Turja to Persia. These peoples were fire worshippers of the same old paganic Finno-Ugric folk religion of the "fire and sun". The term&nbsp;<span>al-Majusiyah sounds like a Finnish maajussi, a farmer, who uses kaski or kaskeaminen technicue, a&nbsp;</span><span style="color:rgb(10, 10, 10)">commonly&nbsp;</span><strong style="color:rgb(10, 10, 10)">"slash-and-burn agriculture". </strong><span>Who also call haystack as *Paali like the ancient god "Baal". Al-Majus was word for the Magus, Magis and Magyars, or as Finns say it "Tiet&auml;j&auml;t" (the knowers). The knowers of nature and how it works. They use to make their magic in "m&auml;ki" (high places), near the sun the god.</span></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-20-14.png?1765629077" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><strong><span>Traces in History</span></strong><br /><br /><span>There is plenty of research material: the chronicles of <strong>Ibn &#7716;ayy&#257;n</strong>, the tax lists of C&oacute;rdoba and the transactions confirmed by Genoese notaries. Constable analyzes how the slave trade linked Al-Andalus to Christian Europe. Here lies the dark chapter surrounding the "spiritual world" that has transported the children of Finnish descent, in "kurias", in finnish a fenced &ldquo;animal path&rdquo; from Crimea and Al-Andalus, to harems &ndash; a reminder of the real global slave network, from which the so called "winners" were Rockefeller, Rothschild and the Al Saud family of Saudi Arabia, the latter two of which still have the same ancestral Arab blood of haplogroup J1 and are two of the richest families in the world.<br /><br />Rockefeller family on the other hand, got a shoe in from Spain and found refuge in Ottoman Turkey until he got things going again in the America.</span><br /><br /><span>Well, it's good to know that the loan for the Central Bank of Finland was once applied for from the Rothschild family's "personal" walled. What was also done long before country of Finland or even that Finns participated in the loan application. It was a mortgage association "Hypoteekki Yhdistys", where there were no Finns in sight and this is how Finns started pay the genociding, kidnapping blackmailer.&nbsp;</span><br /><br /><span>Yeah, exactly the one who had gotten rich by stealing Finnish children who we now owed money? Ask youreself: What is slavery and do you feel free?&nbsp;<br /><br />After the pictures the:&nbsp;</span>*Sources: Annals of Ulster, Constable (1994), Mike Dash (2015), Jukka Korpela and so on.*<span></span><br /></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <div><div style="height: 20px; overflow: hidden;"></div> 				<div id='803104386354744528-gallery' class='imageGallery' style='line-height: 0px; padding: 0; margin: 0'><div id='803104386354744528-imageContainer0' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='803104386354744528-insideImageContainer0' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-12-20-16_orig.png' rel='lightbox[gallery803104386354744528]'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-12-20-16.png' class='galleryImage' _width='800' _height='528' style='position:absolute;border:0;width:113.64%;top:0%;left:-6.82%' /></a></div></div></div></div><div id='803104386354744528-imageContainer1' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='803104386354744528-insideImageContainer1' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-12-29-05_orig.png' rel='lightbox[gallery803104386354744528]'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-12-29-05.png' class='galleryImage' _width='800' _height='462' style='position:absolute;border:0;width:129.87%;top:0%;left:-14.94%' /></a></div></div></div></div><div id='803104386354744528-imageContainer2' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='803104386354744528-insideImageContainer2' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-21-17_orig.png' rel='lightbox[gallery803104386354744528]'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-21-17.png' class='galleryImage' _width='800' _height='627' style='position:absolute;border:0;width:100%;top:-2.25%;left:0%' /></a></div></div></div></div><div id='803104386354744528-imageContainer3' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='803104386354744528-insideImageContainer3' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-18-45_orig.png' rel='lightbox[gallery803104386354744528]'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-18-45.png' class='galleryImage' _width='800' _height='558' style='position:absolute;border:0;width:107.53%;top:0%;left:-3.76%' /></a></div></div></div></div><div id='803104386354744528-imageContainer4' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='803104386354744528-insideImageContainer4' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-12-kello-23-48-42_orig.png' rel='lightbox[gallery803104386354744528]'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-12-kello-23-48-42.png' class='galleryImage' _width='800' _height='682' style='position:absolute;border:0;width:100%;top:-6.83%;left:0%' /></a></div></div></div></div><div id='803104386354744528-imageContainer5' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='803104386354744528-insideImageContainer5' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/slave-jews_orig.jpg' rel='lightbox[gallery803104386354744528]' title='Jews selling children'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/slave-jews.jpg' class='galleryImage' _width='1200' _height='788' style='position:absolute;border:0;width:114.21%;top:0%;left:-7.11%' /></a></div></div></div></div><div id='803104386354744528-imageContainer6' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='803104386354744528-insideImageContainer6' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/jani-beg_orig.png' rel='lightbox[gallery803104386354744528]'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/jani-beg.png' class='galleryImage' _width='329' _height='574' style='position:absolute;border:0;width:100%;top:-66.31%;left:0%' /></a></div></div></div></div><div id='803104386354744528-imageContainer7' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='803104386354744528-insideImageContainer7' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-14-53-04_orig.png' rel='lightbox[gallery803104386354744528]'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-14-53-04.png' class='galleryImage' _width='1730' _height='438' style='position:absolute;border:0;width:296.23%;top:0%;left:-98.12%' /></a></div></div></div></div><span style='display: block; clear: both; height: 0px; overflow: hidden;'></span></div> 				<div style="height: 20px; overflow: hidden;"></div></div>  <div class="paragraph"><strong><span>Sources:</span></strong><br /><br /><a href="https://historyofeconomicthought.mcmaster.ca/careyhenry/The%20Slave%20Trade.pdf">https://historyofeconomicthought.mcmaster.ca/careyhenry/The%20Slave%20Trade.pdf</a><br /><a href="https://mikedashhistory.com/2015/01/15/blonde-cargoes-finnish-children-in-the-slave-markets-of-medieval-crimea/?fbclid=IwY2xjawOpi-RleHRuA2FlbQIxMQBicmlkETFDdWxTR1dXNzhvQjZTOXJRc3J0YwZhcHBfaWQQMjIyMDM5MTc4ODIwMDg5MgABHme-BHysRmyYBkJ87VR7RLrJklAMAaYl4o5IY-bp_kh0C3V2ZYuM0nhFWYIM_aem__i-QBRv4_WBLkbc2o7_C3g">https://mikedashhistory.com/2015/01/15/blonde-cargoes-finnish-children-in-the-slave-markets-of-medieval-crimea/</a><br /><a href="https://archive.org/stream/Tokyo.Elektro_20170811/TRADE%20AND%20TRADERS%20IN%20MUSLIM%20SPAIN_djvu.txt">https://archive.org/stream/Tokyo.Elektro_20170811/TRADE%20AND%20TRADERS%20IN%20MUSLIM%20SPAIN_djvu.txt</a><br /><a href="https://www.barnesandnoble.com/w/trade-and-traders-in-muslim-spain-olivia-remie-constable/1100946280">https://www.barnesandnoble.com/w/trade-and-traders-in-muslim-spain-olivia-remie-constable/1100946280</a><br /><a href="https://www.reuters.com/article/markets/treasury/uk-law-firm-and-bank-regret-slave-trade-links-idUSL1715353/">https://www.reuters.com/article/markets/treasury/uk-law-firm-and-bank-regret-slave-trade-links-idUSL1715353/</a><br /><a href="https://www.finna.fi/Record/oy.9916444863906252">https://www.finna.fi/Record/oy.9916444863906252</a><br /><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Jani_Beg#/media/File:Golden_Horde_in_the_Catalan_Atlas_(1375).jpg">https://en.wikipedia.org/wiki/Jani_Beg#/media/File:Golden_Horde_in_the_Catalan_Atlas_(1375).jpg</a><br /><a href="https://www.myleszhang.org/2023/04/18/slavery-and-banking/">https://www.myleszhang.org/2023/04/18/slavery-and-banking/</a><br /><a href="https://www.cpbml.org.uk/news/slavery-banks-and-empire">https://www.cpbml.org.uk/news/slavery-banks-and-empire</a><br /><a href="https://reparationscomm.org/reparations-news/bank-of-england-owned-599-slaves-in-1770s-new-exhibition-reveals/">https://reparationscomm.org/reparations-news/bank-of-england-owned-599-slaves-in-1770s-new-exhibition-reveals/</a><br /><a href="https://www.bbc.co.uk/history/british/abolition/building_britain_gallery_02.shtml">https://www.bbc.co.uk/history/british/abolition/building_britain_gallery_02.shtml</a><br /><a href="https://ghil.hypotheses.org/3805">https://ghil.hypotheses.org/3805</a><br /><a href="https://www.wikiwand.com/fi/articles/Al-Andalus">https://www.wikiwand.com/fi/articles/Al-Andalus</a><br /><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Al-Andalus">https://fi.wikipedia.org/wiki/Al-Andalus</a><br /><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuuden_historia">https://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuuden_historia</a><br /><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuus_islamilaisessa_maailmassa">https://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuus_islamilaisessa_maailmassa</a></div>]]></content:encoded></item><item><title><![CDATA[Suomalaisten Lasten orjakauppa Krimiltä Al-Andalusiin]]></title><link><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/suomalaisten-lasten-orjakauppa-krimilta-al-andalusiin]]></link><comments><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/suomalaisten-lasten-orjakauppa-krimilta-al-andalusiin#comments]]></comments><pubDate>Fri, 12 Dec 2025 23:55:43 GMT</pubDate><category><![CDATA[Uncategorized]]></category><guid isPermaLink="false">http://www.rehellisetuutiset.org/historia/suomalaisten-lasten-orjakauppa-krimilta-al-andalusiin</guid><description><![CDATA[ Guriat-Nimitysten HistoriaMuinaiset suomalais-ugrilaiset heimot, kuten kuurilaiset (Curonians) ja liivil&auml;iset, asuttivat It&auml;meren rantamaita jo tuhansia vuosia ennen viikinkiaikaa. Alueelle saapuneet suomalais-ugrilaiset esi-is&auml;t muodostivat paikallishallintoja, jotka kestiv&auml;t saksalaisten valloituksiin asti 1200-luvulle. Kuurilaiset, jotka kutsuivat itse&auml;&auml;n "korsi" tai "korret" (viittaus olkeen), tunnettiin germaanilaisissa l&auml;hteiss&auml; kuriireina jotka asu [...] ]]></description><content:encoded><![CDATA[<span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-1-53-31_orig.png" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><br /><br /><strong><span>Guriat-Nimitysten Historia</span></strong><br /><br />Muinaiset suomalais-ugrilaiset heimot, kuten kuurilaiset (Curonians) ja liivil&auml;iset, <a href="https://2009-2017.state.gov/outofdate/bgn/latvia/74184.htm?safe=1" target="_blank">asuttivat It&auml;meren rantamaita jo tuhansia vuosia ennen viikinkiaikaa</a>. Alueelle saapuneet suomalais-ugrilaiset esi-is&auml;t muodostivat paikallishallintoja, jotka kestiv&auml;t saksalaisten valloituksiin asti 1200-luvulle. Kuurilaiset, jotka kutsuivat itse&auml;&auml;n "korsi" tai "korret" (viittaus olkeen), tunnettiin germaanilaisissa l&auml;hteiss&auml; kuriireina jotka asuttivat Veikseljoen vartta Riian seudulla suomalais-liivil&auml;isten alueella. Heid&auml;n etymologiansa "Cu-Ronia" tulkitaan kuu-el&auml;m&auml;ksi tai kuusieluiseksi, kun taas cumannit (Kipchakit) liitet&auml;&auml;n kuumiehiin &ndash; slaavilaisissa l&auml;hteiss&auml; "polovtsilaiset" kellert&auml;vine hiuksineen, turkkilaisissa "keltaiset kipchakit". Samaa suomensukuista heimokuntaa olivat my&ouml;s alueen latgallit ja semgallit. Gallit eli keltit, joita kutsuttiin alunperin nimityksell&auml; keltoi ja keltai, johtuen heid&auml;n keltaisista hiuksistaan. Nimitys, joka mahdollisesti tuli suomalaisesta samaa tarkoittavasta sanasta *kelta tai &rsquo;keltainen. Tuo nykyaikaisen Latvian ja Liettuan alue oli jo kaukaa menneisyydest&auml; tunnettu It&auml;merenmeripihateollisuuden kehtona, jossa toiset ker&auml;siv&auml;t rannoiilla meripihkaa kun toiset kuljettivat tuotteita jokia ja meri&auml; my&ouml;ten ostajakunnalle. Osa toimi ratsujoukoin vartioryhmin&auml; rannalla kun jokien kuriirit kuljettivat tuotteita.</div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/599619352-10164034625872996-4603631341392420851-n.jpg?1765587221" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption">Sogdilainen kauppias silkkitielt&auml;. Sogdilaiset naiset p&auml;&auml;tyiv&auml;t Kiinaan seksiorjiksi kun valta vaihtui. Teos Tang-Dynastian Kiinasta.</span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><strong>Viikinkiyhteys: FinnGaill ja Guriat</strong><br /><br /><span>Viikinkiannuksissa, erityisesti irlantilaisissa kronikoissa kuten *Annals of Ulster* (853) ja *Annals of the Four Masters* (871), Guriat (tai Curiat, Go&iacute;dil) viittaa pohjanpoikien viikinkiryhm&auml;&auml;n tuolta kyseiselt&auml; alueelta mutta, jotenkin t&auml;ss&auml; vinksin vonksin maailmassa tasap&auml;&auml;t lukevat Finn norjalaiseksi? Ei v&auml;litet&auml; siit&auml;, joskus lobotomia saattaa olla tarttuvaa mutta ei onneksi niin tarttuvaa. Usein n&auml;it&auml; kultaisen hordan alueita kutsuttiin my&ouml;s Hordaland ja Sogn nimityksill&auml;. Sogn nimitys tuli silkkittien legendaariselta kauppakansalta Sogdit, jotka esiintyy my&ouml;s muodossa Sotkat. T&auml;m&auml; kansa oli tunnettu kauppakielien kehitt&auml;misest&auml;, joidenka avulla saatiin aikaiseksi valta-asema silkkitien kauppiaina. Sogdilainen taide sis&auml;lsi mm.&nbsp;</span><a href="https://sogdians.si.edu/wp-content/uploads/2018/08/N2-15-Goose-Golden-Eggs-1600x813.jpg?fbclid=IwY2xjawOpl7FleHRuA2FlbQIxMABicmlkETFDdWxTR1dXNzhvQjZTOXJRc3J0YwZhcHBfaWQQMjIyMDM5MTc4ODIwMDg5MgABHhz53ozTE_Qnre2-d8WcE2YKxbqEeFs-3SEYL4itAouMII0zokds4rnGNYNX_aem_As6COGvknBeTjrFFecgO0A" target="_blank">Kauniita esityksi&auml; kuudesta kultaisesta munasta ja yhdest&auml; rautamunasta</a><span>, jonka kalevalainen kansa voi tunnistaa ilman kuvaakin perinnetiedostaan. N&auml;ill&auml; Liettuan ja Latvian alueilla on edelleen sanastoa, joka on tunnettu l&auml;heisyydest&auml;&auml;n Sankritiin. Termi "Gaill" (ulkomaalaiset) on irlantilainen v&auml;&auml;ristym&auml; alkuper&auml;isest&auml; sanasta gall tai gallit, koska esiintyy varhaisissa muodoissa juuri Gall. Sana, joka yhdistyy my&ouml;s sanaan "Gutar" &ndash; erotuksena gallian juutalaisiin&nbsp;</span><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Dubgaill_and_Finngaill" target="_blank">Dubh-Gaill&nbsp;</a><span>(mustat gaillit) merenk&auml;vij&ouml;ihin. N&auml;m&auml; suomalaiset Finn-Gaill -viikingit, ainakin niille jotka osaavat lukea, olivat suomalaisilta alueilta ja jatkuvassa sodassa Dubh-Gaill juutalaisten kanssa, koska he suorittivat orjakauppaa, myyden p&auml;&auml;asiassa suomalaisia / pohjoismaalaisia lapsia. Nimitys Saqaliba, jonka muslimit antoivat orjilleen tuli synonyyminimitys slaavi. Se annettiin alunperin pojille, jotka kastroitiin heti orjamarkkina-alueelle saapumisensa j&auml;lkeen. Kasaarijuutalaisten orjamarkkina alueilla Krimill&auml; ja sefardijuutalaisten Al-Andalus orjamarkkina-alueilla, mutta mukana oli my&ouml;s Frankit, jotka tyhjensiv&auml;t suomensukuisten Marseillesin. Kastraatio tehtiin pojille, ettei n&auml;iden kastratioita suorittaneiden &rdquo;el&auml;inryhmien&rdquo;, jotka seksiorjia lapsista halusi tarvinnut pel&auml;t&auml; ett&auml; omat tyt&ouml;t tai vaimot rakastuisi komeisiin suomalaismiehiin.