Suomen perustuslaki määrittelee sananvapauden kansalaisen perusoikeutena, johon kuuluvat myös ennakkosensuurin kielto ja oikeus tiedonsaantiin ja tiedon välittämiseen.
Suomen perustuslaissa sananvapauden todetaan kuuluvan jokaiselle kansalaiselle perusoikeutena, joka on jokaisella kansalaisella ilmaisumuodosta, viestin sisällöstä ja toimialasta riippumatta.
"Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla."
Sananvapaudelle esitetyissä perusteluissa lakiin perustuslakiin liittyvässä hallituksen esityksessä korostetaan myös sananvapauden roolia demokratialle.
"Keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin."
HE 309/1993
Oikeus tiedonvälitykseen
Sananvapauden katsotaan täsmennetymmin kattavan viestin ilmaisun, julkistamisen ja vastaanottamisen, mutta myös oikeuden tiedon hankintaan, välittämiseen, valmistamiseen ja levittämiseen.
Oikeus on riippumaton viestinnän välineestä.
"Sananvapautta ei ole sidottu mihinkään viestinnän muotoon, esimerkiksi painettuun sanaan, vaan sananvapaudella turvataan viestintää riippumatta viestin ilmaisemiseen tai julkistamiseen käytettävästä menetelmästä."
Lainkirjoittajan opas. Sananvapaus ja julkisuus.
Oikeus saada tietoa
Tiedonhankinta on sananvapauden ulottuvuuksista uusin, ja sille antaa painoa myös sananvapaussäännökseen kuuluva julkisuusperiaate ja tallennejulkisuus. Julkiset dokumentit ovat pääsääntöisesti julkisia, ja rajoituksia voidaan tehdä vain tärkeiden intressien sitä edellyttäessä, kuten yksityisyydensuojan, liikesalaisuuksien tai valtion turvallisuuden perusteella.
"Hallinnossa julkisuus toteutuu käytännössä erityisesti jokaisen oikeutena saada tietoja viranomaisen hallussa olevista asiakirjoista ja muista tallenteista. Tallennejulkisuus ei rajoitu vain asianosaisiin, vaan on luonteeltaan yleisöjulkisuutta. Perustuslain säännös sisältää tallennejulkisuutta koskevan pääperiaatteen, jota täsmennetään muulla lainsäädännöllä."
Lainkirjoittajan opas. Julkisuusperiaatteen ydinajatus.
Julkisuus mahdollistaa vallankäytön valvonnan
Julkisuusperiaate ja tallennejulkisuus mahdollistavat vallankäytön arvioinnin ja seurannan. Yhdessä ilmaisunvapauden ja tiedonsaannin periaatteet tukevat demokratian toteutumista mahdollistaen sen, että kaikkien on mahdollista muodostaa mielipiteensä avoimesti keskustellen ja yhteiskunnan moniarvoisuuden säilyttäen.
"Sananvapauden keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin."
Lainkirjoittajan opas. Sananvapaus ja julkisuus.
Sääntelyvaraukset tukevat sananvapautta
Perustuslakiin kuuluu myös kaksi sääntelyvarausta, joista toinen kieltää sananvapauden sääntelyn lakia alemmanasteisilla normeilla ja toinen asettaa viranomaisille velvoitteen antaa sananvapautta tukevia säädöksiä.
"Sääntelyvaraukset jättävät lainsäätäjälle liikkumavaraa oikeuksien sääntelyssä, ja tämä liikkumavara on suurempi kuin ilman sääntelyvarausta turvattujen perusoikeuksien kohdalla. Perustuslaki ilmaisee kuitenkin tällöinkin pääsäännön, jota ei voida sääntelyvarauksen nojalla perustaltaan heikentää. Toisaalta sääntelyvaraus merkitsee lainsäätäjään kohdistuvaa velvollisuutta antaa perusoikeutta täsmentäviä säännöksiä."
Lainkirjoittajan opas. Sääntelyvaraus.
INTERNETIN AIKA (1995–)
OIKEUS, LAINSÄÄDÄNTÖ
Lähteet
HE 309/1993. Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta.
Oikeusministeriö (2014),
Lainkirjoittajan opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet.
Suomen perustuslaki (731/1999).