</span></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-28-14.png?1765585752" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><span>Krimill&auml; genovalaiset ja my&ouml;hemmin Kasaarijuutalaiset (Krimill&auml; asuneet juutalaisyhteis&ouml;t) py&ouml;rittiv&auml;t vilkasta lapsiorjakauppaa 1300-luvulle asti. Mike Dashin artikkeli "Blonde Cargoes" kuvaa, miten suomalais-ugrilaisia lapsia &ndash; vaaleita ja haluttuja &ndash; vietiin steppen kautta orjamarkkinoille. N&auml;it&auml; lapsia, erityisesti tytt&ouml;j&auml; mutta my&ouml;s eunukeiksi kastroituja poikia kuljetettiin Ottomaanien reiteill&auml; Istanbulin kautta V&auml;limeren satamiin ja lopulta Al-Andalusiin C&oacute;rdobaan, Sevillaan ja Algecirasin orjamarkkinoille vuosien 711&ndash;1492 v&auml;lill&auml;.&nbsp;<br /><br />Suomalaisesta tytt&ouml;lapsesta maksettiin viisinkertainen korvaus.</span><br /><br /><br /><strong><span>Guriat Al-Andalusissa: J&#363;riy&#257;t Haremeissa</span></strong><br /><br /><span>Arabialaisissa l&auml;hteiss&auml; Guriat (&#1580;&#1608;&#1585;&#1610;&#1575;&#1578;, J&#363;riy&#257;t) on monikko tytt&ouml;orjista tai jalkavaimoista kalifaattien haaremeissa. He olivat yleens&auml; &rdquo;vaaleaa&rdquo; eurooppalaista syntyper&auml;&auml;. Frankkilaisten ja bysanttilaisten v&auml;lik&auml;sien kautta kulkeneita suomensukuisia lapsia tai kastroituja entisi&auml; suomalaisia poikia, nyt Saqaliba-slaavilaisia. Niin sanotusti korkeasti koulutettuja musiikissa, runoudessa ja tanssissa. Laulukansan lapsista Roomassa saatiin oikein pitk&auml;ik&auml;inen kuorokin aikaiseksi. Hedelm&auml;tt&ouml;m&auml;n hele&auml;-&auml;&auml;nisiksi eunukkikuorolaisiksi. Olivia Remie Constable *Trade and Traders in Muslim Spain* (1994) siteeraa Ibn Hawqalia (970-l.): Al-Andalus vei "kauniita orjia, miehi&auml; ja naisia Frankkien ja Galician alueiden kautta muslimimaihin; Istakhri mainitsee "valkoisia orjia ja kalliita tytt&ouml;orjia" jopa tuhansilla dinaareilla. Saqaliba-eunukeista todetaan: "Kaikki slaavilaiset eunukit tulevat Al-Andalusista, sill&auml; juutalaiset kauppiaat tekev&auml;t leikkauksen siell&auml;."</span></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/editor/jani-beg-golden-horde-in-the-catalan-atlas-1375.jpg?1765584815" style="margin-top: 5px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:1px;padding:3px; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption">Kultaisen Hordan Jani Bek Khan, kuvattuna vuoden 1373 Catalan Atalaksessa.</span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><span>N&auml;m&auml; Guriat-toivat suomalais-ugrilaiset ja pohjoiseurooppalaiset lapset Krimilt&auml; &ndash; Kasaarijuutalaisten v&auml;litt&auml;min&auml; &ndash; muuttuivat muslimien seksi-orjiksi ja lapsivaimoiksi, rikastaen Arabien hovikulttuuria traagisen orjuuden symbolina. Gotia-Kuurilaiset Viikingit (Guriat/Finn-Gaill) taistelivat seksiorjamarkkinoita vastaan, esinsin vartiovaltiolla Gardariki, Rurikin johdolla ja h&auml;nen j&auml;lkel&auml;isten Kievan Rus&rsquo; valtion vahvuudella lopulta kaataen Khazar Khagnaten. Sota ei loppunut vaikka Kasaarijuutalaisten valta alueella p&auml;&auml;ttyikin. Rahaa ja selk&auml;rangatonta rahan ottajaa oli yllinkyllin. Niimp&auml; sota jatkui. Seuraavaksi Kievan Rus&rsquo;n kaaduttua tuli Mogulivalloittajat, Gotiasta, kuten munkki Pastari Julianus siit&auml; ensimm&auml;isen&auml; kertoi. Yll&auml;tt&auml;en t&auml;m&auml; ryhm&auml; jatkoi siit&auml; mihin Kievan Rus&rsquo; ei en&auml;&auml; pystynyt. Paljon saatiin taas aikaan kunnes viimeinenkin Tsingis Kaanin perillinen, &rdquo;Kultaisen Hordan&rdquo;&nbsp; <strong>Jani Bek Khan</strong> kaatui kotonaan Liettuassa.</span><br /><br /><br />&#8203;<br /><br /><strong><span>&nbsp; &nbsp; J&auml;ljet Historiassa</span></strong><br /><br /></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:auto;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-20-14.png?1765587357" style="margin-top: 0px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><span>Tutkimusaineistoa riitt&auml;&auml;: Ibn &#7716;ayy&#257;nin kronikat, C&oacute;rdoban veroluettelot ja genovalaisten notariaatit vahvistamat kaupat. Constable analysoi, miten orjakauppa linkitti Al-Andaluksen kristilliseen Eurooppaan. T&auml;ss&auml; piilee se pime&auml; luku hengellisen maailman ymp&auml;rill&auml;, joka on kuljettanut suomensukuisten lapsia, kuria, aidattua &rdquo;el&auml;inpolkua&rdquo; Krimilta ja Al-Andalukselta, haremeihin &ndash; muistutus siit&auml; todellisesta globaalista orjaverkostosta, josta voittajina selvisiv&auml;t niin Rockefeller, Rothschild kuin Saudi-Arabian Al Saud perhe, josta kaksi j&auml;lkimm&auml;ist&auml; viel&auml; saman esivanhemman arabiverta - haploryhm&auml;&auml; J1 ja kaksi maailman rikkainta perhett&auml;. Rockefeller sen sijaan sai Espanjasta kenk&auml;&auml; ja l&ouml;ysi Ottomaanien Turkista turvapaikan, kunnes py&ouml;r&auml;ytti hommat k&auml;yntiin taas Amerikkassa.<br /><br />Noh, se on hyv&auml; tiet&auml;&auml;, ett&auml; Suomen keskuspankin laina aikanaan haettiin Rothschilds perheen Vesalta. Noh, sekin tehtiin kauan ennen Suomea tai edes suomalaisten osallistumista lainan hakuun. Taisi olla hypoteekkiyhdistys, jossa ei suomalaisia n&auml;kynyt kun alettin viel&auml; maksamaan kirist&auml;j&auml;lle.<br /><br />Juu, juuri silt&auml;, joka oli rikastunut varastamalla suomalaisia lapsia.&nbsp;<br />&#8203;<br /><br />&#8203;Alla viel&auml; muutama kuva aiheeseen ja l&auml;hteet:.&nbsp;<br /><br />&#8203;</span></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <div><div style="height: 20px; overflow: hidden;"></div> 				<div id='286387581953848670-gallery' class='imageGallery' style='line-height: 0px; padding: 0; margin: 0'><div id='286387581953848670-imageContainer0' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='286387581953848670-insideImageContainer0' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-12-kello-23-48-42_orig.png' rel='lightbox[gallery286387581953848670]'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-12-kello-23-48-42.png' class='galleryImage' _width='800' _height='682' style='position:absolute;border:0;width:100%;top:-6.83%;left:0%' /></a></div></div></div></div><div id='286387581953848670-imageContainer1' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='286387581953848670-insideImageContainer1' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-21-17_orig.png' rel='lightbox[gallery286387581953848670]'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-21-17.png' class='galleryImage' _width='800' _height='627' style='position:absolute;border:0;width:100%;top:-2.25%;left:0%' /></a></div></div></div></div><div id='286387581953848670-imageContainer2' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='286387581953848670-insideImageContainer2' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-18-45_orig.png' rel='lightbox[gallery286387581953848670]'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-18-45.png' class='galleryImage' _width='800' _height='558' style='position:absolute;border:0;width:107.53%;top:0%;left:-3.76%' /></a></div></div></div></div><div id='286387581953848670-imageContainer3' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='286387581953848670-insideImageContainer3' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/jani-beg_orig.png' rel='lightbox[gallery286387581953848670]'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/jani-beg.png' class='galleryImage' _width='329' _height='574' style='position:absolute;border:0;width:100%;top:-66.31%;left:0%' /></a></div></div></div></div><div id='286387581953848670-imageContainer4' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='286387581953848670-insideImageContainer4' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/slave-jews_orig.jpg' rel='lightbox[gallery286387581953848670]'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/slave-jews.jpg' class='galleryImage' _width='1200' _height='788' style='position:absolute;border:0;width:114.21%;top:0%;left:-7.11%' /></a></div></div></div></div><div id='286387581953848670-imageContainer5' style='float:left;width:49.95%;margin:0;'><div id='286387581953848670-insideImageContainer5' style='position:relative;margin:5px;'><div class='galleryImageHolder' style='position:relative; width:100%; padding:0 0 75%;overflow:hidden;'><div class='galleryInnerImageHolder'><a href='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-59-13_orig.png' rel='lightbox[gallery286387581953848670]'><img src='http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-12-13-kello-2-59-13.png' class='galleryImage' _width='666' _height='800' style='position:absolute;border:0;width:100%;top:-30.08%;left:0%' /></a></div></div></div></div><span style='display: block; clear: both; height: 0px; overflow: hidden;'></span></div> 				<div style="height: 20px; overflow: hidden;"></div></div>  <div class="paragraph"><br /><span>*L&auml;hteet: Annals of Ulster, Constable (1994), Mike Dash (2015), Jukka Korpela, Wikiwand/Al-Andalus.*</span><br /><br /><a href="https://mikedashhistory.com/2015/01/15/blonde-cargoes-finnish-children-in-the-slave-markets-of-medieval-crimea/?fbclid=IwY2xjawOpi-RleHRuA2FlbQIxMQBicmlkETFDdWxTR1dXNzhvQjZTOXJRc3J0YwZhcHBfaWQQMjIyMDM5MTc4ODIwMDg5MgABHme-BHysRmyYBkJ87VR7RLrJklAMAaYl4o5IY-bp_kh0C3V2ZYuM0nhFWYIM_aem__i-QBRv4_WBLkbc2o7_C3g">https://mikedashhistory.com/2015/01/15/blonde-cargoes-finnish-children-in-the-slave-markets-of-medieval-crimea/</a><br /><span><a href="https://archive.org/stream/Tokyo.Elektro_20170811/TRADE%20AND%20TRADERS%20IN%20MUSLIM%20SPAIN_djvu.txt">https://archive.org/stream/Tokyo.Elektro_20170811/TRADE%20AND%20TRADERS%20IN%20MUSLIM%20SPAIN_djvu.txt</a></span><br /><a href="https://www.barnesandnoble.com/w/trade-and-traders-in-muslim-spain-olivia-remie-constable/1100946280">https://www.barnesandnoble.com/w/trade-and-traders-in-muslim-spain-olivia-remie-constable/1100946280</a><br /><a href="https://www.reuters.com/article/markets/treasury/uk-law-firm-and-bank-regret-slave-trade-links-idUSL1715353/">https://www.reuters.com/article/markets/treasury/uk-law-firm-and-bank-regret-slave-trade-links-idUSL1715353/</a><br /><a href="https://www.finna.fi/Record/oy.9916444863906252">https://www.finna.fi/Record/oy.9916444863906252</a><br /><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Jani_Beg#/media/File:Golden_Horde_in_the_Catalan_Atlas_(1375).jpg">https://en.wikipedia.org/wiki/Jani_Beg#/media/File:Golden_Horde_in_the_Catalan_Atlas_(1375).jpg</a><br /><a href="https://www.myleszhang.org/2023/04/18/slavery-and-banking/">https://www.myleszhang.org/2023/04/18/slavery-and-banking/</a><br /><a href="https://www.cpbml.org.uk/news/slavery-banks-and-empire">https://www.cpbml.org.uk/news/slavery-banks-and-empire</a><br /><a href="https://reparationscomm.org/reparations-news/bank-of-england-owned-599-slaves-in-1770s-new-exhibition-reveals/">https://reparationscomm.org/reparations-news/bank-of-england-owned-599-slaves-in-1770s-new-exhibition-reveals/</a><br /><a href="https://www.bbc.co.uk/history/british/abolition/building_britain_gallery_02.shtml">https://www.bbc.co.uk/history/british/abolition/building_britain_gallery_02.shtml</a><br /><a href="https://ghil.hypotheses.org/3805">https://ghil.hypotheses.org/3805</a><br /><a href="https://www.wikiwand.com/fi/articles/Al-Andalus">https://www.wikiwand.com/fi/articles/Al-Andalus</a><br /><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Al-Andalus">https://fi.wikipedia.org/wiki/Al-Andalus</a><br /><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuuden_historia">https://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuuden_historia</a><br /><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuus_islamilaisessa_maailmassa">https://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuus_islamilaisessa_maailmassa</a><br /><span>&#8203;&#8203;</span></div>]]></content:encoded></item><item><title><![CDATA[Kielen ja Genetiikan kartoitusta itämeren suomalaisessa maailmassa]]></title><link><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/kielen-ja-genetiikan-kartoitusta-itameren-suomalaisessa-maailmassa]]></link><comments><![CDATA[http://www.rehellisetuutiset.org/historia/kielen-ja-genetiikan-kartoitusta-itameren-suomalaisessa-maailmassa#comments]]></comments><pubDate>Wed, 29 Oct 2025 14:05:49 GMT</pubDate><category><![CDATA[Uncategorized]]></category><guid isPermaLink="false">http://www.rehellisetuutiset.org/historia/kielen-ja-genetiikan-kartoitusta-itameren-suomalaisessa-maailmassa</guid><description><![CDATA[       Vanhoja atlaskirjoja selatessa saattaa yll&auml;tty&auml; huomatessaan, ett&auml; suomalaiset luokitellaan rodullisesti keltaihoisiksi mongolialaisiksi. Silti viel&auml; melko &auml;skett&auml;in se oli normi. Tarkastellaanpa yll&auml; olevaa vuoden 1962 karttaa &rdquo;Classification of Mankind By Color of Skin&rdquo; suositusta Bartholomew's Advanced Atlas of Modern Geography -teoksesta. T&auml;ss&auml; sek&auml; suomalaiset ett&auml; virolaiset ovat &rdquo;ksantodermisi&auml; aasialaisi [...] ]]></description><content:encoded><![CDATA[<div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/race4_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;">Vanhoja atlaskirjoja selatessa saattaa yll&auml;tty&auml; huomatessaan, ett&auml; suomalaiset luokitellaan rodullisesti keltaihoisiksi mongolialaisiksi. Silti viel&auml; melko &auml;skett&auml;in se oli normi. Tarkastellaanpa yll&auml; olevaa vuoden 1962 karttaa &rdquo;Classification of Mankind By Color of Skin&rdquo; suositusta <em>Bartholomew's Advanced Atlas of Modern Geography</em> -teoksesta. T&auml;ss&auml; sek&auml; suomalaiset ett&auml; virolaiset ovat &rdquo;ksantodermisi&auml; aasialaisia&rdquo;. &rdquo;(Xanthoderma&rdquo;, <a href="https://translate.google.com/website?sl=auto&amp;tl=fi&amp;hl=en&amp;client=webapp&amp;u=http://medical-dictionary.thefreedictionary.com/xanthoderma"><span style="color:#0f702a">l&auml;&auml;ketieteelliset sanakirjat</span></a> kertovat, viittaa &rdquo;keltaiseen ihoon, kuten keltataudissa.&rdquo;) Niin outoa kuin se onkin, ajatus suomalaisten rodullisesta yhteydest&auml; it&auml;-aasialaisiin el&auml;&auml; edelleen; jos olet ep&auml;varma, niin kokeile googlesta hakusanoilla &rdquo;Finns Mongols&rdquo;.<br /><br />Ajatusta siit&auml;, ett&auml; suomalaiset ja muut Euroopan suomalais-ugrilaiset kansat ovat mongolilaista syntyper&auml;&auml;, on vaikea ottaa vakavasti. Vaikka biologinen rotu on itsess&auml;&auml;n kyseenalainen k&auml;site, useat fyysiset ominaisuudet erottavat it&auml;-aasialaiset (rotuluokituksen mukaan "mongolit") toisistaan: epikanttiset silm&auml;luomien poimut; tummat, suorat ja paksut hiukset; ja useat luu- ja hammaspiirteet. (Huomaa, ett&auml; keltaista ihoa ei esiinny listalla.) N&auml;m&auml; ominaisuudet ovat yht&auml; harvinaisia Suomessa kuin muissakin Euroopan maissa. Suomalaiset saattavat olla pikemminkin maailman vaaleimpia ja sinisilm&auml;isimpi&auml; ihmisi&auml;, kuten seuraava karttakuva osoittaa ja kuvan alla <a href="https://www.worldatlas.com/society/countries-with-the-most-blue-eyed-people.html" target="_blank">World Atlas</a> jatkaa:</div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/race3_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;">"Vaikka sinisilm&auml;inen on yksi harvinaisimmista pigmenteist&auml;, joissakin maissa, erityisesti Euroopassa, on paljon sinisilm&auml;isi&auml; ihmisi&auml;. Vuonna 2019 tehdyiss&auml; tutkimuksissa havaittiin, ett&auml; <strong><em><font color="#2a2a2a">89 % Viron ja Suomen v&auml;est&ouml;st&auml; oli sinisilm&auml;isi&auml;</font></em></strong>."<br /><br /><span>&#8203;It&auml;-suomalaiset kansat eiv&auml;t ole aivan yht&auml; vaaleita kuin l&auml;nsi-suomalaiset, vaan ovat l&auml;hemp&auml;n&auml; eurooppalaista normia. Punaiset hiukset ovat kuitenkin omituisen yleisi&auml; Keski-Volgan urdmuttien keskuudessa. Udmurtia on ylpe&auml; t&auml;st&auml; ominaisuudesta ja j&auml;rjest&auml;&auml; vuosittain "&nbsp;<a href="https://www.bbc.com/news/magazine-29950844" target="_blank"><span style="color:rgb(15, 112, 42)">punaisen festivaalin</span></a>&nbsp;", jossa juhlitaan punertavaa v&auml;rityst&auml; paitsi ihmisiss&auml;, my&ouml;s "kissoissa, koirissa, hamstereissa [ja] oravissa...".