Alkuperäinen teksti
PÄIVIKKI KARHULA: Suomen perustuslaki ja sananvapaus
Suomen perustuslaissa sananvapauden todetaan kuuluvan jokaiselle kansalaiselle perusoikeutena, joka on jokaisella kansalaisella ilmaisumuodosta, viestin sisällöstä ja toimialasta riippumatta.
"Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla."
Sananvapaudelle esitetyissä perusteluissa lakiin perustuslakiin liittyvässä hallituksen esityksessä korostetaan myös sananvapauden roolia demokratialle.
"Keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin."
HE 309/1993
Oikeus tiedonvälitykseen
Sananvapauden katsotaan täsmennetymmin kattavan viestin ilmaisun, julkistamisen ja vastaanottamisen, mutta myös oikeuden tiedon hankintaan, välittämiseen, valmistamiseen ja levittämiseen.
Oikeus on riippumaton viestinnän välineestä.
"Sananvapautta ei ole sidottu mihinkään viestinnän muotoon, esimerkiksi painettuun sanaan, vaan sananvapaudella turvataan viestintää riippumatta viestin ilmaisemiseen tai julkistamiseen käytettävästä menetelmästä."
Lainkirjoittajan opas. Sananvapaus ja julkisuus.
Oikeus saada tietoa
Tiedonhankinta on sananvapauden ulottuvuuksista uusin, ja sille antaa painoa myös sananvapaussäännökseen kuuluva julkisuusperiaate ja tallennejulkisuus. Julkiset dokumentit ovat pääsääntöisesti julkisia, ja rajoituksia voidaan tehdä vain tärkeiden intressien sitä edellyttäessä, kuten yksityisyydensuojan, liikesalaisuuksien tai valtion turvallisuuden perusteella.
"Hallinnossa julkisuus toteutuu käytännössä erityisesti jokaisen oikeutena saada tietoja viranomaisen hallussa olevista asiakirjoista ja muista tallenteista. Tallennejulkisuus ei rajoitu vain asianosaisiin, vaan on luonteeltaan yleisöjulkisuutta. Perustuslain säännös sisältää tallennejulkisuutta koskevan pääperiaatteen, jota täsmennetään muulla lainsäädännöllä."
Lainkirjoittajan opas. Julkisuusperiaatteen ydinajatus.
Julkisuus mahdollistaa vallankäytön valvonnan
Julkisuusperiaate ja tallennejulkisuus mahdollistavat vallankäytön arvioinnin ja seurannan. Yhdessä ilmaisunvapauden ja tiedonsaannin periaatteet tukevat demokratian toteutumista mahdollistaen sen, että kaikkien on mahdollista muodostaa mielipiteensä avoimesti keskustellen ja yhteiskunnan moniarvoisuuden säilyttäen.
"Sananvapauden keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin."
Lainkirjoittajan opas. Sananvapaus ja julkisuus.
Sääntelyvaraukset tukevat sananvapautta
Perustuslakiin kuuluu myös kaksi sääntelyvarausta, joista toinen kieltää sananvapauden sääntelyn lakia alemmanasteisilla normeilla ja toinen asettaa viranomaisille velvoitteen antaa sananvapautta tukevia säädöksiä.
"Sääntelyvaraukset jättävät lainsäätäjälle liikkumavaraa oikeuksien sääntelyssä, ja tämä liikkumavara on suurempi kuin ilman sääntelyvarausta turvattujen perusoikeuksien kohdalla. Perustuslaki ilmaisee kuitenkin tällöinkin pääsäännön, jota ei voida sääntelyvarauksen nojalla perustaltaan heikentää. Toisaalta sääntelyvaraus merkitsee lainsäätäjään kohdistuvaa velvollisuutta antaa perusoikeutta täsmentäviä säännöksiä."
Lainkirjoittajan opas. Sääntelyvaraus.
INTERNETIN AIKA (1995–)
OIKEUS, LAINSÄÄDÄNTÖ
Lähteet
HE 309/1993. Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta.
Oikeusministeriö (2014),
Lainkirjoittajan opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet.
Suomen perustuslaki (731/1999).
Alkuperäinen teksti
PÄIVIKKI KARHULA: Suomen perustuslaki ja sananvapaus
RSS Feed