&nbsp;<br /><br />Suomalaiset tunnettiin muinaisten historioitsijoiden keskuudessa puna- ja vaalea hiuksisena kansana. Vanhimmat kuvaukset suomalaisista Suomen kirkoissa on aina joko punahiuksisia tai keltahiuksista ihmisist&auml;. Sanat Finn, Cwen ja Balt (baltic finn) ovat kaikki vaaleaa tarkoittavia sanoja eri maissa.</span><br /><br /><span>Miksi sitten suomalais-ugrilaiset kansat, unkarilaiset sek&auml; suomalaiset ja virolaiset, on niin usein luokiteltu "mongolilaisiksi"? Kunnia &ndash; tai huono maine &ndash; kuuluu saksalaiselle tutkijalle nimelt&auml; <strong>Johann Friedrich Blumenbach</strong> (1752-1840). "Fyysisen antropologian is&auml;n&auml;" tunnettu Blumenbach on kuuluisa termin "valkoihoinen rotu" keksimisest&auml;. Blumenbach ajatteli, ett&auml; kallon muoto oli avain ihmisen erilaistumiseen, mutta h&auml;nen kallokokoelmansa oli rajallinen. H&auml;n perusti v&auml;itteens&auml;&nbsp;<a href="https://translate.google.com/website?sl=auto&amp;tl=fi&amp;hl=en&amp;client=webapp&amp;u=http://forums.skadi.net/showthread.php?t%3D134657"><span style="color:rgb(15, 112, 42)">siihen</span></a>&nbsp;, ett&auml; "kaksi saamelaista (lappalaista) kalloa ja yksi suomalainen kallo muistuttivat yht&auml; mongolien kalloa". Ilmeisesti h&auml;n ei koskaan tutkinut el&auml;vi&auml; suomalaisia. Blumenbachin tieteellinen asema oli niin korkea, ett&auml; h&auml;nen ajatuksensa kannattivat, vaikka ne olivatkin j&auml;rjett&ouml;mi&auml;.</span><br /><br /><span>Kielitieteellinen analyysi n&auml;ytti vahvistavan ajatusta, ett&auml; suomalais-ugrilaiset kansat kuuluivat "mongolilaisten" kategoriaan. Tutkijat olettivat aikoinaan laajalti, ett&auml; sukua puhuvat kansat kuuluivat samaan rotuun ja polveutuivat yhteisest&auml; esi-is&auml;st&auml;. 1800-luvun puoliv&auml;list&auml; 1900-luvun puoliv&auml;liin useimmat kielitieteilij&auml;t ryhmitteliv&auml;t "uralilaiset" suomalais-ugrilaiset kielet altailaisten kielten kanssa muodostaen uralilais-altailaisen makroperheen, joka yhdisti suomen mongolialaiseen ja mant&scaron;ulaiseen kieleen. Jos heid&auml;n kielens&auml; olivat sukua toisilleen, perustelun mukaan suomalaisten ja mongolien t&auml;ytyi olla sisaruskansoja. T&auml;m&auml; uralilais-altailainen hypoteesi on jo kauan sitten hyl&auml;tty, mutta uralilainen komponentti on edelleen laajalti hyv&auml;ksytty, ja se yhdist&auml;&auml; suomalaiset edelleen aasialaiselta n&auml;ytt&auml;viin kansoihin. Uralilaisten kielten korkeimman asteen jako erottaa suomalais-ugrilaiset samojedilaisista, ja samojedeilla&nbsp;<a href="https://translate.google.com/website?sl=auto&amp;tl=fi&amp;hl=en&amp;client=webapp&amp;u=http://en.wikipedia.org/wiki/Samoyedic_peoples"><span style="color:rgb(15, 112, 42)">&ndash;</span></a>&nbsp;nenetsien, selkuppien ja muiden &ndash; on tummat silm&auml;t, suorat mustat hiukset ja epikanttiset silm&auml;luomien poimut. L&auml;nsi-Siperian it&auml;ugrilaiset hantit ja mansit vaikuttavat euraasialaisilta, ja heill&auml; on my&ouml;s v&auml;limuotoja ja sekoittuneita&nbsp;<a href="https://translate.google.com/website?sl=auto&amp;tl=fi&amp;hl=en&amp;client=webapp&amp;u=http://www.nature.com/ejhg/journal/v16/n10/full/ejhg2008101a.html"><span style="color:rgb(15, 112, 42)">geneettisi&auml; markkereita.<br />&#8203;</span></a></span><br /><span>Mutta nyt tied&auml;mme, ett&auml; kieliryhmien ja geneettisten ryhmien v&auml;lill&auml; ei tarvitse olla mit&auml;&auml;n yhteytt&auml;. Kielet voivat levit&auml; uusiin populaatioihin, vaikka geeneill&auml; ei olisikaan yhteytt&auml;, aivan kuten muuttoliike voi tuoda mukanaan kokonaisvaltaisia geneettisi&auml; muutoksia ilman kielellisi&auml; transformaatioita. T&auml;m&auml;n seurauksena suuret kieliryhm&auml;t kattavat usein kansoja, jotka n&auml;ytt&auml;v&auml;t hyvin erilaisilta ja joilla on selv&auml;sti erilainen geneettinen perint&ouml;. Esimerkiksi afroasiatiseen makroryhm&auml;&auml;n kuuluvat vaaleat berberit Pohjois-Afrikassa ja tummaihoiset hausat Pohjois-Nigeriassa, ja jopa berberien heimoon kuuluvat yleisesti tummaihoiset&nbsp;<a href="https://translate.google.com/website?sl=auto&amp;tl=fi&amp;hl=en&amp;client=webapp&amp;u=http://www.google.com/images?client%3Dsafari%26rls%3Den%26q%3Dtuareg%2Bpeople%26oe%3DUTF-8%26um%3D1%26ie%3DUTF-8%26source%3Dog%26sa%3DN%26hl%3Den%26tab%3Dwi%26biw%3D1251%26bih%3D704"><span style="color:rgb(15, 112, 42)">tuaregit</span></a>&nbsp;sek&auml; yleisesti vaaleaihoiset&nbsp;<a href="https://translate.google.com/website?sl=auto&amp;tl=fi&amp;hl=en&amp;client=webapp&amp;u=http://www.google.com/images?client%3Dsafari%26rls%3Den%26q%3Dkabyle%2Bpeople%26oe%3DUTF-8%26um%3D1%26ie%3DUTF-8%26source%3Dog%26sa%3DN%26hl%3Den%26tab%3Dwi%26biw%3D1251%26bih%3D704"><span style="color:rgb(15, 112, 42)">kabyylit</span></a>. Se, ett&auml; jotkut uralilaisten kielten puhujat n&auml;ytt&auml;v&auml;t eurooppalaisilta, kun taas toiset it&auml;-aasialaisilta, ei siis kerro meille mit&auml;&auml;n suomalaisten &ndash; eik&auml; uralilaisten kielten alkuper&auml;isten puhujien &ndash; rodullisista ominaisuuksista.<br /><br /><strong>&#8203;(Sivuhuomautus:&nbsp;</strong></span><font color="#2a2a2a"><em>Johann Friedrich Blumenbach tuli alunperin tunnetuksi kun <span>antoi villamammutille sen ensimm&auml;isen tieteellisen nimen t</span>unnistamisen j&auml;lkeen, Elephas primigenius (ensimm&auml;inen norsu), vuonna 1799.&nbsp;Joshua Brookes</em><em>&nbsp;vuonna 1828 nimesi edelleen norsuna pidetyn el&auml;imen ensi kertaa mammutiksi.</em></font><font color="#0a0a0a">)</font><br /><br /><br /><strong>China Swede</strong><br /><br />China Swede oli&nbsp;termi, jota Ruotsalaiset k&auml;yttiv&auml;t suomalaisista jo 1600-luvulta ja sit&auml; jatkettiin suomalaisista maahanmuuttajista Yhdysvalloissa viel&auml; 1900-luvun alkuun. Siell&auml; suomalaiset saivat "New Sweden" l&auml;ht&ouml;isesti my&ouml;s keltaisen orjan leiman nimen lis&auml;ksi. <span style="color:rgb(32, 33, 34)">Jaottelua valkoiseen ja keltaiseen rotuun k&auml;ytettiin Amerikassa poliittisena ja syrjiv&auml;n&auml; ly&ouml;m&auml;aseena 1900-luvun alussa.&nbsp;Amerikkalaisissa oppikirjoissa viel&auml; 1900-luvun vaihteessa suomalaisia kuvattiin mongoleiksi. Lapsille opetettiin suomalaisten olevan keltaista rotua. Suomalaisilta kiellettiin jopa yleisi&auml; kansalaisille kuuluvia etuisuuksia kuten yritystoiminnan harjoittaminen t&auml;st&auml; johtuen. Nimitys China Swede ei kuitenkaan v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; ole huono kuin Swede osalta, koska asutimme Kiinaa alkuper&auml;isasukkaina ennen Kiinalaisten O haploryhm&auml;&auml;. N&auml;in China Finns olisi ollut parempi nimitys, koska geneettiiset eli todelliiset esivanhempamme tuolla alueella keksiv&auml;t riisin viljelyn, keramiikan, rummut, l&auml;&auml;ketieteen ja proto-kiinalaiset aakkoset eli oraakkeliluu kirjoituksen.&nbsp;</span><a href="https://www.rehellisetuutiset.org/historia/pyramidien-rakentajat-siirtyvat-hongshan-kulttuurista-egyptiin">https://www.rehellisetuutiset.org/historia/pyramidien-rakentajat-siirtyvat-hongshan-kulttuurista-egyptiin</a><br /><br /></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/n-ytt-kuva-2025-10-29-kello-19-19-07_orig.png" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><span>Kuten k&auml;y ilmi, suomalaiset ovat geneettisesti omaleimaisia ja muodostavat "poikkeuksellisen" eurooppalaisen populaation, kuten yll&auml; julkaistu&nbsp;</span><a href="https://discover.familytreedna.com/y-dna/N-M231/frequency?view=map">family treen</a>&nbsp;<span>"geneettinen kartta" osoittaa. Se, miksi n&auml;in on, on jonkin verran kiistanalaista. Jotkut&nbsp;<a href="https://translate.google.com/website?sl=auto&amp;tl=fi&amp;hl=en&amp;client=webapp&amp;u=http://www.nytimes.com/2008/08/13/science/13visual.html?_r%3D1"><span style="color:rgb(15, 112, 42)">pit&auml;v&auml;t</span></a>&nbsp;sit&auml; "perustajavaikutuksena", joka johtuu siit&auml;, ett&auml; "suomalainen populaatio oli aikoinaan hyvin pieni ja sitten laajeni kantaen muutamien perustajiensa ep&auml;tyypillist&auml; genetiikkaa". Toiset taas ajattelevat, ett&auml; suomalaiset ovat yksinkertaisesti "eurooppalaisempia" kuin muut, koska he ovat omaksuneet v&auml;hemm&auml;n geenej&auml; ulkopuolisilta. T&auml;m&auml;n p&auml;&auml;ttelyketjun mukaan suomalaiset&nbsp;<a href="https://translate.google.com/website?sl=auto&amp;tl=fi&amp;hl=en&amp;client=webapp&amp;u=http://www.mankindquarterly.org/samples/niskanenbalticcorrected.pdf"><span style="color:rgb(15, 112, 42)">muistuttavat</span></a>&nbsp;eniten paleoliittisen kauden eurooppalaisia cro-magnonilaisia. Se ei ole huono oletus.<br />&#8203;</span><br /><span>Useat spesifiset geneettiset merkit auttavat my&ouml;s erottamaan suomalaisen v&auml;est&ouml;n toisistaan.&nbsp;Y-kromosomin&nbsp;<a href="https://translate.google.com/website?sl=auto&amp;tl=fi&amp;hl=en&amp;client=webapp&amp;u=http://www.nature.com/ejhg/journal/v15/n2/abs/5201748a.html"><span style="color:rgb(15, 112, 42)">DNA:n haploryhm&auml; N</span></a>&nbsp;on eritt&auml;in yleinen Suomessa, ja sit&auml; esiintyy yli 60 prosentilla maan miespuolisesta v&auml;est&ouml;st&auml;, mutta se on harvinainen suurimmassa osassa muuta Eurooppaa. Koska Y-DNA periytyy vain is&auml;n puolelta, enemmist&ouml;n suomalaisista miehist&auml; on polveuduttava yhdest&auml; miehest&auml;, jolla on tietty mutaatio Y-kromosomissaan (N-M231) ja joka todenn&auml;k&ouml;isesti eli noin </span><span style="color:rgb(0, 0, 0)">19 500 &ndash; 23 900</span><span> vuotta sitten. Haploryhm&auml;ll&auml; N on kuitenkin l&auml;heinen yhteys uralilaisia kieli&auml; puhuviin kansoihin. Sen uskotaan olevan per&auml;isin Keski-Aasiasta ja levinneen sitten vastap&auml;iv&auml;&auml;n Keski-Siperian l&auml;pi Pohjois-Eurooppaan, mutta varmuutta asialla ei ole.&nbsp;<br /><br />Haploryhm&auml;&auml; N esiintyy my&ouml;s uralilaisten kielten ulkopuolella olevilla alueilla, ja sen pitoisuudet (75 prosenttia) ovat erityisen korkeita Keski- ja Pohjois-Siperian turkkilaisia kieli&auml; puhuvien sakhojen (jakuttien) keskuudessa. Vaikka useimmat suomalaiset ja sakhat pystyisiv&auml;tkin j&auml;ljitt&auml;m&auml;&auml;n miespuoliset sukujuurensa yhteen ainoaan isois&auml;nis&auml;&auml;n asti, se ei tarkoita, ett&auml; he olisivat muuten geneettisesti samankaltaisia; kun menn&auml;&auml;n 12 000 vuotta taaksep&auml;in, esi-isien m&auml;&auml;r&auml; kasvaa h&auml;mm&auml;stytt&auml;v&auml;n suureksi. Ero suomalaisilla ja sakhoilla on kuitenkin selke&auml;. Jakutian sakhat yhdistet&auml;&auml;n ensisijaisesti Y-DNA-haploryhm&auml;&auml;n N-M1933. Vaikka N-M1933 &#8203;&#8203;on N-M231-haploryhm&auml;n alaryhm&auml;, jakuttien populaatiota luonnehditaan p&auml;&auml;asiassa sen emohaploryhm&auml;ll&auml; N-M231, joka on dominoiva suomalaisessa populaatiossa. Muut jakuttien N-haploryhm&auml;n alaryhm&auml;t: N-M1982, N-M1991, N-Y25011. Ne kaikki ovat emohaploryhm&auml;n N-M231 alaryhmi&auml;. N haploryhm&auml;n monimuotoisuus on sukupuussa 34 haaraa, jotka kaikki l&ouml;ytyv&auml;t Suomesta kun Jakutiasta niit&auml; l&ouml;ytyy 4. T&auml;st&auml; voi selke&auml;sti p&auml;&auml;tell&auml; mist&auml; Jakutia Sakhat ovat l&auml;ht&ouml;kohtansa saaneet. Jakutien mtDNA haploryhm&auml;t ovat p&auml;&auml;asiallisesti natiivi amerikkalaisia, jolloin heid&auml;n sukunsa l&auml;ht&ouml;kohdat ovat tarjottimella.&nbsp;</span><br /><br /><span style="color:rgb(58, 62, 70)">Jakutiasta voisi sen verran jatkaa, ett&auml;&nbsp;</span><span>Siperian ikivanha haploryhm&auml; P-P337* l&ouml;ydettiin "Yana"-nimisist&auml; ihmisj&auml;&auml;nn&ouml;ksist&auml; Jakutiassa, Yanan laaksossa, Siperian arktisella alueella, joka on 32 000 vuotta vanha. T&auml;m&auml;&nbsp; P-P337 (P1) on esivanhempi niin natiivi-amerikkalaisten Q haplohaploryhm&auml;lle kuin t&auml;m&auml;n j&auml;lkel&auml;isille R1a ja R1a:n j&auml;lkel&auml;iselle R1b haploryhmille.&nbsp;</span><span>&#8203;</span></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/yana_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:476px;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/yana2.jpg?1761758078" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><span>P-P337 (P1) haploryhm&auml; on suomalaisen N-M231 haploryhm&auml;n&nbsp;</span><span style="color:rgb(58, 62, 70)">emohaploryhm&auml;st&auml;</span><span>&nbsp;NO(K2a) irronneen K2b:n j&auml;lkel&auml;inen. Suomalainen&nbsp;</span><span style="color:rgb(58, 62, 70)">emohaploryhm&auml;&nbsp;</span><span>NO(K2a) on Euroopan vanhin l&ouml;ydetty modernin nykyihmisen esi-is&auml;, se cro-magnon (homo sapiens). Kaksi yksil&ouml;&auml; l&ouml;ytyi Saksan Ranis -luolasta ja on ajoitettu jopa 49 000 vuotta vanhaksi. T&auml;m&auml; tarkoittaisi sit&auml;, ett&auml; suomen suku on Saksasta ei Uralilta.<br /><br />Jatketaan kuitenkin Ven&auml;j&auml;lle.</span><br /><br />&#8203;<span>Geneettiset tutkimukset valaisevat my&ouml;s slaavilaisten ja suomalais-ugrilaisten kansojen v&auml;listen vuorovaikutusten historiaa Ven&auml;j&auml;ll&auml;. Esimerkiksi otan t&auml;m&auml;n&nbsp;</span><span style="color:rgb(8, 8, 9)">"Maa Moksel"&nbsp;</span><a href="https://web.archive.org/web/20130321212544/https://www.gumilev-center.ru/lico-russkojj-nacionalnosti/">artikkelissa </a><span style="color:rgb(8, 8, 9)">&nbsp;ilmaistun ajatuksen, ett&auml; ven&auml;l&auml;iset eiv&auml;t ole slaaveja, vaan vain ven&auml;j&auml;nkielisi&auml; suomalaisia.</span><span>.</span><br /><br /><span style="color:rgb(8, 8, 9)">&rdquo;Ven&auml;l&auml;iset tiedemiehet ovat saaneet valmiiksi ja valmistelevat julkaisua ensimm&auml;ist&auml; laajamittaista tutkimusta ven&auml;l&auml;isten geenipoolista. Tulosten julkaisemisella voi olla arvaamattomia seurauksia Ven&auml;j&auml;lle ja maailmanj&auml;rjestykseen&rdquo;, n&auml;in alkaa sensaatiomainen julkaisu aiheesta Vlastin ven&auml;l&auml;isess&auml; versiossa. Ja sensaatio osoittautui todella uskomattomaksi - monet myytit Ven&auml;j&auml;n kansasta osoittautuivat v&auml;&auml;riksi. Muun muassa k&auml;vi ilmi, ett&auml; geneettisesti ven&auml;l&auml;iset eiv&auml;t ole ollenkaan &rdquo;it&auml;-slaaveja&rdquo;, vaan suomalaisia."</span></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <div class="paragraph" style="text-align:left;">Kuten aikaisemmin totesin: "&nbsp;<span>Koska Y-DNA periytyy vain is&auml;n puolelta, enemmist&ouml;n suomalaisista miehist&auml; on polveuduttava yhdest&auml; miehest&auml;, jolla on tietty mutaatio Y-kromosomissaan (N-M231)."</span><br /><br />Kerroin &auml;skeisen, koska l&ouml;ytyy teoria, jonka mukaan T&scaron;ingis-kaanilla on miljoonia j&auml;lkel&auml;isi&auml; maailmanlaajuisesti. Geneetikot l&ouml;ysiv&auml;t Y-kromosomimutaation 8 prosentilla miehist&auml; 16 miljoonassa aasialaisessa v&auml;est&ouml;ss&auml;, mik&auml; vastaa 0,5 prosenttia maailman miesv&auml;est&ouml;st&auml; eli noin 16 miljoonaa miest&auml;. T&auml;m&auml;n mutatoituneen ryhm&auml;n voi j&auml;ljitt&auml;&auml; yhteiseen esi-is&auml;&auml;n, joka eli noin 1 000 vuotta sitten, suunnilleen T&scaron;ingis-kaanin hallituskauden aikana. Uskotaan, ett&auml; h&auml;nen valloituksensa ja lis&auml;&auml;ntymistapansa ja naisten otto jalkavaimoiksi, vaikuttivat t&auml;m&auml;n mutaation nopeaan levi&auml;miseen.<br /><br />T&scaron;ingis-kaanin Y-kromosomiperint&ouml; tekee h&auml;nest&auml; yhden historian menestyneimmist&auml; biologisista isist&auml;, jolla on miljoonia j&auml;lkel&auml;isi&auml; maailmanlaajuisesti. H&auml;nen vaikutuksensa ihmisgenetiikkaan on todella merkitt&auml;v&auml;, ja h&auml;nen perint&ouml;ns&auml; tuntuu edelleen. T&auml;t&auml; teoriaa tukevat DNA-tiedot, ja siit&auml; on raportoitu ja tutkittu laajalti. Se on osoitus T&scaron;ingis-kaanin hallituskauden ja sen valtakunnan kest&auml;v&auml;st&auml; vaikutuksesta nykymaailmaan. Onko&nbsp;<span>T&scaron;ingis-kaani suomalaisten miesten suurin esi-is&auml; ja levittik&ouml; h&auml;n ja h&auml;nen poiikansa siemenens&auml; laajalle alueelle it&auml;-aasiaan? Ne ovat kysymyksi&auml; jota sopii kysy&auml;, koska 8% aasialaisesta v&auml;est&ouml;st&auml; eli 16 miljoonaa omaa N haploryhm&auml;n. Se vastaisi my&ouml;s oletettuun Uralilaisen kielen ongelmaan ja sen levi&auml;miseen.&nbsp;</span></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/505701182-10163167665882996-1263553465750367961-n_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;">Yll&auml; on vanhimmat kuvaukset&nbsp;T&scaron;ingis-kaanista eli henkil&ouml;st&auml; nimelt&auml;&nbsp;<span>Temujin</span>. H&auml;nen kerrotaan syntyneen is&auml;ns&auml; Yesugein johtamasta Borjigan-mogulien klaanista ja h&auml;nen &auml;idist&auml;&auml;n Oelunista (tai Hoelunista) Olkhunut-moguleista. T&scaron;ingis-kaanin tartaariheimon nimi "Borjigin" k&auml;&auml;ntyy "siniset silm&auml;t".<br /><br />H&auml;nen tartarinimest&auml;&auml;n saattaa synty&auml; h&auml;mmennyst&auml;, joka tulee siit&auml;, ett&auml; h&auml;nen is&auml;ns&auml; nimesi h&auml;net tatarip&auml;&auml;llik&ouml;n mukaan, jonka is&auml; oli juuri vanginnut. Temujin tarkoittaa "syntynyt rauta agentuurista", jonka voi l&ouml;yh&auml;sti k&auml;&auml;nt&auml;&auml; "seppien suvusta".&nbsp;&#8203;<span>Alla lis&auml;&auml; vanhimpia kuvauksia T&scaron;ingis-kaanista mm. Marco Pololta.</span></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/505479395-10163167665707996-8704036202635585555-n_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/506047653-10163167665692996-4143006457171662462-n_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;">Nyt kun shokki on k&auml;yty l&auml;pi niin jatketaan viel&auml; hieman. Nimitys <span>mongolit&nbsp;</span>tuli k&auml;ytt&auml;&auml;n <span>T&scaron;ingis-kaanista&nbsp;</span>vasta kiinalaisten propaganda kirjan "Mongolien salainen historia" j&auml;lkeen. Kirjan on v&auml;itetty kirjoitetun 1200-luvulla, mutta siit&auml;&nbsp;<span style="color: rgba(0, 0, 0, 0.85); font-size: 1em;">ei l&ouml;ydy mit&auml;&auml;n todisteita kuin Kiinan hallinnon v&auml;it&ouml;s ja ns. Kiinaksi kirjoitettu k&auml;&auml;nn&ouml;s vuodelta 1604 tai 1620, joka k&auml;&auml;nnettiin ven&auml;j&auml;n kielelle 1800-luvulla ja muille kielille 1900-luvulla. Tieteilij&auml;t ovat raskaalla k&auml;dell&auml; arvostelleet kirjan siteeraamista, joka on edelleen "p&auml;&auml;asiallinen" l&auml;hde mogulivalloittajista kerrottaessa.<br /></span><br />Niin, aikaisemmin heit&auml; kutsuttiin nimell&auml; Mogulit ja Mughalit, joka tarkoitti "varakasta". Samoin ensimm&auml;iset 400 vuotta tehdyt kuvitukset <span>T&scaron;ingis-kaanista</span>, ovat kaikki sinisilm&auml;isest&auml; ja vaaleasta valloittajasta. T&auml;rkeimm&auml;ksi todisteeksi kuitenkin laitan loppuun t&auml;m&auml;n ensimm&auml;isen todistajalausunnon "Chinggis Khanista", kuten Munkki Pastari Julianus h&auml;nen nimens&auml; kertoo Unkarin kuninkaalle hankkimassa tietopakettissa, joka oli ensimm&auml;inen todistajalausunto <span>T&scaron;ingis-kaanista</span>.&nbsp;</div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/cu_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%">Kyme on Cuma kartalla</div> </div></div>  <div class="paragraph" style="text-align:left;"><strong>Palattuaan Magna Hungariasta vuonna 1236, pastari Julianus ilmoitti Kuningas B&eacute;lalle moguleista, jotka olivat siihen menness&auml; saavuttaneet Volga-joen ja aikoivat hy&ouml;k&auml;t&auml; Eurooppaan.</strong><br /><br /><strong>Epistula de vita Tartarorum</strong><br /><br />Kunnianarvoisalle miehelle, is&auml;lle Kristuksessa, Jumalan armosta Perugian piispalle, apostolisen istuimen legaatille; Unkarin saarnaavien veljien [dominikaanien] veli Julianus, teid&auml;n pyhyytenne palvelija, osoittaa velkaa ja omistautunutta kunnioitusta.<br /><br /><strong>Julianin esipuhe</strong><br />&#8203;<br />1. Kun m&auml;&auml;r&auml;tyn tottelevaisuuden mukaisesti minun piti menn&auml; Isoon Unkariin seuraani liittyneiden veljien kanssa, [ja] kun halusimme suorittaa m&auml;&auml;r&auml;tyn matkan, saavuimme Ven&auml;j&auml;n [Preussiin?] kaukaisimmille rajoille, ja kuulin totuuden, ett&auml; kaikki tataarit, joita kutsutaan my&ouml;s pakanallisiksi unkarilaisiksi, ja bulgaareiksi, ja monet muut valtakunnat ovat tuhoutuneet t&auml;ysin tatarien toimesta. Ja keit&auml; n&auml;m&auml; tataarit ovat ja mihin lahkoon he kuuluvat, kuvailemme teille t&auml;m&auml;n [teoksen] sis&auml;ll&ouml;ll&auml; parhaamme mukaan.</div>  <span class='imgPusher' style='float:left;height:0px'></span><span style='display: table;width:443px;position:relative;float:left;max-width:100%;;clear:left;margin-top:0px;*margin-top:0px'><a><img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/published/cuma.jpg?1761761677" style="margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; margin-left: 0px; margin-right: 10px; border-width:0; max-width:100%" alt="Picture" class="galleryImageBorder wsite-image" /></a><span style="display: table-caption; caption-side: bottom; font-size: 90%; margin-top: -10px; margin-bottom: 10px; text-align: center;" class="wsite-caption"></span></span> <div class="paragraph" style="text-align:left;display:block;"><span>" Useat ihmiset kertoivat minulle, ett&auml; tataarit asuivat aiemmin maassa, jossa kuumannit (Cuma) nyt asuvat, ja ett&auml; heit&auml; kutsutaan itse asiassa Ismaelin pojiksi, mink&auml; vuoksi tataarit haluavat nyt kutsuttavan heit&auml; "ismaeliteiksi".<br /><br />&#8203;Mutta maa, josta he ensin tulivat, on nimelt&auml;&auml;n Gotia, jota Ruben aiemmin kutsui Gothiaksi.</span><br /><br /><span>Ensimm&auml;inen tataarien sota alkoi t&auml;ll&auml; tavalla:<br /><br />Gothian maassa, jossa oli hallitsija nimelt&auml; <strong>Chinggis Khan</strong> [Gurgutam], jolla oli neitsyt sisko, joka valvoi heid&auml;n perhett&auml;&auml;n vanhempiensa kuoleman j&auml;lkeen. Ja sanotaan. ett&auml; tyt&ouml;ll&auml; oli niin paljon maskuliinisia hyveit&auml;, ett&auml; h&auml;n k&auml;ytt&auml;ytyi kuin mies. H&auml;n voitti tietyn naapurikansan johtajan ja ry&ouml;sti h&auml;nen tavarat. Mutta jonkin ajan kuluttua, kun tytt&ouml; halusi hy&ouml;k&auml;t&auml; edell&auml; mainitun hallitsijan kimppuun, viel&auml; kerran, kuten aikaisemmin, oli t&auml;m&auml; varuillaan. H&auml;n sitoutui taisteluun tytt&ouml;&auml; vastaan. H&auml;n sai aikaisemmat vihollisensa vangiksi, ja kun t&auml;m&auml;n tatariarmeija k&auml;&auml;ntyi pakoon, h&auml;n saastutti tyt&ouml;n vankeudessa, ja raiskattuaan h&auml;net korkeimman koston merkiksi mestasti h&auml;net viel&auml; h&auml;pe&auml;llisesti, katkaisemalla t&auml;m&auml;n p&auml;&auml;n.</span><br /><span>&#8203;</span><br /><span>Kun tyt&ouml;n veli, edell&auml; mainittu hallitsija Chinggis Khan, kuuli t&auml;m&auml;n, h&auml;n l&auml;hetti sanansaattajan toimittamaan seuraavan tiedoksiannon edell&auml; mainitulle miehelle, jossa sanotaan: "Olen kuullut, ett&auml; mestasit siskoni leikkaamalla t&auml;m&auml;n p&auml;&auml;n sen j&auml;lkeen kun olit ottanut h&auml;net kiinni ja raiskannut h&auml;net. Tied&auml;, ett&auml; olet tehnyt vihamielisen teon minua vastaan. Jos sisareni olisi kenties aiheuttanut sinun irtaimellesi omaisuudellesi vahinkoa, olisit voinut l&auml;hesty&auml; minua ja pyyt&auml;&auml; h&auml;nelt&auml; puolueetonta oikeutta minun kauttani. Tai jos olisit halunnut kostaa h&auml;nelle omin k&auml;sin, voittaa h&auml;net, vangita h&auml;net ja raiskata h&auml;net, olisit t&auml;m&auml;n j&auml;lkeen voinut ottaa h&auml;net vaimoksi. Ja jos aioit tappaa h&auml;net, sinun ei miss&auml;&auml;n nimess&auml; olisi pit&auml;nyt raiskata h&auml;nt&auml;. Mutta nyt sin&auml; olet rikkonut kahdella tavalla: olet tehnyt h&auml;pe&auml;n h&auml;nen neitseelliselle vaatimattomuudelle ja tuomitsit h&auml;net s&auml;&auml;litt&auml;v&auml;&auml;n kuolemaan. Tiet&auml;k&auml;&auml;, ett&auml; t&auml;m&auml;n vuoksi ja tuon tyt&ouml;n murhan vahvistamiseksi min&auml; tulen sinua vastaan kaikella voimallani." Kuultuaan t&auml;m&auml;n ja n&auml;hty&auml;&auml;n, ettei h&auml;n kyennyt vastustamaan, murhan tehnyt hallitsija pakeni [seuraajiensa] kanssa Urgenchin [Khwarazmin] sulttaanin suojiin hyl&auml;tty&auml;&auml;n oman alueensa.</span><br /><br /><span>N&auml;iden tapahtuessa kuumannien maassa oli er&auml;s hallitsija, nimelt&auml; Euthet, jonka rikkaudet olivat niin poikkeuksellisen kuuluisia, ett&auml; jopa h&auml;nen karjansa pelloilla juotettiin kultaisista kanavista. Toinen Buchs-joen kumanien hallitsija nimelt&auml; Gureg hy&ouml;kk&auml;si h&auml;nen kimppuunsa h&auml;nen varallisuutensa vuoksi ja voitti h&auml;net t&auml;ysin. Euthet, h&auml;vitty&auml;&auml;n pakeni edell&auml; mainitun Urgenchin sulttaanin luo kahden poikansa ja niiden harvojen kanssa, jotka olivat onnistuneet pakenemaan kuolemaa sodassa. Mutta sulttaani muisti sen entisen vahingon, jonka Euthet oli tehnyt h&auml;nelle, koska h&auml;n oli asunut h&auml;nen naapurissaan, ja hirtti t&auml;m&auml;n portista saavuttuaan ja alisti kansan h&auml;nen johtoonsa. Mutta Euthetin kaksi poikaa l&auml;htiv&auml;t heti pakenemaan, ja koska heill&auml; ei ollut muuta turvapaikkaa, he palasivat edell&auml; mainitun Guregin luo, joka oli aiemmin ry&ouml;st&auml;nyt heid&auml;n is&auml;ns&auml; ja my&ouml;s heid&auml;t.</span><br /><span>&#8203;</span><br /><span>Tappavan raivon kiihottamana h&auml;n kuitenkin tappoi vanhemman pojan repim&auml;ll&auml; h&auml;net erilleen hevosilla. Mutta nuorempi pakeni T&scaron;ingis-khaanin, tataarien hallitsijan luo, joka oli jo nimetty, ja anoi t&auml;lt&auml; hartaasti kostoa Guregille, joka oli ry&ouml;stynyt h&auml;nen is&auml;ns&auml; ja tappanut h&auml;nen veljens&auml;. H&auml;n sanoi n&auml;m&auml; kaksi asiaa &ndash; nimitt&auml;in, ett&auml; T&scaron;ingis-khanille olisi kunnia, jos h&auml;n [poika] saisi korvauksen ja koston is&auml;ns&auml; murhasta ja veljens&auml; ry&ouml;st&ouml;st&auml;. Ja niin tapahtui.</span><br /><span>Sitten voiton saatuaan, edell&auml; mainittu nuori pyysi taas hallitsija T&scaron;ingis-khaania kostamaan Urgenchin sulttaanille h&auml;nen is&auml;ns&auml; s&auml;&auml;litt&auml;v&auml;st&auml; murhasta, sanoen, ett&auml; h&auml;nen is&auml;ns&auml; ihmiset j&auml;iv&auml;t sinne ja olivat yht&auml; vankeina. he tukisivat khanin armeijan etenemisess&auml;. H&auml;n [T&scaron;ingis-khan], joka oli jo kaksoisvoittonsa johdosta menett&auml;nyt mielens&auml; hallinnan, suostui pohdiskelevasti nuorten ehdotuksiin, ja eteni sulttaania vastaan ja voitti loistavan ja kaikuvan voiton. Siksi, koska h&auml;n alkoi luottaa kiitett&auml;v&auml;&auml;n voittoon melkein kaikkialla, edell&auml; mainittu tartaarien hallitsija Chinggis Khan aloitti sodan persialaisia vastaan kaikella kiireell&auml; menneisiin sotiin verrattuna, joita he olivat aiemmin k&auml;yneet kesken&auml;&auml;n. Siell&auml; h&auml;n voitti loistavan voiton ja kukisti persialaisten valtakunnan kokonaan.</span><br /><br /><span>N&auml;iden voittojen j&auml;lkeen h&auml;nest&auml; tuli rohkeampi ja, koska h&auml;n piti itse&auml;&auml;n vahvempana kuin muut maan p&auml;&auml;ll&auml; asuvat, h&auml;n alkoi etenem&auml;&auml;n valtakuntia vastaan pyrkien alistamaan koko maailman itselleen.Tultuaan kuumannien maahan h&auml;n valloitti heid&auml;n maansa ja valtasi heid&auml;t. Sielt&auml; he palasivat Suur-Unkariin, josta unkarilaisemme ovat kotoisin, ja taistelivat heit&auml; vastaan nelj&auml;toista vuotta &ndash; ja viidenten&auml;toista vuonna he [mongolit] voittivat heid&auml;t, kuten n&auml;m&auml; pakanalliset unkarilaiset itse kertoivat meille. Valloitettuaan heid&auml;t he palasivat l&auml;ntt&auml; vastaan ja valloittivat vuoden tai v&auml;h&auml;n enemm&auml;n sis&auml;ll&auml; viisi suurta pakanavaltakuntaa; he valloittivat Saqsinin (saksin?) ja Merowian, valtasivat bulgaarien kuningaskunnan ja valloittivat kuusikymment&auml; vahvimmin linnoitettua kaupunkia, jotka olivat niin v&auml;kirikkaita, ett&auml; yksi niist&auml; saattoi l&auml;hett&auml;&auml; 50 000 aseistautunutta sotilasta. Lis&auml;ksi he valloittivat my&ouml;s Wedin, Merowian, Poydowian ja mordvalaisten valtakunnan, jolla oli kaksi hallitsijaa. Toinen hallitsija alistui koko kansansa ja perheens&auml; kanssa tartaarien herruudelle, mutta toinen meni pienen joukon ja kansansa kanssa hyvin puolustettaviin paikkoihin yritt&auml;&auml;kseen kest&auml;&auml;.</span><br /><span>&#8203;</span><br /><span>Mutta nyt, kun olimme siihen aikaan Ven&auml;j&auml;n raja-alueella, kuulimme todellisen tilanteen, ett&auml; koko l&auml;ntt&auml; vastaan tuleva tartaarien armeija on jakautunut nelj&auml;&auml;n osaan. Yksi osa muutti Suzdaliin Volga-joesta [Ethil] Ven&auml;j&auml;n it&auml;rajalla. 3 Toinen osa on jo siirtynyt Ryazanin etel&auml;rajoja vastaan, joka on toinen Ven&auml;j&auml;n ruhtinaskunta, jota he [tatarit] eiv&auml;t ole koskaan valloittaneet. 4 Kolmas osa on Don-jokea vastap&auml;&auml;t&auml;, l&auml;hell&auml; Oregenhusinin [Vorone&#382;in] linnoitusta, joka on toinen Ven&auml;j&auml;n ruhtinaskunta. 5 Silti he [tatarit] odottavat &ndash; kuten heilt&auml; paenneet ven&auml;l&auml;iset, unkarilaiset ja bulgarit kertoivat meille henkil&ouml;kohtaisesti &ndash; 6 kunnes maa, joet ja suot j&auml;&auml;tyv&auml;t tulevana talvena, mik&auml; tekee heid&auml;n koko joukonsa on helppo ry&ouml;st&auml;&auml; koko Ven&auml;j&auml;, samoin kuin koko Ven&auml;j&auml;n maa......"</span><br /><span>&#8203;</span><br /><span>Kirje tataarien el&auml;m&auml;st&auml; Pastari Julianus, vuodelta 1238.</span></div> <hr style="width:100%;clear:both;visibility:hidden;"></hr>  <div class="paragraph">T&auml;ss&auml; viel&auml; loppuun vanhoja karttoja Suomen Gotia / Gothiasta</div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/gothia-magna_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%">The Borgia world map (1400) Gothia Magna = Finland  </div> </div></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0px;margin-right:0px;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/portolan-gothia_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%">Vuoden 1413 Mecia de Viladestes kartta: "Carte marine de l&rsquo;oc&eacute;an Atlantique Nord-Est", jossa Karjala on Europa, Gothia on Suomi, Suesia on Ruotsi ja Nordeigei on Norja. Lapissa on j&auml;lleen Peuralla ratsastava hahmo, jolla haukka tai kotka k&auml;dess&auml;&auml;n.</div> </div></div>  <div><div class="wsite-multicol"><div class="wsite-multicol-table-wrap" style="margin:0 -15px;"> 	<table class="wsite-multicol-table"> 		<tbody class="wsite-multicol-tbody"> 			<tr class="wsite-multicol-tr"> 				<td class="wsite-multicol-col" style="width:50%; padding:0 15px;"> 					 						  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:left"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/gottia_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>   					 				</td>				<td class="wsite-multicol-col" style="width:50%; padding:0 15px;"> 					 						  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/kuumanni_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>   					 				</td>			</tr> 		</tbody> 	</table> </div></div></div>  <div class="paragraph">Yll&auml; Gothia lapissa ja vieress&auml; kuvaus kuumannien kivest&auml;, jossa vasemmalla "coat of arms".<br /><br />Alla Mogulivallottajien valloitusalue. Yl&auml;puoli oli jo haploryhm&auml;n N alue. Alla viel&auml; toinen N ryhm&auml;n levinneisyys kartta.<br /></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/mongol-empire_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div><div class="wsite-image wsite-image-border-none " style="padding-top:10px;padding-bottom:10px;margin-left:0;margin-right:0;text-align:center"> <a> <img src="http://www.rehellisetuutiset.org/uploads/5/7/4/4/57442381/race1_orig.jpg" alt="Picture" style="width:auto;max-width:100%" /> </a> <div style="display:block;font-size:90%"></div> </div></div>  <div class="paragraph">Loppuun j&auml;t&auml;n viel&auml; videon lis&auml;&auml;m&auml;&auml;n lihaa luiiden ylle aiheesta.</div>  <div class="wsite-youtube" style="margin-bottom:10px;margin-top:10px;"><div class="wsite-youtube-wrapper wsite-youtube-size-auto wsite-youtube-align-center"> <div class="wsite-youtube-container">  <iframe src="//www.youtube.com/embed/UyJ7KKTATkg?wmode=opaque" frameborder="0" allowfullscreen></iframe> </div> </div></div>]]></content:encoded></item></channel></rss>